Nörttitytöt

Terroristeja, säkitettyjä naisia, sotaa ja autopommeja… Tällaisen vaikutelman muslimeista ja islamista helposti saa, ja se onkin yksi syy, miksi lähdin opiskelemaan arabian kielen ja islamin tutkimusta. Mitä siellä oikeasti tapahtuu? Mihin muslimit oikeasti uskovat? Mitä he ajattelevat? Mielipiteet ja asenteet muslimeja kohtaan tuntuivat perustuvan ennakkoluuloille, yksipuoliselle uutisoinnille ja jopa valheille. Nyt kaksi vuotta opiskeltuani käsitykseni ei ole osoittautunut vääräksi.

Usein länsimaissa kiista islamista tuntuu pyörivän ulkoisen olemuksen ympärillä. Useimmat hyväksyvät muslimit, jos he harjoittavat uskontoaan näkymättömästi eivätkä häiritse muuta väestöä pelottavilla vaatteillaan. Asenne on samanlainen kuin homoja kohtaan: jos juttuaan on pakko harrastaa, pitää se tehdä piilossa.

Tässä artikkelissa aion avata joitain islamiin ja sen yhteen näkyvään tunnusmerkkiin, hijabiin, liittyviä käsityksiä ja ongelmia, sekä kertoa yleisemmin huivin historiasta ja käytöstä. Aloitan joistain perusasioista, jotta asiaan perehtymättömätkin pääsevät kärryille.

Yleistä huiveista

Hijab Wrap by NEFATRON, on Flickr

Musliminaisten käyttämiä huiveja on erityyppisiä, ja niillä on omat arabiankieliset nimensä. Hijabilla tarkoitetaan hiukset peittävää huivia, joka on hyvin yleinen niin länsimaissa kuin muuallakin. Se, miten paljon hijabin tulee peittää, vaihtelee paljon: toisinaan huivi sidotaan niskaan, toisinaan niin, että se peittää kaulankin. Jotkut naiset pitävät huivia huolettomasti hiusten päällä eivätkä edes sido sitä erityisemmin. Burqalla tarkoitetaan kaapumaista kangasta, joka peittää koko kehon kasvoja myöten. Tällaisessa asussa ei ole silmien kohdalla kangasta ollenkaan, tai siinä on verkko. Nämä ovat yleisiä erityisesti Talibanin hallitsemassa Afganistanissa. Abaya on lähellä burqaa, mutta se jättää kädet ja kasvot näkyviin. Abayan kanssa käytetään usein niqabia, kasvot peittävää huntua.

Miksi

Ohjeet hijabin käyttämiseen johdetaan Koraanista ja perimätietokirjallisuudesta, mutta usein huivi on juurtunut niin vahvasti paikalliseen kulttuurin, ettei sen käyttöä sen kummemmin kyseenalaisteta. Koraani on islamissa uskonnollisen tiedon lähteistä tärkein ja ensisijainen – muslimi uskoo, että Muhammad vastaanotti Koraanin Jumalalta valmiina ja täydellisenä, jollaisena se pitää säilyttää. Tämän takia Koraani on säilynytkin pitkälti samanlaisena kuin se oli joskus 600–700-lukujen vaihteessa, jolloin se koottiin. Tämä ei todellakaan helpota sen tulkintaa. Koraani on muutenkin runollista ja vaikeaselkoista tekstiä, mutta 600-luvun arabia vaikeuttaa sen tulkitsemista entisestään. Ja arabian pyhää kieltä Koraanin lukemisessa tuleekin käyttää, sillä arabia oli kieli, jolla Jumala ilmoituksensa antoi, ja kääntäminen on aina tulkintaan (jos siis luette esimerkiksi suomeksi käännettyä Koraania, olkaa varuillanne – kääntäjä on usein joutunut valitsemaan käännökseensä yhden sanan useista vaihtoehdoista).

Koraanissa ohjeistetaan vaatetuksesta kahdessa suurassa (eli kappaleessa). Tässä vaiheessa on tärkeä huomauttaa, että jollei Koraanissa erikseen mainita, kaikki ohjeet koskevat yhtä lailla miehiä kuin naisiakin; myös miehiltä vaaditaan vaatimattomuutta ja siveellisyyttä niin pukeutumisessa kuin käytöksessäkin.

