Dragonbane RPG: Rulebook

Alusta: Dragonbane -pöytäroolipelin sääntökirja
Suunnittelijat: Tomas Härenstam, Mattias Johnsson Haake, Nils Karlén, Kosta Kostulas, Andreas Marklund, Krister Sundelin
Julkaisija: Free League Publishing
Kieli: englanti
Genre: fantasia

Dragonbane on Ruotsin suosituimman fantasiaroolipelin Drakar och Demoner uusimman version englanninkielinen käännös. Länsinaapurimme uusin kansainvälinen aluevaltaus perinteisen seikkailufantasian saralla.

Liittyykö tämä Dragonbane-larppiin?

Ei, pelin nimi on valitettavasti ilmeisesti vain sattumalta sama kuin yhdellä Suomen ja Ruotsin tunnetuimmista ja erityisesti huonoa mainetta keränneestä liveroolipelistä, joka vielä järjestettiin Ruotsin kamaralla. Itsellänikin tuli nimestä ensimmäisenä kyseinen larppi mieleen – pelintekijöiden olisi todella kannattanut edes googlata julkaisunsa nimi. 

Ensivaikutelma

Sääntökirja on upea, kovakantinen, täysväripainettu teos, jonka on kuvittanut Johan Egerkrans. Sitä selaillessa ei voi olla muutenkaan välttymättä vaikutelmasta että ulkonäköön, taittoon ja huolitteluun on nähty vaivaa. Peli kunnostautuu edukseen juurikin tyylikkäässä toteutuksessa.

Opas fantasiaseikkailuun

Historiallinen Drakar och Demoner aloitti aikanaan oikeastaan Runequest-roolipelistä eteenpäin kehitettynä ruotsalaisena versiointina. Ajan saatossa sille kehittyi oma identiteettinsä, mutta jälkiä taustasta on huomattavasti, mm. säännöissä. Lähestymisessä fantasiaan Runequestin räpylänjälkiä on ilmeisimmin siinä, että pelattavien fantasiaolentojen kirjossa kääpiöiden ja haltioiden rinnalla on vaatteita ja työkaluja käyttäviä ankkoja, kuin Ankkalinnasta konsanaan.

Lohikäärmeistä ja demoneista

Pelin järjestelmä on kohtuullisen helppo omaksua. Suurin osa pelin heitoista, kuten esim. taitoheitoista, ratkeaa heittämällä 20-tahoisella nopalla. Tulos 1 on kaikkein paras ja sitä kutsutaan lohikäärmeeksi, joka on erityisen hyvä onnistuminen. Tulos 20 on demoni, eli erityisen kriittinen epäonnistuminen, josta seuraa ylimääräistä harmia. Nämä tulokset viittaavat pelin ruotsinkieliseen nimeen Drakar och Demoner (Lohikäärmeitä ja Demoneja).

Pelin säännöissä on on elementtejä, jotka muistuttavat myös muista roolipeleistä. Dungeons & Dragonsin uusimmasta laitoksesta muistuttava boon tai bane on varsin järkevän oloinen laina: heität kahta 20-tahoista noppaa ja valitset paremman jos heittoon oli tarkoitus antaa etua, tai huonomman jos siihen oli jostain syystä haittaa.

Piirre, josta erityisesti pidin, oli hahmojen taitojen kasvaminen paremmiksi erityisesti niitä käyttämällä. Session lopussa heitetään, kasvaako käytetty taito vai ei. Todennäköisyys on sitä suurempi mitä heikompi ko. taito on, joka on johdonmukaista. Tämä muistutti suoraan vanhasta Runequest-roolipelistä, jossa pelin juuret ovat. 

Miten vertautuu kilpailijoihin?

Dragonbane muistuttaa hyvin paljon lähestymisessään fantasiaseikkailuun roolipelaamisen genrenä kilpailijoitaan kuten Dungeons & Dragonsia. Kyse on siis hyvin geneerisestä fantasiasta, joka ei itsessään ole kehu eikä haukku. Peliä on markkinoitu Mirth & Mayhem -mainoksilla erityisesti helppona ja hauskana pelinä, jolla pistää ranttaliksi. Mutta oikeastaan sama mikä tekee Dragonbanesta hauskan tekee niin melkein mistä tahansa muustakin “perusfantasiaa” tarjoavasta fantasiaroolipelistä.
Vaikka voisi ajatella, että peli tarjoaa pitkälti samaa kuin muut, sääntöjen suhteen erot ovat kuitenkin merkittävät. Ne rakentavat erilaista peliä: voi suoraan sanoa, että peli on vaarallisempi. Ehdoton valtti Dragobanella on, että sen sääntökirja on 120-sivuinen – D&D vaatii käytännössä kolme 300-sivuista kirjaa.

