Nörttitytöt
Alkemian historia kirja makaa pöydällä. Kirjan päällä on sulkakynä, vieressä kullan värinen sinettivahapötkylä ja vahan sulattamiseen tarkoitettu kauha. Pöytäliina on punainen ja siinä on kullanvärisiä aurinkoja, tähtiä, kuita ja planeettoja.
Kuva: Elisa Wiik

Sara Norjan Alkamian historia on suomenkielinen yleiskatsaus siihen, mitä alkemia oikeastaan on, miten se on kehittynyt ja ketkä sitä ovat harjoittaneet. Kirja on osa Turun yliopiston Tieteen ja taikuuden rajamailla-hanketta ja sitä ennen Norja on tehnyt väitöskirjansa The Mirror of Alchemy -teoksen englanninkielisistä versioista. Teos nojaa vankasti tutkimukseen, mutta on populaari tietokirja, jota on sujuvaa lukea. Se on kuitenkin sen verran tuhtia tavaraa, että akateemista työtä tekevänä minun piti lukea kirja osissa lomilla. Vapaalla aivot ottivat uutta tietoa paremmin vastaan ja solahdin helpommin lukemisen rytmiin ja imuun. Oli mahdollisuus innostua itselle täysin vieraasta aiheesta ja luinkin välillä pieniä pätkiä puolisolle ääneen.

Kirjan sisältö

Etukäteen en siis tiennyt paljoakaan historiallisesta alkemiasta ja tämä teos tutustutti siihen kyllä hyvin perinpohjaisesti. Kirja on jaettu johdannon lisäksi kolmeen laajaan alueeseen, joista kukin piti sisällään paljon eri näkökulmia. Alkemian aamunkoitto kertoo alkemian kehityksestä Egyptissä, Kreikassa ja Lähi-idässä, kukoistuskausi hahmottelee laajasti alkemiaa keskiajan Euroopassa sekä 1500- ja 1600-luvuilla mutta kertoo myös lääketieteellisestä alkemiasta, huijarialkemisteista sekä alkemian harjoittamisesta kautta aikain Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Viimeinen osio, tieteen ja taikuuden välimaastossa, käsittelee viisasten kiveä, alkemistisia keksintöjä, tieteellistä vallankumousta, alkemistista kielenkäyttöä ja kuvastoa, henkistä kasvua ja okkultismia sekä alkemiaa taiteessa ja kirjallisuudessa.

Varsinaisen tietotekstin lisäksi kirjassa on paljon mustavalkoisia kuvia elävöittämässä tekstiä ja keskellä kirjaa on pieni värikuvien liite. Osioita myös puhkovat lyhyemmät, noin sivun mittaiset tietoiskulaatikot esimerkiksi mielenkiintoisista alkemisteista, teorioista, käsikirjoituksista ja konsepteista. Tekstistä löytyy myös kerronnallisuutta henkilökuvien, huijaritarinoiden sekä käytännön esimerkkien kautta.

Alkemian monet muodot

Alkemia voidaan jakaa oikeastaan kolmeen eri tyyppiin: transmutatiiviseen, lääketieteelliseen ja henkiseen. Transmutatiivinen alkemia keskittyy metallien muuttamiseen toisiksi viisasten kiven avulla, päämääräänä erityisesti kullan tuottaminen. Viisasten kiveä ei etsitty vaan tärkeänä osana transmutatiivista alkemiaa oli viisasten kiven valmistaminen itse, johon kuului eri aineiden kuumentamista vaihtelevissa lämpötiloissa pitkiä aikoja. Viisasten kiviäkin oli oikeastaan kahta tyyppiä: valkoinen ja punainen. Valkoista voitiin käyttää hopean tuottamiseen, punaista kullan. Muissa jaotteluissa kiviä oli vieläkin useampia tyypiltään.

