Aloitin tänä syksynä korkeakouluopinnot, ja jo muutaman viikon kokemuksella se on rankkaa. Omista lukio-opinnoistani on jo aikaa varsin monta vuotta, ja ehkäpä aika on kullannut muistot, mutteivät edes silloin opintojen alkuviikot olleet näin rankkoja ja tehtävien täyteisiä, vaikka lukion työmäärästä niin kovin peloteltiinkin. Nyt aloittamani laboratorioanalyytikon tutkinto ei myöskään ole ensimmäinen kerta kun aloitan korkeakoulussa, vaan olen aiemmin (melkein heti lukiosta päästyäni) käynyt IT-tradenomin opintoja ammattikorkeakoulussa, eikä silloin ollut lainkaan näin paljon tehtäviä heti alusta asti. Itseasiassa se tutkintolinja oli todella helppo tähän nykyiseen verrattuna, ja muistankin silloin jääneen reilusti aikaa käydä kavereiden kanssa ulkona. Oikeastaan vapaa-aikaa tuntui varsinkin alussa olevan lähes kaikki muu kuin se minkä vietti fyysisesti koulussa.

Muista työergonomia! Työskentele erilaisissa asennoissa ja etsi itselle paras paikka olla: pöydän ääressä, seisten tai jopa lattialla. Kuva: Ringa Apell

Nyt tehtävää tuntuu olevan enemmän kuin laki sallii. Tämä on varmasti myös osittain alakohtaista, mutta uskoisin että teistä lukijoista varsin moni voi kuitenkin samaistua. Olin kaksi päivää kuumeessa, enkä jaksanut edes avata koululäppäriäni, saati sitten että olisin tehnyt tehtäviä. Sen seurauksena tein seuraavan viikon melkein joka päivä noin 10-tuntista päivää saadakseni kaikki palautukset valmiiksi ennen niiden deadlinea. Eräänä iltana valvoin yhteen yöllä laskien kemiantehtäviä – enkä edes saanut kaikkia valmiiksi, vaan homma jatkui seuraavana päivänä. Mitä opimme tästä kokemuksesta? Opiskelijan ei parane sairastaa.

Jokainen nyt koulunsa aloittanut on varmasti myös päässyt etäopiskelun makuun. Itselleni kotona oleminen ja myöhään tuntia varten herääminen on ollut toimiva ratkaisu, sillä olen laiska heräämään ajoissa, ja huomaan helposti ettei koirien aamulenkille ole jäänyt aivan mahdottomasti aikaa. Koulukaan ei valitettavasti ole aivan nurkan takana, joten matkoihin on varattava oma aikansa. Etäopiskelussa voi parhaimmillaan nousta sängystä varttia ennen tunnin alkua, käyttää koirat pikaisesti metsän laidalla, ja tehdä aamupalaleivät joita voi syödä luentoa kuunnellessa. Etäopiskelussa on kuitenkin myös huonoja puolia, kuten se että luennon aikana ajatus harhailee huomattavasti herkemmin, ja etenkin kovin monotonisesti puhuvien opettajien luentoihin on hankala keskittyä. Huomaan monesti selailleeni monta minuuttia Facebookia, blogeja tai Discordia, kunnes havahdun siihen etten muista opettajan selostuksesta mitään. Olen yrittänyt ratkaista ongelmaa joko tekemällä luennon aikana kyseisen aiheen tehtäviä, täyttämällä kalenteria tai pelaamalla jotain hyvin rutiininomaista pöytäkoneella, samalla kun luento on auki läppärillä. Välillä tosin uppoudun niin kovin oheistekemiseen, että itse luento unohtuu. Aiemmissa opinnoissani olen usein tehnyt muistiinpanoja, mutta sekin tuntuu nykyään kovin turhalta, kun kaikki materiaalit kuitenkin tulevat nähtäville oppimisalustojen kautta.

Aamupala, eli päivän tärkein ateria. Voi nauttia myös rauhassa kirjan ääressä. Kuva: Sanna Ranto

Etäopiskelun maailmassa on myös toinen huono puoli: tauottaminen. Koulussa ollessa tauotus on usein selkeää: 45-90 minuuttia opiskelua tai luentoa, jonka jälkeen tauko. Kotona saatan huomata istuneeni kumarassa asennossa pöydän ääressä tehden matikkaa kolme tuntia, kun nousen joka ikinen lihas kehossa huutaa hoosiannaa liikkumattomuuden takia. Joskus opiskelun lopettaminen on myös kovin vaikeaa, siitä kenties kertoo jotain se yhteen asti yöllä tehtävien tekeminen. Olen monesti vähän kaikki-tai-ei-mitään-tyyppinen ihminen, joten en myöskään helposti malta lopettaa tehtävien tekemistä ennen kuin kaikki on tehty.