Kuinka hyvin onnistuu?

Kaikki tarvittava on yhdessä kompaktissa sääntökirjassa. Kokonaisuus on helposti lähestyttävä ja haltuunotettava, mutta Dragonbane ei ole mielestäni kirjoitettu mitenkään erityisen aloittelijaystävälliseksi. Sääntöteksti on yhtä sakeaa kuin missä tahansa muussa harrastajille kirjoitetussa roolipelissä. Dragonbane on kuitenkin kelpo valinta perinteistä seikkailufantasiaa etsivälle, jo hieman kokeneemmalle roolipelaajalle. 

Dragonbane Bestiary

Alusta: lähdeteos Dragonbane-pöytäroolipeliin
Suunnittelijat: Tomas Härenstam, Mattias Johnsson Haake, Andreas Marklund, Magnus Seter
Julkaisija: Free League Publishing
Kieli: englanti
Genre: fantasia

Dragonbane Bestiary on lähdeteos Dragobane-roolipeliin. Varsinkin fantasiaroolipeleissä on hyvin perinteistä tehdä hirviökirjoja, joissa esitellään maailman olentoja. Dragonbane Bestiary ei ole poikkeus tästä. Sen sisältö ja lähestyminen on hyvin perinteinen ja peliin sopiva.

Ensivaikutelma

Bestiary on pelin perussääntökirjan tavoin kovakantinen teos, jonka on kuvittanut Johan Egerkrans. Saman kuvittajan käyttäminen pelin sääntökirjojen läpi antaa niille hyvin yhtenäisen ulkonäön, enkä voi olla miettimättä kuinka paljon pelin vetovoimasta on Egerkransin varassa.

Bestiaarin sisältö

Karkeasti Bestiary on jaettu kahteen osioon: ensimmäisessä käsitellään uusia pelattavia vaihtoehtoja pelaajille ja toisessa vastustajaksi sopivia olentoja. Kummassakin uhrataan jokaiselle olennolla keskimäärin yksi tai kaksi sivua, joka ei ole liikaa. Kaikille olennoille on lisäksi kuva – yksityiskohta, josta erityisesti pidin.

Uusia pelattavia lajeja

Pelattavat lajit ovat monista fantasiaroolipeleistä tuttuja kuten erilaisia örkkejä, ogreja sekä lisko- ja kissaväkeä, mutta ei varsinaisesti mitään hirvittävän uutta ja hätkähdyttävää. Pidän kuitenkin valikoiman laajentamista myönteisenä ja tämä antaa kirjalle lisää arvoa myös pelaajien puolella pöytää.

Hirviöitä

Hirviöt ovat hyvin tuttuja: mm. erilaisia peikkoja, jättejä, lohikäärmeitä, epäkuolleita, demoneja ja mytologisia olentoja kuten merikäärmeitä, minotaureja, mantikoreja jne.

Hirviöiden toteutuksessa on kuitenkin kaksi merkille pantavaa ja hienoa oivallusta. Jokainen hirviö esitellään satunnaisena kohtaamisena, jollaisena se voisi tulla pelaajia vastaan. Tämän lisäksi annetaan seikkailuidea, josta pelinjohtaja voi itse kehittää oman seikkailunsa hirviöön liittyen.

Kuinka hyvin onnistuu?

Dragonbane Bestiary pysyy esittelemissään hirviöissä ja lajeissa niin fantasiaolentojen peruskaartissa, että valitettavasti siinä ei ole mitään kauhean yllättävää. Nämä ovat kaikki olentoja, jotka olettaa näkevänsä minkä tahansa fantasiaroolipelin säännöissä. Tämä lievä mielikuvituksettomuus tekee Bestiarysta sillä saralla pettymyksen. Mitään ei varsinaisesti ole pielessä, kaikki vain tuntuu nähdyltä. Koska pelin sääntökirjassa itsessään on jo suhteellisen kattava repertuaari peikkoja, luurankoja ynnä muuta, Bestiary ei millään muotoa ole mikään pakkohankinta jos lähtee pelaamaan Dragonbanea.

Dragonbane RPG: Rulebook ja Dragonbane Bestiary on saatu julkaisijalta ilmaisina arvostelukappaleina.