Tänään Nörttityttöjen vieraskynässä on vuorossa Roskakuiskaaja Massi Hannulan kierrätysteemaisen juttusarjan ensimmäinen osa. Massi Hannula on kierrätysasioihin perehtynyt vastuullisuusvaikuttaja, joka järjestää kierrätykseen liittyviä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia sekä neuvontaa kotitalouksille, taloyhtiöille ja toimistoille. Hän on myös nörttityttö, joka toimii roolipelimedia LOKIn vastaavana päätoimittajana ja rakastaa hobitteja niin paljon, että kirjoittaa hobittielämästään välillä Contemporary hobbits-blogiin ja osallistui kerran hobittilarppiin, jossa maistoi piirakkakilpailun jokaista 29 piirakkaa.
Jos Instagramista etsii kuvia ja tilejä termeillä “recycling” tai “zero waste”, kohtaa luonnonvärejä huokuvan maailman, joka on sliipattu, täynnä bambupillejä ja hitaita teehetkiä. Sellaistahan se ekologisesti elävän kaupunkilaisen elämä on, eikö vain?
Sellaiseen meidän kaikkien tulisi pyrkiä, viestivät trendikkäät somevaikuttajat, ja minä ainakin tunnen usein sen tutun huonouden aallon vyöryvän ylitseni, ja vilkaisen ahdistuneesti keittiön nurkassa asuvaa pahvilaatikkoa, jonka sisälle sinne aiotut panttipullot eivät koskaan mahdu. Ja sitten ryhdistäydyn. Elämä ei usein ole unelmakuvia, joiden tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja rahaa. Elämä on arkea, jossa usein ponnistellaan eteenpäin niillä pienillä ajanrippeillä, joita päivässä jää jäljelle kaiken touhun keskellä. Onko siellä muka aikaa kestävälle elämälle?
Tässä tekstissä annan sinulle luvan olla armollinen itsellesi. En anna sinulle lupaa laiskotella, mutta jos tunnen sinua yhtään, ja varmaan tunnenkin ainakin jonkun sinun tilanteessasi olevan, et halunnutkaan laiskotella. Haluat jatkaa kohti ympäristöystävällisempää elämää ja sinua huolettaa ilmastokriisi ja niin tulisikin. Me emme kuitenkaan tarvitse yhden ihmisen 100 % panosta. Tarvitsemme mahdollisimman monen yli 50 % panosta.
Annan sinulle siis luvan armollisuuteen. Sinun ei tarvitse olla täydellinen, kaiken osaava ja oman elämäsi Zero Waste Chef Anne-Marie Bonneau (vaikka kukapa ei haluaisi olla nollahukkailun Martha Stewart, mutta ymmärrät, mitä tarkoitan). Annan sinulle luvan opetella kierrätystä, luoda rutiineja rauhassa kestävälle pohjalle.
Tunnet jo itsesi, luo rutiini, joka sopii arkeesi
“Haluaisin elää ekologisemmin, mutta mitä järkeä edes kierrättää, kun en pysty kuitenkaan kierrättämään täydellisesti”, puuskahti eräs ystäväni tässä taannoin. Hän ei ole ainoa, joka painii saman asian kanssa.
Ja tässä onkin asia, jonka kanssa monet meistä painimme tällä vuosituhannella melkein jokaisessa asiassa. Olemme asettaneet kynnyksen itsellemme liian korkealle ja se estää meitä tekemästä sitä vähää, jonka jaksaisimme. Kierrätys on rutiini, joka tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta se tapahtuu.
Kyllähän me kaikki tiedämme miten kierrättää. Tiedämme myös miten periaatteessa soitetaan pianoa. Painellaan koskettimia ohjeiden eli nuottien säätämässä järjestyksessä ja nopeudessa. Mutta jos istut kylmiltään pianon ääreen, ja vaikka tuntisitkin nuotit, ei soitanto kulje kuin musiikkiopiston alumnilla, ellet ole koskaan harjoitellut pianonsoittoa.
Vaikkei kierrättäminen olekaan vaikeusasteikolla samalla tasolla pianonsoiton kanssa, pitää sitäkin harjoitella, tuoda osaksi elämää. Kuulen monen asiakkaani ja kuplani ihmisten sanovan, etteivät he kierrätä, koska eivät kuitenkaan osaisi kierrättää ”tarpeeksi hyvin”. Emme me sano lapsellekaan, joka haaveilee pianonsoittotaidosta, että ”Ei kannata lapsonen edes aloittaa, kun et kuitenkaan heti aluksi ole hyvä”. Kannustamme harjoittelemaan ja pidämme mielessämme, että on ihan okei, jos pienestä soittajasta ei tule seuraavaa Maria Anna Mozartia. Eikä sinunkaan tarvitse olla kierrätyksen Mozart. Aloita siis skaaloista.
