Spekulatiiviseen fiktioon erikoistunut osuuskuntakustantamo Osuuskumma on vuonna 2022 julkaissut jo kaksi esikoisromaania, joista toinen, Nadja Sokuran Tuntemattomat tiet päätyi käsiini.
Tarinan alkuasetelmana on spefille tyypillinen ympäristökatastrofi, joka on pakottanut ihmiskunnan pysyttelemään katetuissa tiloissa ja välttelemään ulkoilmaa jo sukupolvien ajan. Ostoskeskuksiin muodostuneet yhteisöt elävät elämäänsä vailla tietoa siitä, mitä aikoinaan on tapahtunut ja miksi, ja keitä rakennuksen ulkopuolista maailmaa terrorisoivat jumalat oikein ovatkaan.
Sokuran kerronta on kaunista, tarkkasilmäistä ja havainnoivaa. Maailma rakentuu myös Emmi Itärannan kirjoista tutulla otteella, jossa vallitsevaan dystopiaan johtaneita olosuhteita ei selitellä turhaan. Asiat vain ovat niin kuin ne ovat, niin kuin säätila.
Suuren kehyksen sisällä, tarinan ytimessä, ovat ihmiset. Sydänystävykset Livia ja Aina elävät elämäänsä ja hoitavat päivittäisiä askareitaan, peilaavat itseään toistensa kautta, sotkeutuvat ihmissuhteissaan ja tekevät omia valintojaan, joskus hyviä ja joskus huonoja, joskus toisiaan loukaten ja sitä taas katuen – tai sitten ei.
Sokura kertoo päähenkilönsä taitavasti luonnollisiksi, uskottaviksi ihmisiksi, eikä hän ujostele kuvata heidän virheitään, kehollisuuttaan ja ihmiselämän raadollista puolta.
Itse maailmaa ja sen taustoja olisin kuitenkin toivonut syvemmiksi. Ostoskeskusyhteisöjen välinen tunneliverkosto vie ajatukset hauskasti Helsingin metrokarttaan, ja tällaista lukijalle mielihyvää tuottavaa tunnistamisefektiä olisi voinut hyödyntää huomattavasti runsaammalla tavalla. Myös lupaavasti pohjustetut suuret teemat, kuten uskonnollisten kulttien ja sosiaalisen epätasa-arvon tarkastelu, jäävät kesken.
Kasvutarinana Tuntemattomat tiet on silti varsin onnistunut. Teos käsittelee nuoria tyypillisesti askarruttavia kysymyksiä: valitako jännittävä paha poika, vai tuttu ja turvallinen sielunkumppani? Mikä on juuri minun roolini ja vastuuni yhteisössä, ja kuinka paljon liikkumavaraa voin siinä saada? Näiden teemojen puitteissa kirja on kiinnostavaa luettavaa nuorille aikuisille, sujuvasti lukeville yläkoululaisille ja niille YA-romaanien ystäville, joita tämänkaltaiset aikuistumiseen liittyvät aiheet kiinnostavat.
Toivon, että Nadja Sokuran seuraava teos vie potentiaalinsa loppuun asti – tämän perusteella aion ainakin itse siihen tarttua.
Nadja Sokura: Tuntemattomat tiet (266 s.)
Osuuskumma 2022
Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.
