Uuden naapurin jouluvalot ovat upeimmat koskaan näkemäni. Lämmin kajo helkkyy rintamamiestalon räystäistä pimeyden keskellä. Kun katselen valoja, sydämeeni syttyy haaveiden liekki.
Minulla oli vuosikausia kylän kauneimmat kaamoksenvalaisijat. Nyt naapuri on pistänyt paremmaksi. Enkä tiedä, miksi nuo tuiki tavalliset valot saavat minut taas uskomaan, uskaltamaan.
Ärsyttää.
Kävelen naapurin tykö Voffen kanssa. Mäyräkoirani nuuhkii tarmokkaasti lunta, minä kyräilen. Ei pitäisi rikkoa kotirauhaa, mutta minun on nähtävä ihmevalot läheltä. Voffe riehaantuu lähestyessämme kimallusta.
Naapurin jouluvalot eivät ole sähköä nähneetkään, eivät ihmiskätten työtä. Hämähäkinseitistä roikkuu lasipalloja, joiden sisällä välkehtii vangittua virvatulta.
Naapuri säikäyttää minut, myhäilee kuistilta: ”Komiat, eikö? Kannatti tehdä diili suonhenkien kanssa kesällä.”
*
Sara Norja on vuonna 1986 syntynyt kirjailija ja kielentutkija. Hän kirjoittaa fiktiota, tietokirjallisuutta ja runoutta sekä englanniksi että suomeksi. Parhaillaan työn alla on yleistajuinen tietokirja alkemian historiasta. saranorja.com
