Maija Haavisto

Tyypillinen Joan Starkin piirros – söpö ja taitavasti tehty (2001)

Kesällä 1997 kirjaston tekstipohjaisilla Telnet-koneilla löysin monia mielenkiintoisia juttuja: IRC, Usenet ja Usenetistä ASCII-taide. Olin törmännyt ASCII-grafiikkaan joskus aiemminkin ja minua viehätti se, miten kirjaimista ja muista näppäimistön merkeistä pystyi muodostamaan kuvia. Kotona oli surkea ikivanha 386-PC, jossa oli 16-värinen näyttö, mutta ASCII-kuvia silläkin pystyi piirtämään.

13-vuotiaan räpellykset saivat Usenet-nyysseissä kannustavaa palautetta. Vähitellen räpellyksistä alkoi tulla taidokkaita teoksia, joissa yhdisteltiin erilaisia tyylejä ja kokeiltiin uusia tekniikoita antialiasointiin eli reunojen pehmennykseen. MS-DOSin Edit vaihtui paljon kehittyneempään ACiDDraw-ohjelmaan. Joskus juttelin muiden piirtäjien kanssa karussa webbichatissa, jonne ASCII-kuvat toistuivat ongelmitta.

Ryhmässä alt.ascii-art riitti naisia. Tärkeimpänä tietysti “ASCII-taiteen kuningatar” Joan Stark eli spunk1111Geocities-sivustoineen. Usein tuntui kuin hän olisi ehtinyt piirtää kaikki maailman asiat! Ruotsalainen Veronica piirsi kaikkea Escher-jäljitelmistä sarjakuviin, joissa seikkaili itse alastomana.

Varhaista tuotantoani: Hippi (1997?)

Itse piirtelin aluksi lähinnä kasveja, eläimiä ja esineitä, joskus sarjakuvahahmoja, kunnes 2000-luvun alussa huomasin, että demopartyt, jotka olivat minulle entuudestaan tuttuja, järjestivät ASCII-kilpailuja eli compoja. Minulle tehtiin selväksi, etteivät “Geocities-ASCII:t” olleet katu-uskottavia tässä ympäristössä. Eli suomeksi: ei mitään tyttöjen juttuja.

Suurin osa demoskene-ASCIIsta koostuu logoista, yleensä enemmän tai vähemmän graffitityylisistä teksteistä. Tyylejä on muutamia erilaisia ja lähinnä viivoista koostuvaan oldskool-tyyliin kuuluu, ettei tekstiä pysty aiheeseen perehtymätön edes lukemaan. Jonkin verran on harrastettu myös esimerkiksi ornamenttikuvioita ja perinteisiä demoskeneaiheita tisseistä lohikäärmeisiin.

Aluksi logojen piirtäminen ei houkutellut. Etenkin oldskool-kuvat näyttivät kaikki samanlaisilta ja eräs niitä piirtävä tuttu sanoikin, ettei hän pidä itseään taiteilijana, vaan enemmänkin artesaanina. Hän toistaa samaa ideaa uudestaan ja uudestaan hyväksi havaitulla konseptilla.

Jossain vaiheessa piirroksiini alkoi kuitenkin tulla enemmän taiteellista kunnianhimoa. Kokeilin erilaisia ornamentteja ja muita abstrakteja tai puoliesittäviä kuvia. Imin vaikutteita niin muinaisesta Egyptistä kuin art decostakin. Välillä visiot osuivat nappiin, joskus tuli tehtyä kammottavia huteja. Se kai kuuluu taiteeseen.

Mahtava misu voitti Icecube-demopartyjen ASCII-compon vuonna 2003 ja päätyi myöhemmin valkokankaalle

Yksityiskohtaiset kuviot ovat paras tapa saada aikaan näyttäviä ASCII-kuvia, kuten vaikkapa koristeellinen taalainmaanhevonen. Siihen yhdistettiin kaverin piirtämä oldskool-logo sekä hassu nimi, jotta se oli demoskenelle riittävän katu-uskottava. Muutenkin huumori, meemit ja jipot kantavat usein pitkälle. Kilpailumenestystä on tullut mm. George Bushilla, Osama Bin Ladenilla ja Guitar Hero -pastissilla.

Jossain vaiheessa logojakin alkoi syntyä yhä enemmän. Usein graffitihenkisiä, mutta en halunnut rajoittaa itseäni demoskenen tyyleihin. Monesti yhdistin tekstin osaksi esittävää kuvaa, esimerkiksi seepran kasvojen raidat muodostivat kirjaimia. Itäeurooppalaisten demopartyjen kilpailuihin olen uskaltautunut lähettämään niitä “tyttömäisiä” kuviakin: siellä voi pärjätä pöllöllä tai maatuskallakin.