Tarkastele jätettäsi
Tämä on kierrätysrutiinin luomisen kulmakivi. Et voi tietää, minkälaisia asioita kierrätät, jollet tarkastele jätettäsi. Voit joko kerätä jätettä viikon verran tai nappaista kuvan viikon ajan joka ilta jätteistäsi siltä päivältä. Ja jätteellä tässä tarkoitan aivan kaikkea jätettä, myös kierrätys- ja biojätettä.
Tarkastele pakkausten kierrätysmerkintöjä. Nyt tiedät, minkälaisen jätteen kanssa olet tekemisissä. Saatoit pakkausmerkintöjä tarkastelemalla huomatakin, että pakkaus, jonka luulit kuuluvan sekajätteeseen, kuuluukin nykyään muovinkeräykseen.
Aloita vähentämällä, mutta älä väsyttämällä
Kun olet tarkastellut jätettäsi, tiedät mitä kiikutat kaupasta kotiin. Olisiko mahdollista vähentää jätteen määrää jo ennen kuin se tulee kotiin? Vaikkapa murot ja myslit on usein pakattu pahvipakkaukseen ja muovipussiin. Löytyisikö lempimurojesi kaltaisia muroja vain muovipussissa? Sopisiko sinun arkikäytöllesi ostaa jugurtti litran tetrassa monen pienen purnukan sijaan?
Mieti mikä sopisi sinun arkeesi, mutta älä turhaan muuta kaikkia rutiinejasi ruuan suhteen. Olet luomassa uutta rutiinia kierrätyksen kanssa, et mullistamassa koko elämääsi. Yksi askel kerrallaan. Ehkä voit vähentää kotiin tuotavaa jätettä myöhemmin, tai ehkä se ei ole aiheellista ollenkaan.
Jäte voi olla myös kierrätysastia, ja näin olla “vähemmän jätettä”. Leipäpussit ja vessapaperipussukat toimivat sekajäteen ja muovin keräyspusseina. Kartonkipurkkiin, jota ei ole vahattu tai päällystetty muovilla, voi kerätä biojätettä.
Astialla ja sijainnilla on väliä
Kierrätysastian käytännöllisyys ja sijainti ovat avainasemassa siinä, löytääkö kierrätettävä pakkaus omaan lootaansa.
Kuulostaako tutulta? Vaasi otettiin kaapista, kun ystävä toi kukkia pari kuukautta taannoin käydessään. Kukat kuolivat aikaa sitten, mutta vaasi on edelleen hassusti keittiön tasolla odottamassa omalle paikalleen palautumista. Se kuitenkin vaatisi sitä, että kaapin eteen vetäisi tuolin, siirtäisi yläkaapista ensin viskipullon kavereineen tieltä, jotta vaasin saisi ujutettua paikalleen. Vaasi elää nyt ikuisesti keittiötasolla. Samaa voi ajatella kierrätyksestä.
Tasainen hieno designlaatikko toimii meistä joillekin. Hyvä ja tyylikäs tuote. Jos kuitenkin asuu huushollissa, jossa jokaiselle tasaiselle pinnalle ilmestyy pikkuhiljaa kasa tavaraa, yhden tason lisääminen kasojen ilmiintymispaikaksi ei auta. Ehkä kupera tai kalteva kansi olisi tässä tapauksessa parempi. Tai ehkä astian voi sijoittaa kaappiin, jolloin sen päälle ei keräänny tavaraa.
Tila on seikka, joka yleensä tulee vastaan kierrätystä suunniteltaessa. Useimmiten asuntojen keittiöt eivät ole suunniteltuja nykyiseen kestävämpään elämään eikä kierrätysastioille ole tilaa. Kierrätysastian voi sijoittaa näkösälle tai piiloon kaappin, mutta sen voi myös sijoittaa kodinhoitohuoneeseen, sohvan taakse tai parvekkeelle. Sijoita kierrätysastia sinne, missä se on käytännöllisintä säilyttää omassa kodissasi. Kaiken ei tarvitse olla tiskipöydän alla, vaikka se kätevää olisikin.
Kaappiin sijoittamisessa taas kannattaa olla tarkkana, ettei kaapissa joudu paljon navigoimaan, siirtelemään tavaroita ja vetämään ulos laatikoita. Kokeile, testaa ja uudelleenjärjestä! Tämän ei tarvitse osua nappiin kerralla.
Tyhjennystapa ja väli
Sillä, miten ja kuinka usein tyhjennät jäteastian, on väliä. Jos on kätevää poiketa aamulla töihin lähtiessä kerrostalosi roskakatoksessa, voi astia olla pieni. Jos et kuitenkaan palaa roskakatokselta takaisin kotiin ennen töihin lähtöä, vaan jatkat suoraan bussipysäkille, on jäte myös hyvä kerätä suoraan astiassa pussiin eikä vain astiaan. Muovit muovipussiin, biojäte biojätepussiin ja niin edelleen.
