Nörttitytöt

Anna päätti tonttuilla ja saada siitä palkkaa.

Mitä ihmettä taas?

Muutin talveksi pohjoiseen ja osana kokonaisvaltaista Lappi-kokemustani pestauduin tontuksi sesongin ajaksi. Koska kuvauksia ja tarinoita tontun työstä on netissä huomattavan vähän, päätin kirjoittaa auki kaiken mahdollisen kokemuksestani. TL;DR: hauskaa, erilaista, liikkuvaista työtä, jonka kaikki palkka ei tule rahana.

Miten tontuksi pääsee? Miten sinä päädyit tontuksi?

Tontuksi pääsee vastaamalla työpaikkailmoitukseen. Mittavaa CV:tä en tarvinnut, mutta kielitaito testattiin puhelinhaastattelussa. Opiskelen Lapissa väliaikaisesti, ja koska pyrin kokemaan täällä kaiken, mitä pääkaupunkiseudulla ei voi, hankkiuduin tontuksi erääseen suureen safarifirmaan. Tärkein määrittävä tekijä työnantajan valinnassani oli se, että en tarvinnut autoa, sillä työpäivä alkoi ja päättyi Rovaniemen keskustassa.

Mitä tonttu tekee? Mitä eri toimenkuvia teit?

Lappiin saapuu joulukuussa satoja tuhansia turisteja, suurin osa matkajärjestäjien charter-lennoilla. Näitä turistiryhmiä opastamaan ja neuvomaan tarvitaan suuri joukko työntekijöitä, joista osa puetaan tontuiksi. Tonttuja on monenlaisia, riippuen työnantajan tarpeesta.

  • Bussitontut toimivat matkaoppaina busseissa ja vievät omaan turistiryhmäänsä eri aktiviteetteihin.
  • Aktiviteettitontut ohjaavat ja viihdyttävät turisteja omassa aktiviteetissaan.
  • Varustetyypit (ei tonttuasua, ehkä lakki) valitsevat asiakkaille varusteita ja huoltavat niitä.
  • Kaikenlainen kevyt auttaminen, kuten kevyet lumityöt ja ulkotulien laitto, kuuluu sille, joka ennättää tai on innokas.

Muitakin rooleja on, nämä olivat minun. Turistit olivat minun tapauksessani brittejä ja irkkuja, myös saksaa, ranskaa ja espanjaa kuului paljon. Suomalaisia ei ollut. YLEn artikkelissa kerrotaan myös tontun työstä.

Ok, kerro lisää. Konkreettisesti, mitä sinä teit?

Bussitonttuna ohjasin asiakkaat lentokentältä yhteen neljästä (tai 12:sta) bussista, minkä jälkeen tsekkasin, että minulla oli oikeat asiakkaat. Kyselin pakolliset allekirjoitukset ja lisätiedot bussikuskin ajaessa, ja pian saavuimmekin varustepisteeseen. Siellä paimensin ryhmäni läpi liukuhihnan ja takaisin bussiin, jossa laskin heidät uudelleen ja bussikuski ajoi meidät aktiviteettiin. Aktiviteetissä valvoin, että asiakkaani siirtyivät sen sisällä oikeaan suuntaan, kaadoin kuumaa mehua kuppeihin ja viihdytin lapsia, kun aikuiset saivat ohjeita; joskus myös soitin puheluita. Lopuksi paimensin asiakkaat takaisin bussiin, kerroin heille lisää tietoa ja laulatin pari laulua, ja lopulta jätin hotellille. Seuraavana päivänä heidät napattiin hotellilta tiettyyn aikaan ja vietiin aktiviteetista toiseen, aina laskien henkilölukua ja muistuttaen siitä, kuinka liukasta on. Kolmantena päivänä sama juttu, paitsi että vein heidät aktiviteettiin ja lentokentälle.

Aktiviteettitonttuna suoritin samaa pientä roolitehtävää noin 75-150 kertaa per päivä. Suosikissani ohjasin yksi kerrallaan saapuvia perheitä valokuvaamaan poroja, tekemään lumienkeleitä, sisään kotaan ja lopulta kaakaolle. Toisessa kivassa jaoin lapsille vaahtokarkkitikkuja. Monet aktiviteettitontut tekivät illalla vielä lyhyen bussi- tai aktiviteettitontun roolin, kun asiakkailla oli iltamenoja, kuten safareita tai illallinen.

