Marvel-faneja on hemmoteltu tämän 2021 alkuvuoden aikana runsain mitoin. WandaVision potkaisi studioiden neljännen julkaisuvaiheen käyntiin tammikuun puolessa välissä sekä hämmentäen että koskettaen katsojiaan suuresti (Nörttityttöjen yhteisarvostelu sarjasta luettavissa täältä). Maaliskuun puolivälissä pilottijaksonsa striimasi puolestaan The Falcon and the Winter Soldier, tuttavallisemmin TFATWS, joka seuraa Sam Wilsonin (Anthony Mackie) ja Bucky Barnesin (Sebastian Stan) taivalta Endgamen tapahtumien jälkeisessä maailmassa. Uuden kansainvälisen radikaaliryhmän nostaessa päätään Sam ja Bucky joutuvat yhdistämään voimansa ja pohtimaan niin omia nimikkotitteleitään ja menneisyyksiään kuin myös sitä, millaisessa yhteiskunnassa he tahtovat jatkossa elää.
Huomaathan, että arvosteluteksti pitää tästä eteenpäin sisällään jonkin verran juonipaljastuksia.
TFATWS käynnistyy keskeltä hyvin räjähdysherkkää maailmantilannetta. On kulunut noin puoli vuotta siitä, kun Thanoksen napsautuksen seurauksena kadonneet ihmiset palasivat takaisin ja järkyttivät jälleen yhteiskunnan rakenteita. Katoamisten tapahduttua uudet henkilöt joutuivat astumaan tyhjentyneisiin rooleihin sekä asuntoihin ja uusia suhteita solmittiin monilla tahoilla; yhteiskunta joutui paikkaamaan itsensä uudestaan toimivaksi puolen populaation voimin. Maiden ja kansojen rajat hälvenivät koko planeetan tehdessä yhteistyötä tämän jälleenrakennuksen puolesta. Nyt kadonnut puolikas ihmisiä on yhtäkkiä ilmestynyt takaisin vaatien elämäntilanteidensa palauttamista ja laaja kansainvälinen kaaos onkin taattu.
Kaaoksen liekkejä lähtee ruokkimaan Flag Smashers -nimellä tunnettu joukko ihmisiä, joiden tavoitteena on palauttaa maailman tila aikaan ennen kadonneiden paluuta. Ryhmän tunnuslausetta ”Yksi maailma, yksi kansa” kuullaankin sarjassa tiuhaan tahtiin. Heidän radikalismiin verrattavissa oleva toimintansa pakottaa Samin ja Buckyn yhdistämään voimansa ja lähtemään selvittämään konfliktia ennen sen täydellistä tulehtumista. He ovat kumpikin tahoillaan kamppailleet Steve Rogersin eli Kapteeni Amerikan, heidän läheisimmän ystävänsä, menetyksen kanssa. Sarjan edetessä yhdeksi sen parhaista anneista nouseekin se, kuinka nämä päällisin puolin toisiaan jatkuvasti piikittelevät hahmot onnistuvat lopulta tarjoamaan toisilleen kipeästi kaipaamaansa vertaisymmärrystä ja -tukea.
Siinä missä WandaVisionin vahvimmaksi teemaksi muodostui suru ja sen käsittely, The Falcon and the Winter Soldierissa vastaavassa roolissa nähdään menneisyyden sovittelu. Lähes jokainen sarjan päähahmoista käy läpi kaaren, jonka pyrkimyksenä on löytää mielenrauhaa itselleen sekä hyvittää aikaisemmin tekemiään vääryyksiä. Nämä kaaret muovaavat myös hahmojen käsitystä siitä, kuinka he tahtovat lähteä elämässään seuraavaksi etenemään.