Käske uskovien miesten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, sillä se on heille sopivinta. Jumala tietää, mitä he tekevät. Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla. –

Heidän ei myöskään tule tömistellä jalkojaan kiinnittääkseen huomiota salassa oleviin suloihinsa. (Suura 24:30-31)

Tässä käännöksessä naisia kehotetaan peittämään kaulansa hunnulla; vaikka tässä puhutaan vain kaulan (tai poven) peittämisestä, voidaan se tulkita tarkoittavan pään peittävää huivia johtuen lauseessa käytetystä verbistä (joka on vaikea selittää suomeksi). Yleensä on katsottu, että ”tavallisesti näkyvissä olevat sulot” tarkoittavat käsiä ja kasvoja. Jalkojen tömistely voi viitata esimerkiksi piilossa oleviin kiliseviin nilkkarenkaisiin, jotka vievät miesten ajatukset naisen helman alle. Tämän voidaan katsoa kieltävän myös kopisevat korkokengät.

Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi. (33:59)

Tämän jakeen perusteella on vaikea sanoa, kuinka paljon tulisi peittää. Riippuen tulkitsijasta naisen tulee todella vain heittää huivi päähänsä omaksi edukseen (orjatytöt eivät käyttäneet huivia, joten näin vapaat naiset erotettiin heistä, eivätkä ”vääräuskoiset” kohdelleet heitä huonosti kuten orjia), tai pukeutua väljään kaapuun. Joka tapauksessa kehotus huivin käyttämiseen on hyvin lievä ja tuntuu olevan naisia itseään varten. Luulen, että paikallinen tapa ja kulttuuri vaikuttaa huivin tyyppiin enemmän kuin Koraani, vaikka muslimit itse olisivat ehkä eri mieltä.

Suurassa 33 käsitellään yleisemmin uskovia suhteessa uskottomiin, ja kummassakin neuvotaan oikeanlaiseen elämään tuonpuoleista elämää ajatellen. Niin naisen kuin miehenkin tulee olla nöyrä ja alistuva, antaa almuja ja paastota. Tulee ottaa huomioon, että etenkin jälkimmäisessä tapauksessa olen irrottanut yhden jakeen 73:n jakeen suurasta, eli poistanut sen kontekstistaan (joka on varsin hämärä ja vaikeaselkoinen suomeksikin). Yksi lause ei ole yhtään sen tärkeämpi tai merkityksellisempi kuin muut, eikä yhdelle lauseelle tule asettaa liikaa painoarvoa.

Hijabin historiaa

Ladies Of Caubul (Kuva: Wikipedia)

1400 vuoden takaisista asioista on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta todennäköistä on, että huivin käyttö ei ole yhtäkkiä syntynyt islamin mukana, vaan on ollut osa kulttuuria jo ennen islamia. Olen jopa lukenut, että se olisi omaksuttu juutalaisuudesta. Huivin käyttö eri islamilaisissa maissa vaihtelee hyvin paljon – jossain sitä ei käytetä ollenkaan, mutta esimerkiksi Saudi-Arabiassa kaikkien naisten tulee peittää itsensä kokonaan aina ulkona liikkuessaan. Mielenkiintoinen poikkeus sääntöön ovat pohjois-afrikkalaiset tuaregit, joiden parissa miehet peittävät kasvonsa, eivät naiset. Todennäköisesti pukeutumissäännöt ovat olleet jo olemassa ennen islamin tuloa, ja islam on vain omaksuttu ja muokattu osaksi paikallista kulttuuria.

Huivin käyttö ja sen peittävyyden aste ovat vaihdelleet. Huivista luopuminen on myös ollut osana naisasialiikettä esimerkiksi Egyptissä, jossa naiset aktiivisesti taistelivat oikeuksiensa puolesta poistamalla huiveistaan kasvojaan peittävän osan (eivät siis koko huivia silloinkaan). Vielä 80 – luvulla Egyptissä huivit olivat harvinaisempi näky kuin nykyään. Nykyään hijabit ovat yleistyneet, ja joidenkin muslimifeministen (kyllä, niitäkin on) mukaan menty edistyksessä taaksepäin.

Turkissa taas hijab on noussut poliittisen taistelun symboliksi. Turkin maallinen hallitus kielsi hijabin käytön esimerkiksi yliopistoissa, joka on pakottanut uskovaisia naisia joko luopumaan uskonnostaan tai koulutuksestaan. Recep Tayyip Erdogan näyttäytyy lehdissämme usein vallasta juopuneena diktaattorina (mitä en kiistä), mutta hän myös edustaa monen tavallisen turkkilaisen näkemystä ja toivoa yhteiskunnasta, jossa heidän ei tarvitse piilotella uskontoaan. Toisaalla maallistuneet turkkilaiset paheksuvat hunnutettuja naisia ja Erdoganin fundamentalistista politiikkaa. Tämä kahtiajako on ollut osallisena Turkin nykyiseen kuohuntaan – monien mielissä huivin käyttäminen on suora tie ääri-islamiin ja valvottuun uskonnolliseen diktatuuriin. Kumpikin puoli siis pelkää vapautensa puolesta, ja tässäkin kiistassa huivi ja hunnuttautuminen ovat keskeisessä asemassa.