Varustetyyppinä työ oli fyysisintä kaikista: toin asiakkaille varusteita, purin varustesäkkejä ja pesin pyykkiä. Isolla varustepisteellä työ muistutti tietokonepeliä, sillä uutena tyyppinä lajittelin pesuun meneviä varusteita: minua kohti vyöryi sukkia, erilaisia kaulahuiveja ja erilaisia pipoja, ja pudottelin niitä oikeisiin säkkeihin. Työkaverini olivat jo aiemmin nostaneet hihnalta haalarit ja kengät, ja päättäneet, pitääkö ne laittaa kuivumaan, pesuun vai korjaukseen, sekä tyhjentäneet taskut. Ylpeänä kerron, että meiltä kului yhden rullakon tyhjentämiseen keskimäärin vain 12 minuuttia.

Aloitin työni bussitonttuna, mutta hyvin pian huomasin, että työ ei sovi minulle. Suuren työnantajan etuna oli se, että pystyin siirtymään kokonaan aktiviteettitontuksi loppukuuksi. Oman kokemukseni mukaan aktiviteettitontun työ on lähinnä tavallista päivätyötä kaikista rooleista: menin töihin klo 7.30, suoritin roolini ja pääsin kotiin klo 15-17 maissa, päivästä riippuen. Muissa rooleissa tieto siitä, mitä seuraavana päivänä on luvassa ja monelta, saattoi tulla illalla. Tosi hyvä juttu kaikissa rooleissa oli, että työvuoron lopussa oli debriefing, jossa sai kertoa, mikä meni hyvin ja mikä meni huonosti.

Mikä oli työssä parasta?

Ykkösjuttu oli unlimited hot chocolate, eli loputon kuuma kaakao. Monissa työpisteissä sai juoda asiakkaille tarkoitettua kaakaota niin paljon kuin jaksoi. Se oli 95-prosenttisesti sokeria, joten se piti tontun varmasti iloisena. Toinen hyvä juttu oli kokeneet työkaverit, oppaat ja esihenkilöt. Kun heitetään espoolainen toimistotäti yhtäkkiä hankeen juttelemaan turisteille -20 asteen pakkasessa, tarvitaan kannatteleva työyhteisö. Kolmanneksi paras asia oli toimivat työvarusteet ja infra. Hyvät kengät ja rukkaset pitivät tontut ja asiakkaat lämpiminä missä tahansa säässä.

Parhaita yksittäisiä muistoja ovat työtoverin minulle kesken työvuoron yllätyksenä tuoma kuuma kaakao sekä pomon tarjoama hyvin vauhdikas kelkkaretki viimeisenä työpäivänä.

Mikä oli työssä tyhmää?

No tuota, TES. Tonttu- ja opastyössä käytetään Ohjelmapalvelualan TESsiä, monessa muussa työssä matkailualalla taas Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaa TESsiä. Tästä pääset lukemaan molempia. Huomaa muun muassa alin mahdollinen tuntipalkka: ohjelmapalvelualalla 8,93 e/h, matkailussa 10,15 e/h. Vinkiksi voin sanoa, että älkää lukeko huvipuistojen TESsiä.

Ohjelmapalvelualan TESsin perusoletus vaikuttaa olevan, että talvisesonki tehdään töitä kellon ympäri (sillä elämiseen tarvittavan kokonaispalkan saamiseen tarvitaan myös ilta- ja pyhätunnit) ja sitten ollaan vapailla loppuvuosi (ansiosidonnaisella? ei ainakaan säästöillä). Tarkoitus ei ole tehdä töitä koko vuoden ajan, kuten esimerkiksi vastaanottovirkailijan tai kerrossiivoojan työssä. Juttelin palkoista myös kokeneiden tonttujen kanssa, ja totesin, että palkkoja ei saa neuvottelemalla kovin paljoa korotettua, eli ajatus ”toisena vuonna ollaan jo sopimuspalkalla” ei lämmitä.

Minusta tässä on kaksi ongelmaa: 1) miten ihmiset pystyvät vuodesta toiseen laiminlyömään perheensä, kaverinsa, lemmikkinsä, harrastuksensa ja oman hyvinvointinsa työskennelläkseen tosi pienellä palkalla kellon ympäri ja 2) miksi ihmeessä meidän kansantaloutemme suostuu tähän, koska on tosi tehotonta osaavan työvoiman käyttöä ensin polttaa ihmiset loppuun ja sitten laittaa ne puoleksi vuodeksi vapaalle. En väitä, että kaikille pitäisi saada siisti päivätyö 10,5 kuukaudeksi vuodessa, mutta ihmettelen nykyisen yhtälön toimivuutta.

