Suomen pelimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Digitaalisten pelien lisäksi museo kertoo myös lauta- ja roolipeleistä.
Näin kuvailee Suomen Pelimuseo itseään sivuillaan. Suomen pelimuseo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojekti. Suomen pelimuseota ovat rahoittaneet sekä Tampereen kaupungin museopalvelut että Avoin Tampere -ohjelma. Nämä panostukset ovat olleet ratkaisevassa osassa museon perusnäyttelyn syntymisen kannalta. Vuoden 2015 aikana järjestettiin joukkorahoituskampanja, jonka kautta kaikki halukkaat pääsivät tukemaan pelimuseon syntyä. Kampanjassa museota tuki yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa.
Pelimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa Tampellan alueella. Kuva: Tero M.
Pelimuseon sisäänkäynti museokeskuksen toisessa kerroksessa. Kuva: Tero M.
Tammikuun alussa Tampereen museokeskus Vapriikissa avattu Pelimuseo on paikka, jossa pelialan nykyisyys ja menneisyys voivat lyödä kättä. Helmikuun puolessa välissä Pelimuseossa löivät kättä myös Helsingin sekä Tampereen Nörttitytöt, kun pääkaupunkiseudun jaosto suuntasi ekskursiolle koskikaupunkiin. Tässä jutussa kaksi visiteeraajaa kertoo retken kulusta.
Ekskursiolaiset Pelimuseon selfiealueella. Kuva: Paula N.
Arcadeluolassa pääsee pelaamaan vanhoja pelihallipelejä. Kuva: Paula N.
…tai vaikka flipperiä! Kuva: Paula N.
Pitkään haaveiltu päiväretki Suomen pelimuseoon toteutui helmikuun puolessavälissä. Olin erinäisistä syistä lykännyt Tampereelle lähtemistä, olisin museon mesenaattina voinut käydä jo viime vuoden puolella, mutta porukan mukana sitä sai itsensä jopa liikkeelle.
Parasta näyttelyssä olivat ehdottomasti eri aikakausien pelaajien olohuoneet ja lastenhuoneet. Ne oli sisustettu ja kalustettu aikakaudelle uskollisesti: hyllyssä oli 80-luvun Marvel-sarjiksia, seinällä Mikrobitin Dragonlance-julkka ja pöydällä pelivalmiina C-64 ja Boulderdash. Joihinkin huoneista olisi tehnyt jopa mieli muuttaa asumaan.
Pelimuseossa ilahdutti myös se, että siellä oli, no, pelejä ja vieläpä pelattavana. Aikaa sai viettää tekstiseikkailujen ja historiallisten harvinaisuuksien parissa. Hämyisessä arcadeluolassa oli kiva hengata kavereiden kanssa flipperin äärellä ja kokeilla, miten pärjää vaikka Space Invadersin parissa.
Museossa ilahdutti itseäni myös koko pelaamisen kirjon huomioiminen: lautapelit, pöydän äärellä pelattavat roolipelit ja jopa larpit oli huomioitu, ei ainoastaan videopelit.
Mukavaa tässä retkessä oli myös se, että pääkaupunkiseudun ja Tampereen nörtit pääsivät tapaamaan toisiaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden äärellä. Kiitos ja kumarrus Tampereen porukoille, että otitte meidät vastaan!
-Jonas
Radioroolipeli Lohikäärmepuulle on varattu oma paikkansa Pelimuseossa. Kuva: Jonas M.
Steampunk-tyyliin kustomoitu vanhan aallon My Little Pony. Kuva: Jonas M.
Olen itse aiemmin käynyt Berliinin Computerspielemuseumissa ja silloin jo ajattelin, että olisi hienoa, jos Suomessakin olisi oma pelimuseo. Kun kuulin, että Mesenaatti.me-sivustolla järjestetään joukkorahoitus pelimuseon perustamisesta Suomeen, niin olin välittömästi mukana.
Kummatkin museot ovat perusidealtaan samankaltaisia eli näytteillä on pelejä, konsoleita monelta eri aikakaudelta ja paljon mielenkiintoista historiaa. Pidin enemmän Suomen pelimuseossa siitä, että pelattavana oli yllättävän monta peliä tehden siitä interaktiivisemman, ja kaikki näytillä olevat pelit arcadehallia ja aikakausihuoneita lukuun ottamatta olivat suomalaisia pelejä. Saksan museossa oli muutamia saksalaisia pelejä ja kansainvälisesti tunnettuja pelejä, mutta vain muutamia pääsi pelaamaan.
Suomen pelimuseo yllätti minut todella monipuolisella tarjonnallaan, ja mikä parasta, valikoima ei rajoittunut pelkästään videopeleihin, vaan museossa pääsi tutustumaan myös larppeihin, pöytäroolipeleihin ja lautapeleihin sekä Speden Speleistä tuttuun reaktiopeliin ja huoltoasemilta tutuksi tulleisiin pajatsoon ja videopokeriin.
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan museon antimiin. Vaikka ison osan tuoreimmista peleistä saattaisikin tietää, niin on mielenkiintoista nähdä, miten peliala on Suomessa kehittynyt vuosien saatossa käpylehmillä leikkimisestä nykypäivään. Mikä on sen hienompaa kuin muistella itsekseen tai porukalla niitä vanhoja muistoja, jotka aika on jo kullannut.
– Tero
Seinän täydeltä konsoleita! Kuva: Tero M.
Suomen Pelimuseo, museokeskus Vapriikki
Alaverstaanraitti 5 (Tampellan alue)
33101 Tampere
Avoinna ti-su 10-18
