Artikkelin kirjoittajana olen ottanut vapauden kääntämään psykologian termejä haluamallani tavalla, koska suomenkielistä termiä ei ole löytynyt tai sitä ei ole käytetty johdonmukaisesti. Joudun kutsumaan näiden sepitettyjen tarinoiden takana olevia ihmisiä huijareiksi, koska suomenkieli ei omaa neutraalimpaa sanaa hakemalleni termille. Haluan myös sanoa, etten epäile jokaista, joka kertoo blogissaan sairauksistaan, mutta haluan sanoa, että jos jokin vaikuttaa epäilyttävältä, niin kannattaa ottaa asiasta selkoa. Kirjoittaessani tätä sain apua Warrior Eli is a Hoax – blogin pitäjältä Taryn Harper Wrightilta, jota olen lainannut tekstissä ja jonka blogista olen kuvat ottanut Wrightin suostumuksella.

Münchausen by Internet

Münchausenin syndrooma (F68.1) on sairaus, jossa potilas pakonomaisesti valehtelee olevansa sairas. Se kuuluu ICD-10-luokituksessa F-luokan sairaus, eli kuuluu samaan luokkaan mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden kanssa kuin masennus. Kuitenkaan tämä ei ole enää oma sairautensa tulevassa DSM-V – diagnostiikassa, vaan on osa somatisaatiohäiriötä, eli pitkäkestoisia ja selittämättömiä oireita. Münchausenin syndroomaan liittyy myös toinen sairaus, Münchausen by Proxy (Münchausen sijaiskärsijän kautta), jossa sairautta ei liitetä itseen vaan toiseen ihmiseen, yleensä lapseen tai vanhukseen. Tällöin Münchausenin syndroomaa sairastava ihminen luo toiselle, eli sijaiskärsijälle (proxy), nämä oireet ja luo itselleen ”kärsivän huoltajan” osan. Usein tällaisissa tilanteissa, kun kyseessä on vanhempi ja lapsi, joissa vanhempi, yleensä äiti, ”luo” tai sepittää lapselleen nämä sairauksien oireet, voidaan katsoa kyseessä olevan lapsen kaltoinkohtelu ja asiassa otetaan yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin. On kuitenkin otettava huomioon, että Münchausen by Internetin kohdalla, että vain osassa tapauksista kyseessä on oikea lapsi-vanhempi suhde vaan usein lasten kuvat on voitu viedä toisten ihmisten sivustoilta. Sen sijaan termillä Münchausen by Internet viitataan tilanteeseen, jossa ihminen Internetin välityksellä sepittää toisille ihmisille olevansa sairas. Monesti sairas ihminen saattaa liioitella oireitaan saadakseen hoitohenkilökunnan huomiota tai nopeammin hoitoa. Tästä oireiden ”liioittelusta” poiketen Münchausenia sairastava ihminen saattaa kokonaan elää luomassaan roolissa, hakien muiden sääliä ja usein myös rahaa. Toisaalta tietoa siitä, kuinka paljon somaattisia oireita näillä ihmisillä oikeasti esiintyy, ei ole. Harvoin ihminen, joka sairastaa Münchausenin syndroomaa, haluaa tai pystyy vastaanottamaan apua juuri Münchauseniin. Tämä johtaa siihen, että potilas on luonut kuvan itselleen, että sairastaa juuri toista sairautta, johon haluaa hoitoa. Tässä artikkelissa paneudun juurikin Münchausenin syndrooman esiintymiseen Internetin kautta. Internet Münchausen termin on ottanut käyttöön Marc Feldman vuonna 2000, kaksi vuotta sairauden mallin ja tapausten huomioimisen jälkeen. Feldman on yksi tunnetuimpia Münchausenin syndrooman tutkijoita.

Internetissä luotu persoona; miten Münchausen näkyy Internetissä ja mediassa

Münchausen by Internet on sairaus, jossa Internetissä ihminen kertoo sairastavansa sairautta, usein vaikeaa ja harvinaista. Siinä missä moni oikeasti sairas hakee erilaisilta foorumeilta vertaistukea, Münchausen potilas hakee sääliä ja huomiota. Monesti kertomukset eivät rajoitu yhteen luotuun persoonaan, vaan useita muita henkilöitä luodaan tukemaan tarinaa. Hyvin usein sairaan lapsen äidin lisäksi sairaudesta ja ongelmista kertoo niin Facebookissa kuin blogissaan lapsen isoäiti tai netistä löydetty tuttava, jonka lapsella on sama harvinainen tai hengenvaarallinen sairaus. Ensimmäinen merkintä Münchausen by Internet-tapauksesta on 1998 Marc Feldmanin artikkelissa ”Virtual factitious disorders and Munchausen by proxy (Virtuaaliset sepitteelliset sairaudet ja Münchausen sijaiskärsijän kautta)”, jossa kuvattiin kolme erillistä tapausta Internetissä tapahtuneista huijauksista, joissa henkilö oli tietoisesti valehdellut kuka on ja minkälaisia sairauksia hänellä on. Feldman on sittemmin paljon tutkinut aihetta, mutta kun tapausten määrä on kasvanut, on useimmista vaikea pitää yhtä listaa. Esimerkiksi vähän aikaa sitten Taylor Swiftin kappale Ronan aiheutti pienen piikin huijauksien määrässä, mutta useimmat niistä paljastuivat nopeasti. Ronan kertoi syöpään kuolleesta lapsesta nimeltään Ronan hyvin tunteikkaasti, jolloin teinitytöt kappaleeseen samaistuen loivat kuvitteellisia vastoinkäymisiä, joiden kertomisella hakivat huomiota ja sääliä itselleen.

