Teatteriohjaaja ja Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme jatkaa uusimmassa kirjassaan suomalaisen kulttuurin ja historian läpivalaisua. Kenen Kalevala? tarttuu suomalaisen kulttuurin pyhimmästä pyhimpään, kansalliseepokseksi julistettuun runokokoelmaan.
Teos kutsuu ja vaatii tarkastelemaan rehellisesti suomalaisuuden ja Kalevalan välistä suhdetta sekä niiden välille rakennettua poliittista ja historiallista kertomusta. Kenen Kalevala? pohtii ja kysyy, miksi ja millaisissa olosuhteissa syntyi paitsi Kalevalan kaanon, myös siihen liittyvät historialliset ja kulttuuriset tulkinnat, merkitykset ja uskomukset.
Aikakautensa paineessa taottu
Kalevalan ensimmäinen versio Vanha Kalevala julkaistiin vuonna 1835 ja nykyisin Kalevalana tunnettu Uusi Kalevala vuonna 1849. Kalevala pitää sisällään Elias Lönnrotin keräämiä, editoimia ja uudelleen järjestämiä versioita itämerensuomalaisesta suullisesta runolauluperinteestä. Lönnrot suomensi ja editoi eri murteilla ja karjalan kielillä lauletun runoaineiston Kalevalaan omaksi versiokseen. Runot kertovat suurista tietäjistä, maailman luomisesta ja onnettomista kohtaloista. Silti Kalevalan synnystä on historian saatossa kasvanut ehkä Kalevalan tarujakin suurempi myytti, jota Kenen Kalevala? kutsuu tarkastelemaan.
Hurmeen teos käsittelee kriittisesti, mutta historiallista kontekstia ymmärtäen, tapahtumia ja henkilöitä, jotka vaikuttivat suullisen runoperinteen keräämiseen ja muokkaamiseen Kalevalan muotoon. Teos kaivaa esiin Kalevalan historialliset juuret, jotka ulottuvat aikaan ennen kansallisvaltioita. Elias Lönnrotin hahmo piirtyy esiin perinteistä kuvausta inhimillisempänä ja moninaisempana hahmona taitoineen ja heikkouksineen. Hurmeen tietokirja suhtautuu Kalevalan syntyprosessiin tutkivasti ja kriittisesti, ja Kalevalasta kerrottavaan tarinaan kyseenalaistavasti. Samalla se lisää ymmärrystä Kalevalan luomiseen vaikuttaneiden henkilöiden motiiveista osana historiallisia ilmiöitä, trendejä ja paineita.
Kenen Kalevala? ei keskity pelkästään Lönnrotiin vaan syventyy erityisesti suullisen ja kirjallisen perinteen väliseen jännitteeseen. Hurmeen teos kertoo, että Lönnrot ja muut suomalaiset oppineet keräsivät itämerensuomalaista runoperinnettä, ja hyvää tarkoittaen – mutta totuutta muunnellen – esittivät, että Kalevala on suomalaista kansanrunoperinnettä ja kuuluu suomalaisille. Suullisen ja kirjallisen perinteen välisessä konfliktissa Lönnrot jäi historian kirjoihin voittajana, ja runolaulajat jäivät ilman mainintaa tai tekijänoikeuksia.
Ruumiinavaus, kauhukertomus, tragedia
Kenen Kalevala? koostuu viidestä eri osiosta, jotka tarjoavat Kalevalaan erilaisia näkökulmia menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Hurmeen tunnistettava ilmaisutyyli on teoksessa läsnä. Hurme on kirjoittanut itsensä sekä omat tulkintansa kirjan riveille, mikä tarjoaa lukijalle peilauspintaa aiheeseen. Teos yhdistelee kaunokirjallista ilmaisua tietotekstiin sujuvasti ja valloittavasti. Hurmeen kerronta on runsasta, tarkkaa ja elävää. Teos käy Kalevalan syntytarinan ja vaikutushistorian vaiheita läpi niin tarkalla paneutumisella, että teksti vaatii lukijalta keskittymistä, jotta pysyy perillä kaikista käänteistä ja vivahteista.
