Me kaikki olemme varmaan kuulleet joskus “Kaverille sattui hauska tapaus…” ja sitten meille kerrotaan hieno tarina. Mutta oliko se oikeasti kaveri kenelle tämä tapahtui? Vai oliko se kenties kaveri joka tämän kertoi ja hän kertoi kuinka hänen kaverilleen oli sattunut jotain. Ja tämä kaveri, miten hän oli kuullut tarinan? Ei voi tietää ja kukapa siitä selvää alkaisi ottamaan ja kiinnostaako se todellinen tarinan henkilö oikeasti?

Otaniemen Alepa toivotti Ropeconin tervetulleeksi

Kuvaaja: Heidi Westerlund

Internetin aikakaudella, tämä on kuitenkin muuttunut. Joku nappaa hauskan valokuvan ja pistää kuvan Facebookkiin. Kaksi tuntia myöhemmin joku postaa seinälleen linkin jossa on samainen kuva, mutta kuvasta puuttuu maininta kuvaajasta, sekä alkuperäinen konteksti on kadonnut.

Näin kävi Heidi Westerlundin ottamalle valokuvalle heinäkuun lopussa. Kuva on alunperin jaettu Ropecon tapahtuman aikaan Ropeconin ja Heidin omalla Facebook seinällä. Nyt kyseinen kuva löytyy Googlen kuvahaun mukaan ainakin Ylilaudalta ja Naamapalmusta ja kuvasta puuttuu alkuperäinen lähde. Ihmiset arvuuttelevat kommenteissa, että missä tämä kuva on otettu ja mihin tämä liittyy.

Entä kun kirjoitat blogiin hauskan sattumuksen joka sattuu sinulle? Kaksi päivää myöhemmin kaverisi kertoo sinulle, että sinun blogaamaasi tarinaa muuten kerrottiin tänään radiossa, oli kuulemma käynyt kaverille näin. Näin kävi Ihan kivan blogin Pörrö Sahlbergille elokuussa. Pörrö itse ihmetteli, että kukas hänen kaveri on radiossa puhunut, vai onko hänestä tehty suorassa lähetyksessä kaveri.

Alkuperäinen tarina Ihan kiva elämä-blogista

Alkuperäinen tarina Ihan kiva elämä-blogista

 

Myös Deviantin blogissa joku blogasi kyseistä tapahtumaa kuin se olisi sattunut hänelle itselleen ja jopa vastasi kysymykseen, mitä tapahtui kun hän jäi salakuuntelusta kiinni. Kun joku kehtasi mennä kommentissa mainitsemaan, että juttu on kopioitu toisaalta, vastaus tähän oli suoranaista haistattelua. Googlen haun perusteella Pörrön blogikirjoitus löytyy myös Ylilaudalta ja sieltäkin puuttuu alkuperäinen lähde.

On helppoa jättää lähde mainitsematta, mutta vaatii työtä poistaa lähde. Pari vuotta sitten eräs nettisivusto kopio tuhansia sarjakuvia The Oatmeal, XKCD ja Cyanide & Happiness sarjakuvista. Osasta näistä oli tarkoituksenmukaisesti jopa poistettu copyright informaatio. Tapauksesta lisätietoja löytyy The Oatmealin blogista. Sarjakuvia myös käännetään toisille kielille ilman lupaa ja jopa piirretään uusiksi, vaihtaen copyright informaatio omaan.

Internetin aikakaudella näistä jää jäljet ja ihmiset jäävät kiinni siitä, kuinka alkuperäistä lähdettä ei ole kunnioitettu. Heidin ja Pörrön tapauksissa kukaan ei hyötynyt kuvan tai tekstin levittämisestä rahallisesti. Mutta entä jos olisi? The Oatmealin tapauksessa sarjakuvat olivat laitettu sivustolle joka toimi mainosvaroin, tällöin kyseessä oli myös rahallinen hyöty.

Alkuperäinen lähde on joskus mahdollista löytää Googlen perusteella, Googlessa on myös näppärä kuvahaku, jolloinka Google etsii kuvia jotka muistuttavat hakemaasi kuvaa. Tosin joskus tämäkin menee harhaan, sillä Heidin kuvaa hakiessa vastaan tuli kymmeniä jalkapallokenttiä.

Missä menee raja? Onko olemassa jokin raja? Hauskat jutut on kiertäneet Internetissä alusta asti, ja tulevat aina kiertämään. Mutta mielestäni kunnia tulisi jakaa sille, kenelle se kuuluu. Jos tiedät alkuperäisen lähteen, miksi et jakaisi sitä samalla kun jaat hauskan jutun?

Jutun kirjoittaja ei hyödy tästä jutusta ja on pyytänyt luvat kuvien käyttöön.