Jos tyhjennät kierrätysjätteen vaikka kerran kuussa yhdellä autokierroksella jätepisteelle, voivat astiat olla isoja, ja vaikka pahvin pakata suoraan kierrätysastiaan paperipussin sijaan.
Tarkista kuitenkin myös aina alueesi jätehuollosta tuleeko esimerkiksi biojäte pakata biojätepussiin tai muovi muovipussiin ennen kunnan tai jäteyhtiön astiaan laittamista.
Luo kierrätysjätteen roskakatokseen tai kierrätyspisteelle viemisestä rutiini, joka ei keskeytä muita rutiineja, jotka ovat arjessasi toimivia. Vie matkalla, älä pakota itseäsi heräämään aamulla aikaisemmin. Vie kauppamatkalla, älä turhaan järjestä tuntien operaatiota.
Jaa vastuuta, jos voit
Kotitaloudessa, jossa asuu enemmän kuin yksi ihminen, on vastuu kierrätyksen huolehtimisesta jaettava kuten kaikki kotityövastuu. Tähänkin täytyy löytää rutiini. Puhukaa asiasta, opetelkaa yhdessä, kuten muissakin kodin ylläpitoon liittyvissä asioissa. Ei ole myöskään häpeä päättää, että Kalle-Emilia on aina vastuussa biojätteen viennistä tiistaisin ja torstaisin ja Ami-Kukka on vastuussa pahvinkeräysastian tyhjentämisestä viikoittain. Elämän ei aina tarvitse olla spontaanisti roska-astian tyhjentämisestä toiseen juoksemista, ja tämän ymmärtäminen on monelle vaikea asia. Rutiinit löytyvät tässäkin helpoiten laittamalla ne niin sanotusti kalenteriin.
Linkkaan artikkelin loppuun muutaman videon, jossa puhun (myös vieraiden kanssa) Helsinki Design Weekillä (Paja&Bureaussa) järjestämässäni ekologista kaupunkielämää koskeneessa luento- ja keskustelusarjassa kierrättämisestä kotitaloudessa, nollahukkailusta ja hiilijalanjäjen kompensoinnista.
Tunnista omat kierrätyksen sudenkuoppasi
Mikäli kestovaipparumba vie sinusta mehut etkä näin ollen jaksa pyöräillä tarhaan ja töihin ja vaikka mitä muuta, mieti, olisiko sittenkin juuri sinulle parempi ratkaisu käyttää kertakäyttövaippoja taaperollesi ja tehdä suurempia ilmastotekoja jossain muualla. Annan sinulle luvan olla armollinen itsellesi, jotta jaksat olla jossain muussa asiassa hyväksi ympäristölle. Pimeässä keittiössä loppuunkulutettuna itkevästä sinusta ei ole iloa itsellesi eikä suurelle yhteiselle ponnistuksellemme ilmaston hyväksi. Jos kertakäyttövaipat antavat sinulle energiaa pyöräillä töihin, laittaa enemmän kasvispitoista ruokaa, kierrättää ja elää kestävämpää elämää, käytä kertakäyttövaippoja.
Tunnista elämästäsi oma kestovaippasi, se ei välttämättä ole taloudessasi kädenkäänteessä pyörivä kestovaipparumba. Se voi olla lomamatkalle lentäminen, jätettä tuottava einesruokailu, juusto, mikä vain.
Seuraavassa artikkelissaan Roskakuiskaaja Massi Hannula jakaa kolme vinkkiä saumattomampaan kestävään ekologiseen elämään. Artikkeli julkaistaan 25.1.
Kierrätyskulttuurin luominen kotona (työpaja)
Liian monta lootaa tiskialtaan alla. Kierrätys tuntuu työläältä ja aikaa vievältä. Biojätekin haiskahtaa. Keneltä löytyy edes aikaa kaikkien erilaisten pakkausten lajitteluun, saati niiden viemiseen roskakatokseen? Koko ajanhan sinne saa olla ravaamassa!
Kuulostaako tutulta? Ei huolta.
Millaista on elää nollahukkaelämää?
Nollahukkailija Suvi Järvinen ja Roskakuiskaaja Massi Hannula keskustelevat nollahukkailusta lapsiperheissä ja modernissa kaupunkilaiselämässä yhdessä yleisön kanssa.
Hiilijalanjäljen kompensointi – miten kompensoida oikein?
Ari-Pekka Aaltonen Ilmastoavusta ja Olli Turunen Suomen luonnonsuojeluliitosta keskustelevat kaupunkilaisen hiilijalanjäljen kompensoinnista sekä valottavat mistä kompensoinnissa oikein on kysymys. Yleisö on tervetullut osallistumaan keskusteluun.
Roskakuiskaaja
massihannula.com
Twitter: @roskakuiskaaja
Instagram: instagram.com/roskakuiskaaja/
Facebook: facebook.com/roskakuiskaaja