Monet Internet-Münchausenia sairastaviksi käsitettävät ihmiset eivät tarkoita pahaa valheillaan ja harvoin käsittävät kuinka paljon harmia aiheuttavat muille. He saattavat varastaa kuvia muiden sivuilta käyttääkseen niitä ominaan, kuvina heistä tai lapsistaan. Monesti naiset peittävät päänsä huivilla, etteivät heidän hiuksensa näkyisi, koska he näyttelevät kemoterapiassa olevia syöpäsairaita. Joissakin tapauksissa heidän tarinansa ylläpitäminen on niin aktiivista, että heidän sivustonsa päätyy hakukoneissa ensimmäisten hakukohteiden joukkoon. Esimerkiksi Remembering Reilly – sivuston pitäjän lapsi sairasti kroonista myeloonista leukemiaa (KML) sekä muita sairauksia, joista yksi oli väärin diagnosoitu syöpä, jota vielä hoidettiin väärin. Moni vanhempi, joiden lapsi oli KML:aan sairastunut, päätyi sivustolle ja huolestuivat entistä enemmän. Kun tapaus paljastui huijaukseksi, sai sivuston ylläpitäjä paljon vihapostia, vaikka nainen, jonka sivuilta huijari oli suurimman osan kuvistaan ottanut, pyysi ihmisiä antamaan asian olla, koska oli itse jutellut tämän kanssa. Tämän takia hän oli antanut anteeksi kuvien varastamisen ja valehtelun, koska Remembering Reillyn –blogin pitäjä oli suostunut psykiatriseen hoitoon. Uutisissa ja blogeissa näihin huijauksiin ollaan suhtauduttu erittäin negatiivisesti, jopa vihaisesti. On toki ymmärrettävää, että todellisten pienten syöpäpotilaiden vanhemmat, jotka ovat tukeaan sairaan lapsen vanhemmaksi tekeytyneelle, ovat poissa tolaltaan ja vihaisia, mutta kun koko Internet kääntyy näitä ihmisiä vastaan, on helpompi tekeytyä toiseksi kuin avoimesti myöntää olevansa avun tarpeessa.

Emily Dirrin luoman perheen äiti Dana kuoli, joten perhe pyysi lahjoituksia.

Emily Dirrin luoman perheen äiti Dana kuoli, joten perhe pyysi lahjoituksia.

Eräällä Münchausen by Internetiä sairastaneella naisella, Emily Dirrillä, oli yli 70 aktiivista tiliä Facebookissa eri ‘ihmisille’, jotka pitivät yllä tämän tarinaa syöpäsairaasta lapsesta, tämän kuolleesta äidistä ja perhettä elättävää isää tukevasta nettiyhteisöstä. Samalla kun sosiaalisessa mediassa levisi tarina pienen syöpäpotilaan äidin kuolemasta, joka jätti jälkeensä 11 lasta perheen isän hoidettavaksi, ei missään uutisissa puhuttu tapauksesta, vaikka mediajulkisuutta vastaavalle tapaukselle todellisuudessa olisi voinut tulla paljonkin. Kaiken takana oli 17-vuotias ohiolainen Emily Dirr, joka oli opiskelemassa lääkäriksi (yksi syy siihen, miksi hän sai uskottavia kuvia veripusseista ja muista sairaalatarpeista). Hän oli yksi suurimmista ja laajimmista tapauksista, jotka jäivät kiinni. Hän oli kuitenkin ehtinyt pyörittää tarinaansa noin viisi vuotta. Silti, pari viikkoa hänen paljastumisensa jälkeen, 46 muuta Facebook-tiliä liittyen häneen oli vielä toiminnassa. Marc Feldman sanoi artikkelissaan 1998 (jossa otti käyttöön termin Münchausen by Proxy), Münchausenin syndroomasta kärsivien ihmisten on vaikea lopettaa. Tämä on hyvin esillä Emily Dirrin tarinassa. Hän jatkoi rahan keräämistä eri sivustojen kautta senkin jälkeen kun hänen fiktiivisen perheensä äiti kuoli ja Warrior Eli –blogin tarina oli paljastettu huijaukseksi. Taryn Harper Wright, Warrior Eli is a Hoax – blogin pitäjä, otti ensimmäisen blogiartikkelinsa kirjoittamisen jälkeen suoraan Emilyyn yhteyttä, jolloin ”hän kertoi surullisen tarinan itsestään ja motiiveistaan, jotka paljastuivat myöhemmin valheiksi”. Wright loi bloginsa tuodakseen esiin kaikki ne faktat, jotka paljastivat Dirrin tarinan keksityksi.