Huivin merkitys

Wanie & Rina Salleh by Joe Faizal Photographer, on Flickr

Vaikka länsimaalaiset usein ajattelevat hijabia käytännölliseltä kannalta, on sen merkitys musliminaisille enemmänkin symbolinen. Naiset voivat pitää huivia merkkinä uskostaan, kunnioituksesta Jumalaa tai kulttuuriaan kohtaan, siveyden nimissä – tai muuten vaan. Vertaisin huivia ristiriipukseen: se voi merkitä jotain, tai sitten ei. Monet ainakin omat tuttavani pitävät ristiä kaulassaan vaikkeivät uskonnollisia olisikaan. Se ei välttämättä merkitse, että korun käyttäjä haluaa kivittää haureudessa elävät naapurinsa tai vastustaa aborttia. Samalla lailla nainen hijabin alla ei varmaankaan kanna pommia repussaan tai katso paheksuen lyhyitä helmoja.

Myös muslimit pystyvät löyhään käskyjen noudattamiseen ja jopa kaksinaismoralismiin siinä missä kristityt ja kaikki muutkin. Katsokaa joskus tarkkaan kohtaamianne musliminaisia; vaikka Koraanissa kehoitetaan vaatimattomuuteen ja paheksutaan ulkonäkökeskeisyyttä, on monella tytöllä huivit ja hamoset sävy sävyyn. Jännittäviä ovat myös nuoret naiset, joilla on vahva meikki, tiukka toppi, korkokengät – ja tyylikäs hijab. Kerran kiinnitin huomiota myös burqaan verhoutuneeseen naiseen joka oli käsiä myöten peitetty, mutta jolla oli rajauksen silmissä. Jos siis haluaa tietää, mihin muslimi uskoo, ei tulkintoja voi huivin perusteella tehdä.

Siellä allahan voi olla kuka vaan eli miksi burqa pelottaa

Sanon nyt suoraan, etten ole ollenkaan burqan kieltämisen kannalla. Ranskassa on varmaan ollut ihan kaunis ajatus tämänkin kiellon takana, mutta valitettavasti ymmärrys asiasta ei ole ollut riittävää. Kaikki argumentit, jotka olen kuullut burqan kieltämisen puolesta, ovat jotenkin laihoja.

Ranskassa tarkoitus oli luultavasti taistella naisten oikeuksien puolesta. Ilmeisesti länsimaalaiselle on vaikea ymmärtää, että joku voi haluta pukeutua peittävästi ja säästää vartalonsa vain miehelleen ja itselleen, sen sijaan, että jakaisi sen koko maailman kanssa. En todellakaan väitä, etteikö naisia joskus pakotettaisi hunnuttautumiseen joko suoraan tai sosiaalisen paineen kautta, ja tätä vastaan taisteleminen on tärkeää. Kaikenlainen pakottaminen on väärin, mutta omasta mielestäni olisi parempi saada naiset luottamaan viranomaisiin sen sijaan, että nämä koetaan vihamielisiksi.

Kasvojen peittäminen tuntuu olevan kova pala ainakin suomalaisille. Suomalaista pelottaa, jos hän ei näe kanssakulkijan kasvoja. Toisinaan kasvojen peittämistä verrataan kommandopipoon – eihän sekään päässään saa kuljeskella! Tämä tuntuu hiusten halkomiselta – kuinka monta vaaratilannetta hunnutettu nainen on oikeasti aiheuttanut? Kuinka monta pankkia on ryöstetty burqassa, oikeasti?

Omasta mielestäni on jotenkin väärin, että meidän pelkojemme takia Suomen kasvava muslimiväestö ei saisi pukeutua miten tahtoo. Minäkin feministinä tahdon taistella naisten oikeuksien puolesta, mutta vaatekappaleiden kieltämiseen en usko. Onko kokonaan hunnutettu musliminainen oikeasti alistetumpi kuin keskiverto nuori suomalaisnainen, joka kulkee miesten ehdottelujen ja rivojen katseiden riivaamana pienen pienissä vaatteissaan? Ei kukaan pidä kolmenkymmenen sentin korkoja ja keuhkoja puristavia mekkoja sen takia, että ne tuntuvat hyvältä. Koska pukeutumisen rajoittaminen on typerää ja ongelmallista, keskitytään mieluummin ongelmien syihin ja niiden ratkaisemiseen.

Lisää:
al-quran.info
altafsir.com

Koraanin käännökset Jaakko Hämeen-Anttila: Koraani (Basam Books, 2005)