Lääketieteellinen alkemia taas oli sanan mukaisesti lääkkeiden valmistamista, mutta siinäkin muutosten hakeminen oli tärkeää. Aineita ei vain sekoitettu keskenään, vaan niitä muutettiin kemiallisten prosessien kautta eri olomuotoihin ja kasvien lisäksi mineraaleja käytettiin. Lääketieteelliseen alkemiaan laskettiin myös pienten ihmisten eli homunculuksien valmistusyritykset. Henkinen alkemia keskittyi ihmisen itsensä transmutaatioon kohti täydellisyyttä. Näistä kaikista muodoista kerrotaan mielenkiintoisesti, mutta erityisesti transmutatiivinen alkemia on kirjan keskiössä, kuten se tuntui olevan myös alkemisteilla itsellään. Viisasten kiven tekemisestä kerrotaan seikkaperäisesti ja olisin kaivannut hieman enemmän konkretiaa myös kahdesta muusta alkemian muodosta, sillä niiden menetelmät jäivät itselleni vielä aika hämäriksi. Samaten olisin ollut kiinnostunut lukemaan edes lyhyesti siitä, millaisin menetelmin alkemistisia käsikirjoituksia tutkitaan. Ymmärrän toki, että näin monipuolisessa teoksessa rajauksia on pakko tehdä, joten nämä tiedot täytyy tyytyä etsimään muualta.

Tiedettä ja taikuutta

Vaikka alkemian yllä häilyy mystisyyden verho, Alkemian historia näyttää, että alkemia perustui sen ajan tieteellisiin näkemyksiin ja maailmankuvaan. Arvostan sitä, että menneisyyden ihmisille ei naureskella vaan sanotaan suoraan, että kyse ei ollut typeryydestä vaan tietyistä teorioista siitä, miten maailma toimii. Myös kemian ja alkemian erottaminen eri tieteenaloiksi tapahtui vasta myöhemmin ja esimerkiksi Isaac Newton harjoitti vakavissaan alkemiaa. Alkemian taustalla vaikutti esimerkiksi rikki-elohopea teoria, jonka mukaan metallit muodostuivat rikin ja elohopean partikkeleista eri pitoisuuksina ja kun pitoisuusmääriä manipuloitiin, voitiin metalleja muuttaa toisiksi. Uskonnollisuus kietoutui mukaan niin, että viime kädessä transmutaatio oli Jumalan käsissä. Jos koe epäonnistui, se ei tarkoittanut, että transmutaatio olisi mahdotonta. Se vain tarkoitti, että Jumala ei suonut (juuri nyt) sitä tapahtuvaksi. Mystisyyden ilmapiiriä lisäsi se, että viisasten kivien reseptejä ja kokeilumuistiinpanoja vartioitiin mustasukkaisesti. Niinpä useissa teksteissä käytetään alkemistisia symboleita, salakirjoitusta ja metaforia.

Kultahippusia

Erityisesti Nörttityttöjen lukijoita ilahduttaa varmasti tieto, että vaikka suurin osa alkemisteista oli miehiä, kirja kertoo myös muutamista naisalkemisteista, kotirouvien alkemiasta sekä queer-symboliikasta alkemiassa. Erittäin mielenkiintoinen tarina oli Ruotsin kuningas Kristiinasta (1626-1689) joka toivoi voivansa korjata sukupuoltaan alkemian keinoin. On arvovalinta tuoda yleisteoksessa esiin myös marginaalissa elävien kokemuksia. Mielelläni lukisin jopa kokonaisen kirjan tästä näkökulmasta! Näiden valintojen lisäksi kirjailijan arvot pilkahtelevat välillä näkyviin hauskoina sanavalintoina tai sivuhuomioina, esimerkiksi näin: ”Miehet (joilla toki oli mielipiteitä naisten asioista) saattoivat pitää alkemiaa sopivana naisille”. Tämäntyyppiset kommentit nostivat hymyn huulille ja viihdyttivät.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan Alkemian historia on tuhti tietopaketti, joka tutustuttaa todella mainiosti alkemian periaatteisiin, historialliseen kontekstiin, työtapoihin, maailmankuvaan ja henkilöihin. Lähdeluettelon lisäksi lopusta löytyy kirjaluettelo teoksista, jotka ovat inspiroituneet alkemiasta, fantasiatulkintoja alkemiasta sekä löyhästi alkemiasta inspiroituneista teoksista. Tämä onkin todella tarpeen, sillä ainakin minulle heräsi tämän teoksen myötä innostus alkemiaan ja mieluusti lukisinkin erityisesti historiallisesta alkemiasta inspiroituneita romaaneja! Kiinnostus myös muihin alkemistisiin tietokirjoihin nosti päätään, joten tämä teos on todellakin tehnyt tehtävänsä.

Sara Norja: Alkemian historia (353 s.)
SKS Kirjat 2023

Kirja on saatu ilmaisena arvostelukappaleena.