Otetaan ensimmäisenä lähempään tarkasteluun Bucky. Hänen taustansa Hydran aivopestynä supersotilaana on painanut hänen mieltään aina Civil War -elokuvasta lähtien, vaikkei hän ole itse pystynyt tähän rooliinsa vaikuttamaan. On ihailtavaa nähdä yleensä suhteellisen karskin Barnesin yrittävän hyvittää aiheuttamaansa kipua ja surua, vaikkei kaikki aina sujukaan aivan hellävaraisimmalla tyylillä. Hänen kamppailunsa tekojensa kanssa saa kovan ulkokuoren ajoittain rakoilemaan, mikä tarjoaa katsojalle lähestyttävää samaistumispintaa ja nostattaa tunteita esiin. Erityisesti Buckyn ja Samin yhteinen terapiaistunto sekä välähdys hänen Wakandassa viettämästään ajasta jäävät varmasti monen katsojan mieleen vielä pitkäksi aikaa – Sebastian ansaitsee ehdottomasti tunnustuksen tunteikkaasta roolityöstään. Buckyn nähdään tekevän sovittelutyötä myös Samin kanssa, mikä valaa lopulta uskoa siihen, kenen oikeastaan kuuluisi ottaa Kapteenin kilpi seuraavaksi käteensä.
Sam pohdiskelee suuren osan sarjasta omanarvontuntoaan ja sitä, mihin hän yhteiskunnassa oikein sopii. Vaikka Steve luovutti Vibranium-kilpensä Samille Endgamen päättyessä, sarjan pilottijaksossa näemme hänen kuitenkin antavan sen eteenpäin valtion museolle. Hän kokee, ettei maailma ottaisi häntä vastaan yhtä luottavaisin ja avoimin mielin hänen tumman ihonvärinsä vuoksi, mikä aiheuttaisi loppujen lopuksi vain hallaa koko Kapteeni Amerikan tittelin symbolismille. Sam ei siis tahdo riskeerata vetävänsä mattoa kaiken Steven aikaansaaman hyvän alta. Sarjan toisessa jaksossa ”The Star-Spangled Man” hän kuitenkin saa uutta perspektiiviä pohdintaansa tavattuaan tumman supersotilaan Isaiah Bradleyn, joka taisteli Steven manttelinperijänä Korean sodassa. Kuultuaan valtion peitelleen tämän olemassaoloa ja alentaneen Bradleyn laboratoriovankeuteen useaksi vuosikymmeneksi, Sam alkaa hiljalleen ymmärtää, että tummaihoinen Kapteeni Amerikka ei välttämättä tahrisikaan Steven perintöä. Se saattaisi itse asiassa viedä roolia eteenpäin hyvinkin merkitykselliseen suuntaan. Samalla tuoden representaation kautta edes hitusen oikeutta Bradleyn kohtalolle.
Yhdeksi yleisön suosikkihahmoksi nousi yllättäen paroni Helmut Zemo (Daniel Brühl), vangittu sokovialainen militaristi, joka oli vastuussa mm. Buckyn valjastamisesta Winter Soldieriksi Civil Warin tapahtumien aikana. Zemo suostuu auttamaan Samia ja Buckya heidän käydessään jäljittämään Flag Smashers -ryhmää samalla hurmaten sarjan katsojat tyylitajullaan ja tanssiliikkeillään. Marvel selvästi myös seuraa internetissä tuotostensa tiimoilta käytäviä keskusteluja, sille he julkaisivat lopulta sekä leikkaamattoman että tunnin mittaisen version kyseisen hahmon visiitistä Madripoorin tanssilattialle kaikkien suureksi iloksi. Zemo pääsee siis sarjan kuluessa sovittelemaan aikaisempia tekojaan niin Buckylle ja wakandalaisille kuin myös laajemmin koko maailmalle.
Neljäs erityisen huomion arvoinen päähahmo The Falcon and the Winter Soldierissa on Wyatt Russellin esittämä John Walker. Hänen onnistui vetää puoleensa suurta nettivihaa jo heti ensimmäisen jakson kymmenisen sekuntia kestävän kohtauksensa jälkeen eikä negatiivisen huomion määrä tuntunut kovin laantuvan jaksojen edetessäkään. Yhdysvaltain hallinto valitsi Walkerin uudeksi Kapteeni Amerikakseen Samin annettua kilven pois hallustaan. Pohjimmainen mielipaha Walkeria kohtaan kumpusi siis siitä, että sarjan yleisö ei tuntenut hahmoa entuudestaan eivätkä täten voineet tietää oliko mies todella tämän vastuullisen ja tärkeän roolin arvoinen kandidaatti. Seuraavien jaksojen myötä tämä närkästys osoittautui kuitenkin enemmän kuin oikeutetuksi: Walker näyttäytyy jatkuvasti ylimielisenä ja kuumapäisenä sotilaana, joka kuuluttaa kaikille heti ensi kohtaamisesta lähtien olevansa Kapteeni Amerikka. Mutta kuten Tywin Lannister viisaasti – ja pahaenteisesti – totesi Game of Thrones -sarjassa lapsenlapselleen Joffreylle: ”yksikään mies, joka joutuu sanomaan olevansa kuningas, ei todellisuudessa ole kuningas” (S3E10).