Opiskelu on siis rankkaa, tehtäviä on paljon, ja välillä tuntuu etteivät ne tekemällä lopu. Vapaa-aikaakin tuntuu olevan kovin vähän, mutta ei tämä nyt kuitenkaan pelkkää kidutusta ole vaan oikeasti tykkään tästä! Rakastan pitkästä aikaa tehdä tehtäviä jotain tarkoitusta varten. Tykkään nousta aamulla aikaisin, jotta ehdin labratunnille (jotka ovat meidän ainoat lähituntimme tällä hetkellä) ja tämä tuntuu omalta. Pitkästä aikaa olen opiskelemassa alaa, jolla saan toteuttaa unelmaani luonnontieteiden opiskelusta, ja joka haastaa minua tekemään töitä haluamani eteen. Tämä on oikeasti voimaannuttavaa – vaikka väsymys välillä painaa päälle, on silti oikeasti energiaa tehdä muutakin kuin käydä töissä, lenkittää koirat ja nukkua. Toivon, että teillä kaikilla muilla opiskelijoilla on samanlainen tunne, olitte sitten uusia tai vanhoja!

Käytä koulusi kirjastoa, sieltä voi löytyä vaikka mitä aarteita! Kuva: Sonja Heikkinen

Loppuun vielä pieni vinkkilista opinnoista selviämiseen ja opintotaakan helpottamiseen:

  • Muista pitää taukoja ja lopettaa ajoissa. Tarvittaessa aseta vaikka aikaraja – esimerkiksi kello kahdeksan jälkeen illalla koulutehtäviä ei tehdä!
  • Aikatauluta. Kirjaa itsellesi johonkin ylös milloin on minkäkin tehtävän deadline, ja suunnittele päiväsi ja tekemisesi sen mukaan.
  • Tee ensin helpot tehtävät ja siirry sen jälkeen vaikeampiin. Tarvittaessa pyydä opettajalta tai kavereilta lisätehtäviä, jos tunnet tarvitsevasi kertausta jossain aihealueessa.
  • Tapaa (koulu)kavereita myös netin ulkopuolella. Käykää vaikka kahvilla tai osallistukaa johonkin tapahtumaan yhdessä.
  • Muista nesteytys ja ruokailu!
  • Harrasta jotain vapaa-ajalla. Ei ole väliä minkä harrastuksen valitset, kunhan se on jotain kivaa mitä tykkäät tehdä, ja mikä parhaimmassa tapauksessa ei liity opintoihisi millään tavalla.
  • Muista kouluhyvinvoinnin työntekijät! Koulukuraattorit, -psykologit ja muut työntekijät ovat koulussa juuri sinua varten. Varaa tarvittaessa aika keskustelulle.
  • Ota kiva kurssi tai kaksi. Valinnaisiin aineisiin saa monesti otettua vaikka minkälaisia kursseja, valitse juuri sinua kiinnostava aihe, mikä menee ehkä jopa vapaa-ajasta.
  • Mutta älä kuitenkaan haali liikaa kursseja kerralla, muista oma jaksaminen!
  • Jos ala ei ehkä tunnukaan omalta, käy keskustelemassa asiasta vaikkapa opinto-ohjaajan kanssa. Miettikää yhdessä, mitä kannattaa tehdä. En kannusta lopettamaan opintoja kesken, mutta joskus sekin on aivan varteenotettava vaihtoehto jos ala ei vain tunnu itselle sopivalta.
  • Juo paljon teetä.

Ja tärkeimpänä kaikista: muista NAUTTIA opiskeluajasta! Jos olet löytänyt juuri itsellesi sopivan alan, on varsin todennäköistä että opiskeluajan jälkeen päädyt työelämään. Opiskelemaan saa aina lähteä uudelleen, mutta koska et voi olla varma palaatko koskaan koulunpenkille, niin nauti siitä ajasta nyt kun voit!