JS Dirr, Emily Dirrin luoma isähahmo kuvitteelliselle perheelleen. Hän oli hyvin aktiivinen niin Facebookissa kuin Yahoo Answerssissä

JS Dirr, Emily Dirrin luoma isähahmo kuvitteelliselle perheelleen. Hän oli hyvin aktiivinen niin Facebookissa kuin Yahoo Answerssissä

Warrior Eli is a Hoax – Blogi huijareiden kiinnisaamiseksi

Tämä Taryn Harper Wrightin ylläpitämä blogi alkoi nimikko huijauksesta. Tarkoituksena oli tuoda esiin faktat Warrior Elin takana. Sittemmin Wright on ottanut selvää monesta muusta huijauksesta. Nykyään hän myös auttaa näitä huijauksien takana olevia ihmisiä saamaan apua mielenterveyden hoidon puolelta. Siinä missä näiden ihmisten on helppo esittää olevansa syöpäpotilaita tai heidän lapsensa sairastaa leukemiaa, on heidän vaikea hyväksyä itselleen Münchausen syndrooman leimaa. Valitettavasti blogia seuraavat myös itse potilaat, joista ainakin kaksi on käyttänyt hyväkseen tietoja siitä, kuinka Wright on saanut kiinni huijareita. Tärkeimpänä on johdonmukaisuus teksteissä. Münchausenia sairastava saattaa hyvinkin liioitella oireitaan tai jaksojaan sairaalassa. ”Oireiden vaikeuden kanssa usein myös puhutaan riittämättömästä hoidosta, jota ei saa lähimmästä sairaalasta vaan usein joudutaan lähtemään jopa toiseen osavaltioon”, Wright kertoo, ”Se saa hälytyskellot soimaan”. Myös monet ihmiset, jotka ovat aina vastaamassa yhden ihmisen teksteihin ja joiden omat päivitykset pyörivät toisen ihmisen kamppailujen tukena. Usein ihmiset pyytävät saada lähettää terveisiä ja lahjoja näille sairaille taistelijoille, mutta he eivät anna omaa osoitettaan vaan jonkun sukulaisen tai ihmeellisiä selityksiä, miksei heihin saa yhteyttä netin ulkopuolella. Yleistä on myös se, että kaikissa kuvissa esiintyy yksi ihminen kerrallaan, vaikka muuten kerrottaisiin ihanasta perhe-elämästä.

Viimeisin tapaus, jonka huijauksen Warrior Eli is a Hoax –blogi toi esiin, oli Antranette Nolanin tapaus. Hän oli luonut kaksi profiilia syöpäsairaille lapsilleen Gamerosity-sivustolle, jonka pitäjä kuitenkin oli huomannut, että näillä kahdella erillisellä lapsella oli sama vanhemman puhelinnumero. Hänet poistettiin sieltä, mutta Antranette jatkoi Facebookissa tarinaansa. Hänen lapsensa ”Emily” sairasti syöpää ja hänellä virhediagnosoitiin leukemia. Tämä sivu kuitenkin poistettiin hieman artikkelin julkistamisen jälkeen. Samalla Wright kertoi saaneensa lakimieheltä yhteydenoton, joka sanoi edustavansa Chelsea Hassingeria ja syytti Wrightia kunnianloukkauksesta. Chelsea Hassinger on nainen, joka näytteli olevansa leukemia potilas vaiheessa 4 (jota ei ole olemassa). Kirjeessä mainittua lakifirmaa ei ole olemassa ainakaan sen lähetyspaikassa eikä kirjeessä mainittua lakimiestä ei ole olemassa. Chelsea ei kuitenkaan ollut tämän takana, vaikka paljastumisensa jälkeen vielä yritti saada tarinansa kasaan, onnistumatta. Hän piti tumblr. -tiliä, joka poistettiin, mutta josta kuitenkin on kopio olemassa: Cheecha Kicks Cancer.

Tällä hetkellä sekä Emily Dirr että Chelsea Hassinger osallistuvat ryhmäterapiaan ja psykiatriseen hoitoon Münchausen syndrooma diagnoosilla. Ei ole täysin varmaa, onko kummallakaan enää vääriä profiileja Facebookissa tai muualla. Sairaustarinoita kuultaessa kannattaa pitää mielessä, että kaikki ei saata olla totta. Esimerkiksi Australiassa tehdyssä tutkimuksessa sairaalaan otetuista 1500 potilaasta 10 ainakin esitti oireensa. Internet-Münchausenia epäiltäessä kannattaa ottaa selvää, kuinka paljon ihmisiä seuraa tarinaa ja vaikuttaako joku heistä sellaiselta, että hänen päivityksensä pyörivät vain tämän sairaan ympärillä. Myös kuvien alkuperää kannattaa epäillä. Niin kuin netti antaa keinot huijauksiin, se antaa myös keinot paljastaa ne.