Menneiden hyvittely paljastuu suureksi osalliseksi myös Walkerin päätökseen ottaa Kapteeni Amerikan titteli vastaan. Hän on sotilaspalveluksensa aikana menettänyt traagisesti alaisiaan ja tahtoo sovitella virheitään paremmaksi jatkamalla maansa palvelemista hieman toisella tavalla. Toistuvat epäonnistumiset, jatkuva epäilys hänen edeltäjänsä ja ihailemansa Stevenin Kostaja-ystäviltä Samilta ja Buckylta sekä suuri henkilökohtainen menetys ajavat Walkerin lopulta kuitenkin supersotilas-seerumin luo – merkittävän huonoin seurauksin. Seerumin sanotaankin korostavan niitä ominaisuuksia, joita sen ottajalta löytyy jo entuudestaan. Stevestä se teki siis kunniakkaan ja oikeudenmukaisen kaikkien puolustajan, koska hän oli jo valmiiksi hyvä mies. John puolestaan on pohjimmiltaan täydellinen sotilas, joten seerumi päätyi korostamaan hänen taisteluviettiään.
Jokainen The Falcon and the Winter Soldierin päähahmoista käy siis läpi omanlaisensa kaaren löytääkseen itsensä uudelleen vapaana – tai vapaampana – menneisyytensä taakoista. Samoin kuin suru ja menetys, joita tutkiskeltiin Wandan ja Visionin tarinan kautta aikaisemmin keväällä, myös tässä sarjassa etualalla olleet sovittelu ja katumus ovat teemoja, joihin lähes jokainen katsoja pystyy varmasti omakohtaisesti samaistumaan. Tarinankerronta-aika on aina huomattavasti rajallisempi elokuvissa, ja MCU-tuotoksissa (Marvel Cinematic Universe) se on jouduttu jakamaan yleensä vieläpä todella monen hahmon kesken. Onkin ollut erityisen mielenkiitoista päästä rauhassa tutustumaan ja syventymään lisää näihin tuttuihin kasvoihin ja heidän mietteisiinsä pidemmän kaavan mukaan sarjojen muodossa. The Falcon and the Winter Soldier onnistui nousemaan Disney+-suoratoistopalvelun tähän mennessä katsotuimmaksi sarjan avaukseksi ohittaen näin WandaVisionin ja The Mandalorianin toisen kauden avauslukemat. Katsojaluvut pysyivät suhteellisen vakaina myös loppujen viiden jakson ajan. Se tarttui kerronnassaan rohkeasti yhteiskunnan ajankohtaisiin ongelmakohtiin, kuten poliisiväkivaltaan ja rasismiin, tuoden näin sarjalle syvällisempää merkitystä tavanomaisen supersankarimäiskeen lisäksi. TFATWS ei ole konseptina yhtä innovatiivinen tapaus kuin WandaVision, mutta sen temaattinen puoli onnistuu nousemaan aivan yhtä korkealle tasolle, mikä on todella mukava huomata. Yksi Infinity Saagan suurimmista loppukäänteistä oli juurikin Kapteeni Amerikan kilven siirtäminen eteenpäin seuraavalle kantajalleen, joten sarja tuntui myös tässä mielessä erittäin tarpeelliselta lisäykseltä kyseiseen universumiin. Vielä ei ole tiedossa tulemmeko näkemään Samin ja Buckyn seikkailuja televisiopuolella lisää tulevaisuudessa, vai palaavatko hahmot takaisin suurelle valkokankaalle. Lisäuutisia odotellessa kannattaakin kääntää katse kohti kesäkuuta, jolloin Marvelin kolmas televisiosarja Loki ja useaan kertaan viivästynyt Black Widow -elokuva saavat ensi-iltansa.
EDIT 5.5.21 – Isaiah Bradley taisteli Korean sodassa, ei Vietnamin sodassa. Helmut Zemo ei ollut HYDRAn jäsen, vaan sokovialainen militaristi.