Stripetease (Evoke 2006) on yksi suosikkejani, vaikkei kilpailussa menestynytkään.

Nykyään ASCII-kuvia tulee piirrettyä varsin harvoin. Tärkein syy on demopartyjen ASCII-compojen raju vähentyminen. Vielä 2-3 vuotta sitten vuodessa saattoi olla reilu puoli tusinaa compoa ja yritin osallistua kaikkiin. Nyt määrä on yksi tai kaksi. Kun aikuisen elämä on muutenkin niin kiireistä, tulee ASCII-piirtämistä helposti ajateltua turhana näpertelynä. Ellei tulossa ole kilpailun deadlineä, sitä ehtii tehdä joskus myöhemmin. Tällä lailla rakkaat harrastukset helposti jäävät.

Muutama viikko sitten sain requestin, eli minulta pyydettiin tietynlaista ASCII-kuvaa. BBS eli purkki (kyllä, sellaisiakin löytyy yhä) toivoi itselleen logoa. Aikoinaan minulta pyydettiin paljonkin kuvia logoista Linux-pingviineihin. Nykyään olisi muutakin tekemistä, mutta kuka voi vastustaa, kun joku toivoo jotain juuri sinun tyylilläsi?

Kun aloin jälleen piirtää, se tuntui heti tutulta ja omalta, vaikka edellisestä kerrasta oli lähemmäs vuosi. Työskentelytavat, kikat ja tekniikat ovat yhä selkärangassa. Tämä on minun juttuni, jotain minkä osaan.

Usein ASCII-grafiikkaa pidetään aikansa eläneenä taidemuotona. Miksi käyttää tekstiä, kun nykyään  halvinkin kännykkä, huonoinkin näyttö ja hitainkin nettiyhteys pystyy näyttämään tavallisia kuvia? Pitää kai olla nörtti ymmärtäkseen sitä.

Jotkut jopa sanovat suoraan, etteivät pidä sitä ASCII-kuvia taiteena ollenkaan. He tosin yleensä myöntävät, etteivät pysty perustelemaan kantaansa – se on  vain fiilis. Merkkigrafiikka ei näytä yhtä vaikuttavalta ja “oikealta” kuin Taistelevat metsot. Ehkä kyse on osittain samasta ilmiöstä kuin se, että konemusiikkikin huhun mukaan tehdään “nappia painamalla”?

Omia ASCII-kuviani on kuitenkin nähty taidenäyttelyissä, demoissa, kirjassa, useissa lehdissä kolmessa eri maassa ja jopa Miranda Julyn palkitussa elokuvassa Me and You and Everyone We Know(Epäilen olevani ainoa, jolla on IMDB:ssä titteli “ASCII art courtesy of”). Kerran niitä melkein päätyi erään suuryrityksen mainokseen. Muut ovat tehneet esimerkiksi Star Wars -elokuvasta “ASCIImaation”.

Blockparty-tapahtumaan tehty logo vuodelta 2009, sijoittui toiseksi.

Eniten ASCII-taiteilijaa sapettaa se, miten nykyään yhä useammat sekoittavat erilaisilla ohjelmilla ja filttereillä luodut “ASCII-kuvat” aitoon, käsintehtyyn merkkigrafiikkaan. “Ihan sama asia.” Niin, ja vesivärit voi heittää pois, koska Photoshopin filtteriä käyttämällä pystyy luomaan vesivärimaalauksia? Moni väittää tietämättömyyttään, että konvertoidut kuvat ovat yhtä hienoja tai jopa hienompia kuin käsintehdyt. No, uskovathan toiset myös, että Google Translate on hyvä korvike oikealle kääntäjälle…

P.S. Jos haluat kokeilla ASCII:n piirtämistä (suosittelen lämpimästi!), siihen käy toki Notepadkin, mutta kannattaa ehdottomasti ladata JavE, jolla onnistuu mm. “siveltimellä” piirtäminen, vapaamuotoisten tekstialueiden siirtäminen ja melkein mikä tahansa. Java-sovelluksena se pyörii useimmilla käyttiksillä. Olen vuosia sitten laatinut myös englanninkielisen tutoriaalin aiheeseen. Lisää piirroksiani löytyy ASCII-sivuiltani.