Kuukautiskierto kestää keskimäärin 28 päivää ja vuoto 5 päivää. Symboliikan vuoksi kansainväliseksi kuukautispäiväksi on siis valittu 28.5. Päivän lanseerasi WASH United vuonna 2013 ja Suomessa sitä on vietetty vuodesta 2015 alkaen.
Kuukautispäivän tarkoituksena on rikkoa kuukautisiin liittyviä tabuja ja lisätä tietoisuutta kuukautishygieniasta, kuukautisten liittymisestä terveyteen, ympäristövaikutuksista ja kuukautisköyhyydestä. Menkkapuheen tarpeesta kertoo mm. se, kuinka moni tyttö ja nainen ympäri maailmaa joutuu jäämään koulusta ja töistä pois kuukautisten ajaksi, ja kuinka vaikeaa trans- ja muunsukupuolisten voi olla saada apua kuukautisiin liittyvissä asioissa. Ihan kaikkia päivään liittyviä aiheita en aio tässä postauksessa käsitellä, vaan olen listannut loppuun linkkejä, joista pääsee syventymään aiheeseen. Tässä postauksessa paneudun kuukautisten ympäristövaikutukseen ja kuukautisköyhyyteen sekä siihen, mitä tekemistä näillä kahdella asialla on toistensa kanssa.
Mutta aloitetaan A:sta. Jos kuukautiset ilmiönä ovat vieras ja/tai niistä ei ole omakohtaista kokemusta, tässä linkki mainioon opetusvideoon.
Ennen kuin päästään keskustelemaan kuukautisten ympäristövaikutuksesta, täytyy nopeasti käsitellä myös kuukautishygieniaa ja kuukautissuojia. Useimmat ihmiset, joilla on kuukautiset, haluavat käyttää kuukautisten aikana jonkinlaista suojaa. Erilaisia kuukautissuojia on kertakäyttöisistä siteistä ja tamponeista kestositeisiin, kuukuppeihin, kestotamponeihin (nekin on ihan oikeasti olemassa oleva juttu!) ja kuukautisalkkareihin. Näistäkin on useimmista eri versioita ministä super-hyperiin riippuen siitä, kuinka voimakkaalle vuodolle ne on tarkoitettu. Kuukautisten ympäristönäkökulman pihvi on tässä: Kertakäyttöisistä kuukautissuojista kertyy yhden ihmisen menkkauran aikana noin 50 kiloa muovia ja vaarallisia kemikaaleja sisältävää jätettä. Nyt tietysti saattaa jossain lukijassa herätä kysymys, että miten kuukautissuojat voivat sisältää vaarallisia kemikaaleja? Tämä koskee erityisesti teollisesti valmistettuja tamponeja, joista osa sisältää esimerkiksi torjunta-aineita. Puuvilla tamponin raaka-aineena saattaa kuulostaa ekologiselta ja biohajoavalta, mutta kertakäyttöiset puuvillatuotteet (vanulaput yms.) ovat itsessään melkoinen ympäristöriesa, eikä kuukautissuojan biohajoamisesta ole kamalasti iloa, jos sitä ei käytön jälkeen hautaa maahan. (Älä jooko hautaa maahan mitään, mistä et ole ihan varma, että se ei sisällä muovia! Perus-kertissiteen maatumiseen voi mennä satoja vuosia, ja mikromuovi on jo valmiiksi ihan tarpeeksi paha ongelma.)
Kertakäyttösiteet ovat ympäristön kannalta paha. Mutta onko niissä jotain hyvääkin?
Kuukautisköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahat eivät riitä kuukautishygieniasta huolehtimiseen, esimerkiksi niiden kuukautissuojien ostoon. Ilmiö ei ole vain kaukainen ongelma, vaan koskettaa Suomessakin monia, joilla on kuukautiset. Tämän postauksen kirjoittaja ei ole ikinä itse joutunut valitsemaan ruoan ja kuukautissuojien ostamisen välillä, mutta muistaa silti, kuinka pahasti sidepaketin osto kirpaisi opiskelijan lompakkoa yksittäisellä kauppareissulla. Euroopan parlamentti katsoo, että kuukautisköyhyys on jatkuva ongelma EU-maissa, ja sen helpottamiseksi monet maat ovat keventäneet kuukautissuojien verotusta, ja esimerkiksi Skotlanti takasi vuodesta 2020 eteenpäin ilmaiset kuukautissuojat kaikille maassa asuville, joilla kuukautiset on. Helsingissäkin aloitettiin 2021 kokeilu, jossa ilmaisia kuukautissuojia jaetaan nuorille ja vähävaraisille. Tämä tosin herätti kommentteja siitä, miksei ennemmin opeteta nuoria kouluissa ompelemaan kestositeitä vanhoista t-paidoista, nyt kun kerran ympäristöystävällisyyteen pitäisi pyrkiä…
Tästä päästään ympäristönäkökulman ja kuukautisköyhyyden väliseen tienristeykseen. Kyllä, kestotuotteiden käyttö on ympäristöystävällisempää kuin kertakäyttöisten, ja kyllä, kestosuojien valmistaminen on helpohkoa ja siinä mielessä kustannustehokasta, että kun suojat on kertaalleen tehty/hankittu, niitä voi käyttää uudestaan ja uudestaan, eikä uusia suojia tarvitse ostaa. Planin kautta on mahdollista ostaa aineettomana lahjana kestositeitä niitä tarvitseville. Tässä, kuten surullisen monessa muussakin asiassa ympäristöystävällisen ja pidemmän päälle edullisemman vaihtoehdon valitseminen on kuitenkin rikkaiden hupia. Valmiina ostettu kestoside maksaa saman verran kuin paketillinen kertakäyttöisiä, eikä yhdellä siteellä selviä kuin muutaman tunnin. Pelkästään kestoileva menkkailija tarvitsee kuudesta kymmeneen kestosidettä tai jopa enemmän. Sellaiselle, jolle kuukautisköyhyys on jo valmiiksi ongelma, yksittäisenkin kestositeen ostaminen on iso satsaus puhumattakaan, että hankkisi niitä useampia kerralla. Kestositeiden itse valmistaminen vaatii vähintään pääsyn ompelukoneelle, sekä tarvittavat materiaalit (ei, vanhat t-paidat pelkästään eivät riitä). Lisäksi tarvitaan taitoa käyttää sitä ompelukonetta ja tietoa, kuinka toimiva side kootaan. Kuukuppi on kertahankintana edullisempi kuin sidevalikoima, mutta silläkin on hintaa saman verran kuin useamman kuukauden kertissidepakkauksella.
Eivätkä kestotuotteiden kustannukset lopu edes tähän. Jotta kestosuojia olisi turvallista käyttää, niiden puhdistamiseen vaaditaan puhdasta vettä ja sopivia pesuaineita. Kestositeiden puhtaaksi saaminen vaatii lisäksi joko pesukoneen tai todella paljon aikaa käytettäväksi käsipyykkiin. Väärin tai puutteellisesti puhdistettujen suojien käyttäminen aiheuttaa vakavan terveysriskin. Kun pitää valita näennäisesti ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon väliltä, ja sen vaihtoehdon, joka pitää ihmiset terveenä, terveenä pysyminen on aina ympäristöystävällisempi vaihtoehto
Itse jo useamman vuoden kestokuukautissuojia käyttäneenä suosittelen niiden kokeilua kaikille kuukautisten kanssa eläville, joilla siihen on resursseja. Ne ovat ympäristöystävällinen ja usein mukavampikin ratkaisu kuin kertistuotteet. Mutta muistetaan näin kansainvälisen kuukautispäivän kynnyksellä, että kertakäyttösuojillekin on paikkansa.
Linkkejä:
Lunette: Kansainvälinen kuukautispäivä 28.5.
