Julkisuudessa on paljon puhututtaneet käynnissä olevat ja tulossa olevat lakot. Nettipalstoja selatessani huomasin, että hoitajien ja opettajien lakot ovat keränneet monenlaisia kommentteja, ja osassa kommentteja ihmetellään, että mitä tämä tämmöinen lakkoilu oikein on. Miksi on lakko-oikeus ja mitä lakkoilu oikeastaan on?
Suomessa on olemassa laillinen lakko ja laiton lakko. Laillinen lakko ei saa vaikuttaa lakkoon osallistuvan työntekijän työsuhteeseen tai oikeuksiin. Ammattiyhdistykset asettavat laillisen lakon, kertovat mitä työtehtäviä ei lakossa tehdä ja milloin lakko on. Työ- ja elinkeinoministeriön kautta lakkoa voidaan tietyistä syistä siirtää (esim hoitajien lakkoa siirrettiin henkilökunnan riittävyyden vuoksi ja opettajien lakkoa ylioppilaskirjoitusten vuoksi). Eli ammattiyhdistykset eivät voi yllättäen ilmoittaa, että huomenna alkaa laillinen lakko, vaan asiasta kuuluu varoittaa, ja työnantajapuoli ei saa irtisanoa lailliseen lakkoon osallistuvia. Laittomassa lakossa rikotaan lakkoilusta säädettyjä lakeja ja asetuksia, eli laittomassa lakossa ei toimita yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa sovittujen yhteisten sääntöjen mukaan.

Lakkoilun ydinsyyt ovat yleensä työoloihin ja palkkaan liittyviä. Suomessa ei ole olemassa minimipalkkaa, niin kuin joissain maailman maissa, vaan Suomessa on yleissitovat työehtosopimukset eli TES. TES määrittää niin työtehtäviä, vapaita, sairauslomakäytänteitä kuin palkkaa. Uudet työehtosopimukset neuvotellaan aina edellisen sopimuksen päätöspisteen lähestyessä tai sopimuksen päätyttyä. TESsiä on kritisoitu siitä, että osalla aloista se ei salli alojen kaipaamaa joustoa neuvotteluihin, mutta monella alalla TES on työntekijän näkökulmasta turvaa tuova asia. TESsiä huonompaa sopimusta ei saa tarjota, mutta TESsiä parempaa saa.
Hoitajille ja opettajille TESsin määrittelemä minimitaso on yleensä maksimi, erityisesti kunnallisella puolella. Hoitajilla ja opettajilla on samanlaisia syitä olla nyt keväällä -22 lakossa; työtä on tullut lisää, mutta palkkaa ei. Esimerkiksi opettajien edellinen palkkaohjelma, jossa palkkoja nostettiin hitaasti useamman vuosien ajan, oli vuosina 2004 – 2007. Hoitajilla on monia työtehtäviä, joihin on lisäkouluttauduttava ja kouluttautuminen on maksettava itse, mutta palkkaa ei tule lisää, tai sitä ei tule lisää tehtävän vaativuuteen nähden. Myöskään työaikaa ei uusiin tehtäviin välttämättä osoiteta, vaan ne on hoidettava muiden tehtävien ohessa.
Kuormitus, työn lisääntyminen, inflaatiota pienemmät yleiskorotukset ja palkankorotusten puuttuminen ovat syitä miksi hoitajat ja opettajat ovat lakossa. Kummankin alan palkkakehitys on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Palkka, työn koettu kuormittavuus ja työtehtävien määrä vaikuttavat alan vetovoimaan eli siihen, miten alalle tulee uusia työntekijöitä ja miten hyvin ihmiset pysyvät töissä. Lakoilla pyritään turvaamaan myös sitä, että näille aloille riittäisi tulevaisuudessakin työntekijöitä. Kaikkia työhön liittyviä ongelmia ei ratkaista palkalla, mutta työstä maksettava korvaus on myös keino osoittaa, että työtä arvostetaan.
Tämän tekstin kirjoittaja aikoo osallistua oman alueensa lakkoon, jos lakko toteutuu. Omat syyni mennä lakkoon ovat ennen kaikkea yhteisöllisiä. Vaikka palkkani on omasta mielestäni ok, on työssäni paljon asioita, jotka tehdään palkatta. Haluan että kollegoillani ja alalle tulevaisuudessa tulevilla on reilumpi palkkaus, kuin mitä palkkaus tällä hetkellä on. Hintojen noustessa haluan myös, että oma palkkani riittää arjessa pärjäämiseen. Haluan että työmäärää kohtuullistetaan, sillä olen itse joutunut rajaamaan tekemääni työtä työpsykologin avulla, ja töissä jaksaminen on välillä todella vaikeaa. Toivon, että lakkoilun avulla osa hoitajien ja opettajien työhön liittyvistä ongelmista voisi ratketa.