Kirja-arvostelu: Erimielisten tila
Erimielisten tila – Vaikeiden aiheiden käsittely opetuksessa (2025) on Gaudeamuksen julkaisema tieteellinen keskusteluteos. Teoksen ydinalueet on valittu näin opettajan näkökulmasta erinomaisesti, koska keskeisenä ovat ihmisen elämän ja kasvun kannalta tärkeimmät...
Peliarvostelu: Heartworm
Heartworm on nostalginen tribuutti 90-luvun kauhupeleille, jota on kaunis katsoa ja välillä turhauttavaa pelata.
Kauhu vastaan kauhu – Weapons ja Oddity
Kävin katsomassa kaksi kauhuleffaa viime viikkojen aikana ja ajattelin, että niistä saisi aika hyvän vertailuarvostelun. Molemmat ovat varsin erilaisia toisistaan ja eroavaisuus näkyy myös elokuvien visuaalisuudessa. Vertaan tässä leffoja keskenään enimmäkseen juuri kauhun näkökulmasta, mutta käyn myös läpi elokuvien hahmoja ja tarinaa.
Runon humalaa – Guillaume Apollinairen “Alcools” ensimmäistä kertaa kokonaan suomeksi
Käännöskirjallisuus on metka ilmiö: hyvän käännöksen tuntomerkkeihin kuuluu, ettei sitä tarvitse ajatella. Lukija taittaa onnistunutta suomennosta eteenpäin tyytyväisenä muistamatta, että jonkun on täytynyt tulkita tekstin sisältö kieleltä toiselle. Ilman osaavia kääntäjiä kokemus maailmankirjallisuudesta jäisi suurimmalta osalta lukijoita kapeaksi. Apurahoja ja palkintoja jaettaessa käännöskirjallisuus jää tästä huolimatta usein reunamerkinnäksi. Etenkin käännösrunous uhkaa unohtua kokonaan.
Tätä puutetta Kustannusliike Parkko on jo useiden vuosien ajan paikannut muualle kuin englanninkieliseen runouteen painottuvilla käännösrunoteoksillaan. Yleisradion kääntäjäkarhulla palkittu Janne Salo on suomentanut ensimmäistä kertaa koko laajuudessaan Guillaume Apollinairen (1880-1918) ranskalaisen runouden klassikkoteoksen Alcools (1913). Aiempi osittainen suomennos vuodelta 1977 on Jukka Kemppisen käsialaa. Paljon on sen jälkeen vettä virrannut Seinessä Mirabeaun sillan alla; kieli ja maailma tihkuneet toisenlaisiksi.
Tapahtuisipa kohta jotain mistä muut saa tulevaisuudessa lukea Wikipediasta yöllä kun ei saa unta
Tampere on vireä ja eloisa teatterikaupunki! Yksi kaupungin omaperäisimmistä toimijoista on taidekollektiivi Iva, jonka esitys Tapahtuisipa kohta jotain mistä muut saa tulevaisuudessa lukea Wikipediasta yöllä kun ei saa unta esitettiin kesällä 2025 Tampereen vanhan...
Päätoimittajaksi Nörttityttöihin? – Tule mukaan nyt!
Arvon kanssanörtit, etsinnässämme on jälleen innokkaita nörttihenkisiä tyyppejä tekemään yhdessä jo vuodesta 2011 jatkunutta yhteisöblogia. Nörttitytöt-blogin ja sen taustalla toimivan Nörttitytöt-yhdistyksen tavoitteena on aina ollut avoin ja inklusiivinen...
Peliarvostelu: The Alters
The Alters on raikkaan omintakeinen scifi-selviytymisseikkailu ja osiaan suurempi kokonaisuus.
Fantastisen kehityksen kiskoilla – Saara Henrikssonin Valaanpyytäjän vaimo
Kuva: Osuuskumma Valasöljystä dieselmoottoreihin, pyhistä lehdoista kirjoihin ja valtamerilaivoihin. Saara Henrikssonin Valaanpyytäjän vaimon (Osuuskumma, 2024) novellit sijoittuvat historian murrosvaiheisiin, joissa kulttuurit ja totuuskäsitykset kohtaavat....
Kirja-arvostelu Samuli Paulaharjun kansanperinneteoksesta
Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa on runsas teos täynnä muistitietoa ja valokuvia yli sadan vuoden takaisista ajoista. Se on sukellus kansanperinnekerääjien retkeen 1920-luvun alkuun – hyvässä ja pahassa. Aina juuri ne teemat, jotka silloin ovat kiinnostaneet, eivät herätä nykyajan lukijan innostusta, ja toisinpäin. Toisaalta onhan tämä upea selonteko ajasta ja ihmisistä, joita emme pääse enää itse tapaamaan.
Nörttitytöt harrastaa: taidegrafiikka
Harrastin viime lukuvuoden taidegrafiikkaa Vantaan aikuisopistossa. Kurssia opetti kärsivällinen ja taitava Mari Hallapuro. Kurssi oli tarkoitettu ensisijaisesti vasta-alkajille, mutta mukana oli myös muutama pitempään grafiikkaa harrastanut. Aiheina kurssilla oli mm. kuivaneula, mezzotinto, akvatinta ja viivasyövytys. Myös muita tekniikoita käytiin läpi, mutta tässä postauksessa esittelyssä mainitut neljä tekniikkaa.