Tuntipalkka iltalisällä ei myöskään ole suhteessa iltatyön aiheuttamaan haittaan elämälle. Työnantajani piti kiinni vapaapäivistä (V ja X) ja järjesti inhimilliset työvuorot kaikille (jälleen, suuren toimijan etu), mutta silti oli haastavaa mahduttaa epäsäännöllinen työrytmi ja seminormaali arki pyykkeineen samaan viikkoon. Ikävintä oli epätietoisuus siitä, mitenhän loppuviikon työvuorot menevät, sillä työvuorolista toimi käytännössä vain binäärinä: tässä paras arvauksemme siitä, onko sinulla töitä tällöin vain ei. Kuulemma jo tämä oli edistystä muutaman vuoden takaiseen.

Nyt kun palkasta aloitit, miten paljon siitä tienaa?

Riippuu siitä, miten paljon haluaa tehdä töitä.

Esimerkki 1. Tonttu tekee neljän viikon aikana viisi päivää töitä viikossa (ei sunnuntaita), kahdeksan tuntia päivässä, tuntipalkalla 9,00 e/h, plus lomakorvaus, niin kertolasku on näin simppeli: 4*5*8*9*1,09 = 1 570 euroa. Vähennetään verot ja työntekijämaksut.

Esimerkki 2. Tonttu tekee viiden viikon aikana kuusi päivää töitä viikossa (joista yksi sunnuntai tai muu pyhä), keskimäärin kymmenen tuntia päivässä, tuntipalkalla 9,00 e/h, plus lomakorvaus. Laskutoimitus on 5*(5+1*2)*10*9*1,09= 3 434 euroa, sillä pyhästä saa tuplapalkan. Vähennetään verot ja työntekijämaksut.

Huomattavia juttuja on se, että sairausloman ajalta ei uusi tonttu saa palkkaa, ja toisaalta että joulupyhät ovat tuplapalkkapäiviä. En laskenut tähän mukaan iltalisiä, koska eivät ne niin hyvät ole.

Sä kirjoitit, että kaikki palkka ei tule rahana?

Yksi sana: henkilöstöedut. Laskin huvikseni, että sain enemmän taloudellista hyötyä henkilökuntakortin käytöstä kuin sain palkkaa. Toki sen käyttöä rajoitti itse työntekoon kulunut aika. Eli vielä kun olisi mahdollista käyttää henksukorttia työsuhteen jälkeen esimerkiksi kuukauden verran, niin hip hei, voisin lahjoittaa palkkarahani esimerkiksi orpojen porojen tukisäätiölle. Käytännössä oli kyse ketjun hotellien, ravintoloiden, hiihtokeskusten ja muiden palveluiden henksuhinnoittelusta.

Tonttutyöhön sisältyy myös kokemuksia, joista monesti pitää maksaa, ja tonttutyö on monille ulkomaalaisille keino kokea Suomen Lappi taloudellisesti edes jotenkin järkevällä tavalla. Tontut pääsevät hengaamaan huskyjen kanssa, juttelemaan poroille, juomaan kuumaa kaakaota kodassa ja viilettämään metsän keskellä moottorikelkoilla. Revontulia tulee katseltua työn puolesta, ja onhan erämökki tykkylumen keskellä ihan erilainen työympäristö kuin betoniviidakko.

Millainen tää oli sillei kokonaiskokemuksena? Lähtisitkö uudestaan?

Kokonaisuutena oli ok-tason kokemus. Jos jätän TESiin kuuluvat isot asiat huomioimatta, niin tosi kiva keikka. Asiakkaat olivat lähes poikkeuksetta tosi mukavia ja hyvällä tuulella, kanssatontut ihan jees, työnjohto ja prosessit oikein toimivia. Työnantaja panosti myös tonttujen yhteisöllisyyteen auttamalla kimppakämppien hankinnassa ja järjestämällä pizzabileitä sekä joulujuhlan.

Lähtisinkö uudestaan. Hmm, kyllä ja ei. Duunissa oli kivaa se, että lähes kahden vuoden pandemian jälkeen tuli tavattua tosi paljon uusia ihmisiä, sekä tonttuja että turisteja, ja että sitä sai tehdä ulkona, jossa ”tuntuu kuin -31 C” ei ollut mikään ongelma. Toisaalta sitoutuminen satunnaisiin työtehtäviin satunnaisiin aikoihin ei tätä milleniaalia kiinnosta. Ihmettelenkin, että elämysmatkailun paketoinnin superstarayritykset eivät ole vielä paketoineet työsuhteita: diili, jossa tietäisin olevani tietyissä töissä ma, ke ja pe klo 7-19, ja lopun aikaa nauttisin henkilöstöeduista rinteessä, voisi toimia.