Suomalaisen kirjallisuuden seura kutsuu Kenen Kalevalaa? Kalevalan ”ruumiinavaukseksi” ja ”poliittiseksi kauhukertomukseksi”. Teokseen tarttuminen voikin aiheuttaa monessa kauhua tai hämmennystä. Lukemisen aikana mietin, miksi en ole aiemmin tiennyt koko totuutta Kalevalasta, ja mitä tämä tieto minulle nyt merkitsee. Kirjaa voisi mielestäni kuvailla myös tragediaksi, sillä se kertoo aiemmin syrjään jääneen tarinan menetetystä ja välineellistetystä itämerensuomalaisesta runolauluperinteestä. Kirjan lukeminen auttoi minua käsittelemään omaan suomalaiseen kulttuuriperintööni kietoutuvaa epäoikeudenmukaisuutta ja tunnistamaan nykytilanteen historiallisia juuria.
Historia on osa nykyaikaa
Kenen Kalevala? kokoaa yhteen Kalevalan historiaan liittyvää viimeaikaista keskustelua ja siinä esiin nousseita kysymyksiä sekä näkemyksiä. Se vie Kalevalaa ympäröivää keskustelua eteenpäin ja laajemmalle.
Hurmeen kirja on relevantti puheenvuoro ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se kysyy, onko Kalevala kulttuurista omimista. Miten meidän tulisi siihen reagoida? Keihin se on vaikuttanut? Mitkä ovat sen vaikutukset nykypäivänä? Voidaanko Kalevalaa rehellisesti kutsua suomalaiseksi kansalliseepokseksi? Teos vastaa kysymyksiin perusteellisesti pohtien ja historian tapahtumia läpi käyden.
Rehellinen asennoituminen Kalevalaan ei tarkoita välttämättä Lönnrotin tai Kalevalan kieltämistä kokonaan, vaan Kalevalan näkemistä osana syntyaikansa historiallista kontekstia. Hurmeen teos näyttää, että Kalevalan historiassa voi samaan aikaan tunnistaa valtarakenteet, joissa se on syntynyt, surra runolauluperinteen kohtelua, ja arvostaa itämerensuomalaisen runoperinteen tallentamista muistiin. Kalevalan voi nähdä sekä oman aikakautensa ja tekijänsä tuotteena että edelleen puhuttelevana runoteoksena. Se, että Hurmeen teos herättää ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia, kertoo, että teos on jonkin uuden äärellä ja sanoittaa meneillään olevaa muutosta.
Kalevala-myytin juuret ja vaikutukset
Kenen Kalevala? lisää ymmärrystä Kalevalan synty- ja vaikutushistoriasta. Se on tarkkanäköisen rehellinen opas Kalevalan juurille. Kalevala raahaa perässään laajaa ja monipuolista tulkinta- ja vaikutushistoriaa, jotka myös otetaan suurennuslasin alle Hurmeen kirjassa.
Kirja vastaa esittämäänsä kysymykseen ”Kenen Kalevala on?” ohjaamalla katsomaan tarkasti Kalevalan juuria, syntyprosessia sekä nykyisiä käyttötapoja. Kirjan lukemisen jälkeen lukijalle jää ravisteltu, mutta ravittu olo, sekä runsaasti tietoa, jonka avulla voi itse muokata uudelleen suhdettaan Kalevalaan, sitä ympäröivään taideperinteeseen, Kalevala-päivään, sekä Kalevalaa, suomalaisuutta ja karjalaisuutta koskeviin normeihin. Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, miten Kalevalasta puhutaan jatkossa: kutsutko sitä edelleen Suomen kansalliseepokseksi?
Kenen Kalevalaa? voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen ja suomalaisen kansallisidentiteetin historiasta, karjalaisuudesta, tai kielistä, kirjallisuudesta ja kulttuureista sekä niihin liittyvien vallan ja sorron rakenteiden purkamisesta. Nautin kirjan lukemisessa eniten siitä, että se haastoi ja vaati arvioimaan uudelleen sitä, mitä olen aiemmin oppinut ja sisäistänyt. Lisäksi se antoi minulle uudenlaisia rakennusaineksia oman kulttuuri-identiteettini työstämiseen ja päivittämiseen. Ajattelen, että teos, joka käsittelee Kalevalaan ja suomalaisuuteen sekä karjalaisuuteen liittyviä normeja ja uskomuksia voisi olla mielekästä luettavaa kenelle tahansa suomalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä elävälle. Kulttuuri on elävämpää ja oikeudenmukaisempaa, kun sitä uudistetaan.
Juha Hurme: Kenen Kalevala? (183 s.)
SKS Kirjat 2023
Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.
