Viime vuosina Suomessakin on yleistynyt mahtava trendi antaa jouluna ja muina merkkipäivinä turhan tavaran sijaan lahjaksi lahjoitus hyväntekeväisyyteen. Lahjansaaja saa tiedon hänen puolestaan tehdystä rahalahjoituksesta, avustusjärjestö saa varoja toimintaansa, eikä kukaan joudu kärsimään tarpeettomasta tavarasta.
Sopivan lahjoituskohteen voi valita monella tapaa, vaikkapa lahjansaajan kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Useimpia kiinnostaa myös se, mitä avustusjärjestö todella tekee lahjoitetulla rahalla. Mitä enemmän apua rahalla saa, sen parempi – tästä on helppo olla samaa mieltä. Mutta mistä tietää, mihin kohteeseen annettuna raha auttaisi mahdollisimman paljon?
Kiinnostavaa kyllä, rahan lahjoituksen kohteiden vertailu on ihan oma taiteenlajinsa, joka ainakin minulle on muodostunut myös nörttimäiseksi kiinnostuksenkohteeksi. Avaan tässä lyhyesti joitakin juttuja, joita avustuskohteiden tehokkuudessa vertailussa käytetään.
Eniten väliä on lahjoituksen vaikutuksella
Monet järjestöt ilmoittavat sivuillaan, kuinka suuri osa lahjoituksesta menee hallinto- ja keräyskuluihin ja kuinka suuri osa perille kohteeseen. Tästä saa helposti vedettyä valitettavan väärän johtopäätöksen siitä, että pienet hallintokulut tarkoittavat automaattisesti tehokasta avustuskohdetta. Lahjoittajat eivät halua, että järjestö “vetää välistä”, vaan että annettu raha käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on lahjoitettu: vaikkapa lääkkeisiin tai avustustarvikkeisiin. Toisaalta asiaa pohtimalla tajuaa, että jonkinlaiset hallintokulut ovat kuitenkin tarpeen: jos järjestöllä ei ole ketään palkattua työntekijää, kuka ottaa selvää siitä, mitä lääkkeitä minnekin tulisi toimittaa?
Loppujen lopuksi niin paljon väliä ei olekaan sillä, miten lahjoitetun rahan kulut jakautuvat hallinnon ja muiden osien välille. Tärkeintä on, mitä rahalla saadaan aikaan: terveitä ihmisiä, vähempiä hiilidioksidipäästöjä tai onnellisempia eläimiä. Tavoite riippuu siitä, millä tavoin järjestö yrittää parantaa maailmaa.
Suurinta vaikutusta etsimässä
Mistä sitten tietää, milloin jonkin järjestön toiminta on erityisen vaikuttavaa? Erilaisia maailmassa toimivia järjestöjähän on tuhansia!
Yksittäisen lahjoittajan olisikin mahdotonta yksin tutkia kaikkia maailman järjestöjä ja etsiä niistä riittävästi tietoa saadakseen selville, mitkä niistä toimivat tehokkaimmin. Sen sijaan tehokkaiden kohteiden tunnistamiseen eteen työskentelee arviointijärjestöjä, kuten terveyden edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen erikoistunut GiveWell, ja eläinsuojeluun keskittyvä Animal Charity Evaluators.
Arvioijajärjestöt käyttävät avustushankkeiden vertailuun erilaisia kriteerejä, ja suosittelevat lahjoittamaan sellaisille järjestöille, jotka pärjäävät niiden vertailussa hyvin. Erityisen paljon vaikutusta saadaan puuttumalla ongelmiin, jotka ovat laajoja, laiminlyötyjä ja ratkaistavissa.
Ongelman laajuus tarkoittaa, että se koskettaa monia. Esimerkiksi maailmanlaajuiset pandemiat ovat laajoja ja vakavia ongelmia, jotka koskettavat jollain tapaa lähes koko maapallon väestöä. Jos seuraava pandemia voidaan ehkäistä tai siihen voidaan reagoida paremmin, voidaan vaikuttaa positiivisesti hyvin moniin ihmisiin.
Laiminlyödyt ongelmat ovat sellaisia, joiden eteen tehdään vain vähän työtä: esimerkiksi eläinsuojelun saralla tehotuotettujen eläinten hyväksi työskentelee vain harva järjestö, vaikka tuotantoeläimiä on paljon. Laiminlyötyihin ongelmiin puuttumalla voidaan joskus auttaa sellaisissakin ongelmissa, joiden eteen kukaan muu ei tee mitään. Tällöin tuplatyötä ei tule, vaan kaikesta avusta on suoraan hyötyä.
Ongelman ratkaistavuus tarkoittaa, että keinot siihen puuttumiseen ovat jo tiedossa. Esimerkiksi se tiedetään, että malariatartuntoja voidaan vähentää tehokkaasti jakamalla hyttysmyrkyllä käsiteltyjä verkkoja sairauden leviämisalueella asuville. Tämän takia voidaan laskea aika tarkastikin, kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voidaan ehkäistä yksi malariakuolema.
Tieteentekoa osana avustustoimintaa
Jotta voidaan tietää, auttaako jokin avustuskeino todella, sen vaikutusta täytyy seurata avustushankkeen aikana. Tällaisten tutkimusten tulokset voivat olla todella kiinnostavia. Esimerkiksi vastikkeetonta rahaa äärimmäisessä köyhyydessä eläville ihmisille toimittava GiveDirectly seuraa tarkasti varainsiirtojen vaikutuksia.
Avustushankkeiden toimivuutta voidaankin tutkia satunnaistettujen vertailukokeiden avulla: sen lisäksi, että tarkkaillaan, miten hanke vaikutti saajiin, pidetään kirjaa siitä, miten sellaisten ihmisten elämä muuttui, jotka eivät olleet hankkeen kohteena. Näin saadaan tietoa siitä, mikä osa ihmisten elämänlaadun muutosta oli todella hankkeen ansiota, ja mikä olisi tapahtunut muutenkin.
Parhaimmillaan tieteellisesti orientoituneille avustushankkeille lahjoittamalla voi tuottaa maailmalle monenlaista hyötyä. Ensinnäkin hankkeen kohteena olevat ihmiset saavat apua. Toisekseen hankkeen järjestäjät saavat lisää tietoa siitä, mistä on oikeasti apua, ja pystyvät jatkossa tekemään yhä parempia avustushankkeita.
Tehokkaat lahjoituskohteet listattuna
Jos siis kiinnostuit tämän perusteella lahjoituskohteiden tehokkuudesta, voit tutustua sivuun, jonka kokosimme täksi jouluksi yhdessä muiden auttamisesta nörtteilevien eli efektiivisten altruistien kanssa: https://lahjoittaminen.fi/
Kaikkia maailman ongelma ei voi ratkaista lahjoittamalla rahaa. Mutta on myös sellaisia isoja ja vakavia ongelmia, joiden korjaamiseksi keinot ovat jo tiedossa, ja järjestöt pystyvät hyödyntämään kaiken saamansa rahoituksen niiden parissa työskentelemiseen.
Muut avustuskeinot lahjoittamisen lisäksi ansaitsevat jo aivan oman kirjoituksensa. Ehkä siitä lisää myöhemmin!
