Anna sanoi työelämälle ”see ya” ja lähti pariksi vuodeksi opiskelemaan.

Kuva: Anna Kaipainen, Instagram

Opintovapaa? Onko se jotain, mikä voi syödä?

Opintovapaa on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan helmistä. Käytännössä opintovapaa on maksimissaan kahden vuoden palkaton vapaa, jonka aikana opiskellaan jotain, jossain, ja jonka jälkeen (teoreettisesti) palataan takaisin töihin. Opintovapaaseen liittyy erilaisia ehtoja, kuten tarpeeksi pitkä työura yleisesti ja samalla työnantajalla. Niistä voi lukea TEMin nettisivuilta.

Kuulin ensimmäistä kertaa opintovapaasta, kun opiskelin toista tutkintoani. Monet opiskelukaverit ottivat pari kuukautta vapaaksi opinnäytetyön tai vaihdon vuoksi, ja kertoivat, että opintovapaaseen voi saada rahoitustakin. Siitä se ajatus sitten lähti, ja elokuussa 2020 lomalta palattuani ilmoitin esihenkilölle, että lähden kahdeksi vuodeksi pois.

Ootas, miten tää käytännössä siis sulla toimi? Sä kävelit ulos mut meet takaisin? Kiva juttu pomolle?

Opintovapaaseen syntyy oikeus, kun täyttää tietyt ehdot. Tarkastin, että todella täytin ne, minkä jälkeen puhuin asiasta esihenkilön kanssa ja täytin tarvittavat lomakkeet. Esihenkilöllä oli oikeus siirtää opintovapaatani, mistä syystä aloitin vapaan muutaman viikkoa suunniteltua myöhemmin. Esihenkilö ei voinut hylätä ajatustani vapaasta täysin, sillä opintovapaus on oikeus.

Kun opintovapaani päättyy, palaan virkaani tai irtisanoudun. Työnantajalla ei ole velvollisuutta myöntää minulle lisää opintovapaata, sillä jäin heti maksimiajalle, joka on kaksi vuotta kerrallaan.

Pitääkö opiskella jotain tiettyä alaa, esimerkiksi omaa alaa lisää? Mitä sä opiskelet?

Omaa alaa voi opiskella lisää, tai sitten voi opiskella jotain ihan muuta, kunhan koulutus on julkisen valvonnan alaista. Eli saa opiskella itselleen mieluisan jatkotutkinnon, täysin uuden tutkinnon tai ihan vaan opintokokonaisuuden. Yksisarvishoitoja saa opiskella, jos sen tekee julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa eli esimerkiksi yliopistossa tai ammattikoulussa.
Mun opinnoissani on kaksi osaa. Ensimmäisen puolikkaan opintovapaasta opiskelin opintokokonaisuutta (kasvatuspsykologia, 25 op) ilman tutkinto-opinto-oikeutta. Tein sen kokonaan etänä Lapin yliopistoon. Mitään kysymyksiä siitä, miten opinnot liittyivät aikaisempaan osaamiseeni, ei tullut, muistaakseni koska kyseessä oli kokonaisuus.

Toisen puolikkaan opintovapaastani olen tutkinto-opiskelijana Lapin yliopistossa. Olisin voinut myös tehdä toisen opintokokonaisuuden, mutta sain opiskelupaikan, ja nyt perusteeni on kasvatusalan kandi- ja maisteriohjelma.
Kuten yllä sanoin, moni ottaa opintovapaata esimerkiksi gradun kirjoittamiseen.

Kuva: Anna Kaipainen, Instagram

Tämä on siis palkatonta? Millä sä elät?

Opintovapaalla oleva voi hakea aikuiskoulutustukea tai tavallista opintotukea, kunhan ehdot täyttyvät. Rahoitus ei siis ole automaattinen työnantajan myöntämään opintovapaaseen kuuluva osa, vaan erikseen Työllisyysrahastolta haettava etuus. Työllisyysrahastolla on omat ohjeensa ja laskurinsa tuen määrästä.

Minä täytin eri ehdot hienosti, joten Työllisyysrahasto rahoitti opintojeni ensimmäistä osaa kuuden kuukauden aikuiskoulutustuella ja toista yhdeksän kuukauden tuella. Yhteismäärä yhdelle henkilölle yhdessä elämässä on 15 kuukautta, eli käytin kaikki. Käytännössä hain tukea kolme kertaa, mutta se oli helppoa, sillä Työllisyysrahastolla on erittäin hyvin toimivat prosessit. (Siis oikeasti!)

Rahan määrä on ansiosidonnainen, ja Työllisyysrahaston sivuilla on laskuri, jolla määrää pystyy arvioimaan. Määrä ei ole yhtä suuri kuin palkkatyöstä saatava, mutta progressiivinen verotus auttaa vähän, ja tukea voi perua kuukausilta, jolloin saa merkittävästi muita tuloja. Muiden ansiotulojen määrä laski aikuiskoulutustuen määrää minulla puoli euroa per tienattu euro. Pääomatuloilla ei ole vaikutusta.

Entä jos ei voi jäädä pois töistä kahdeksi vuodeksi?

Tilanteet ovat yksilöllisiä. Opintovapaan pituus on kuitenkin aika paljon itse määriteltävissä, eli jos haluaa pitää viikon tai kuukauden, tai puoli vuotta, niin sekin on kai tavallista. Kysele työnantajan henkilöstöasiantuntijoilta, mitkä teillä on käytännöt, ja tsekkaa oma työehtosopimus varmuuden vuoksi. Aikuiskoulutustukeakin saa lyhyemmille ajoille.

Olisko sulla muita vinkkejä?

Opintovapaa on hieno mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä tässä elämänvaiheessaan. Se antaa mahdollisuuden palata takaisin suurin piirtein samaan työhön kuin mistä lähti, tai toisaalta kouluttaa itsensä tekemään jotain ihan muuta. Rahoitus ei ole sidottu tutkinto-opiskeluun, vaan sitä saa myös opintokokonaisuuksiin ja kursseihin, joten alussa ei tarvitse lukita itseään tiettyyn suunnitelmaan. Kunhan saa kasaan keskimäärin 4 op per rahoitettu kuukausi.

Minä? Minä muutin Lappiin. Siitä on tulossa oma postauksensa.

Kuva: Anna Kaipainen, Instagram