Nörttityttöjen adventtikalenteri: 3. luukku
Kolmannen adventtiluukun takana Nörttitytöt jakavat mieluisimmat pelinsä, joita pelailla joulupyhien lähestyessä.
Nörttityttöjen adventtikalenteri: 2. luukku
Nörtittyttöjen toisen adventtiluukun takana mietiskellään joulukortteja ja joulupostia, joita Nörttitytöt on kirjoittelut tai saanut vuosien varrella.
Nörttitytöt testaa: aMazed Gamesin pakohuone Voyage
Nörttitytöt kävi tutustumassa Helsingin Hietalahdessa aMazed Gamesin Voyage pakohuoneeseen, ja nimensä mukaisesti pääsimmekin risteilemään Voyage-aluksella avaruuteen! Retkikuntaan kuului kaksi jäsentä: Liisa (päätoimitus) ja Jani...
Tule joukkoomme tekemään Nörttitytöt -blogia!
Arvon kanssanörtit, etsinnässämme on jälleen innokkaita nörttihenkisiä tyyppejä tekemään yhdessä jo vuodesta 2011 jatkunutta yhteisöblogia. Nörttitytöt-blogin ja sen taustalla toimivan Nörttitytöt-yhdistyksen tavoitteena on aina ollut avoin ja inklusiivinen...
”Was that over the top?” – Hulluus ja queerius elokuvassa Batman Forever
Joel Schumacherin ohjaama Batman Forever (1995) on yksi lapsuuteni suosikkielokuvia. Aikuisena olen usein palannut miettimään sitä, koska teoksella on niin huono maine ja yhdessä Schumacherin Batman & Robin -elokuvan (1997) kanssa ne ovat saaneet osakseen valtavasti halveksuntaa. Tämä ristiriita kiinnostaa minua: miksi joillekin Batman Forever näyttää upealta ja vapauttavalta, toisille se on häpeäpilkku Batman-kaanonissa?
Batman Foreverissa Batman (Val Kilmer) taistelee Kaksinaamaa (Tommy Lee Jones) ja Arvuuttajaa (Jim Carrey) vastaan samalla, kun hän kamppailee oman sisäisen kaksijakoisuutensa kanssa ja yrittää muodostaa suhdetta tohtori Chase Meridianiin (Nicole Kidman) sekä Dick Graysoniin (Chris O’Donnell), josta tulee elokuvan lopussa Robin. Mielenterveys, roolit ja naamiot ovat Batman Foreverissa keskiössä, ja yhdistettynä elokuvan homoeroottisuuteen ja queer-estetiikan hyödyntämiseen muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jonka avulla pohtia seksuaalisuutta ja mielenterveyttä.
