Kuva kirjan kannesta, jossa vanhan tyylistä ihmis- ja muita hahmoja.

Rottien pyhimys on Anneli Kannon historiallinen romaani, joka kertoo Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta. Romaani sijoittuu noin vuoteen 1513, jolloin noin vuonna 1480 rakennettu kirkko todennäköisesti koristeltiin pyhimyslegendoja ja Raamatun kertomuksia esittävillä kuvilla. Kirkon maalaamisen historiallisesta taustasta ei todellisuudessa tiedetä muuta kuin se, mitä kuvista voidaan päätellä ja mikä perimätiedossa kerrotaan. Kanto on hyödyntänyt seikkaperäiseen tapaansa näitä aineksia ja luonut niistä ja mielikuvituksestaan mielenkiintoisen ja mukaansatempaavan tarinan.

Kirkon maalaaminen on jo itsessään draamaattisempaa työtä kuin ensin kuvittelisi. Vaikka esittävät kuvat ovat paikallisen Hurttalan kylän väelle ennennäkemätön ihme, maalarin työ on melko kiittämätöntä ja epävarmaa. Kirkko on koristelua varten pois seurakunnan käytöstä vain yhden kesän, ja kaikki valoisa aika on käytettävä maalaamiseen, jotta työ saadaan valmiiksi sopimuksen mukaisesti. Maalareiden paineita lisäävät paitsi maksumiehinä toimivien linnanherran ja työn tilanneen tuomiokapitulin vaatimukset, myös usko oman työn arvoon ja merkitykseen. Pyhiä tapahtumia ja henkilöitä ei sovi kuvata miten tahansa. Teknisestikin työ on vaativaa, sillä kerran maalattuja kuvia ei voi kalkitulta seinältä poistaa, ja värit ja siveltimet ovat arvokkaita ja kalliita.

Pitää maalata niin, ettei kuva paljasta kaikkea ensimmäisellä katsannolla. Hyvä kuva on sellainen, että katsoja löytää siitä uusia asioita ja oikein hyvä kuva on niin tehty, että vasta tarpeeksi kauan tarkasteltuaan katsoja ymmärtää, mikä on sen syvällisempi merkitys ensimmäisen merkityksen takana.

Romaani alkaa melko rauhallisesti kuvaamalla maalausurakkaan liittyviä haasteita ja henkilöhahmojen asemaa ja suhteita. Tarinan edetessä koristelutyö mutkistuu entisestään onnettomuuksien ja sairauden koetellessa maalariseuruetta, eikä lopulta väkivallaltakaan vältytä. Monien muiden Kannon romaanien tavoin keskiajan kovaa elämää kuvataan melko suorasanaisesti, ja vaikka rankoilla teemoilla ei mässäillä, kannattaa lukijan olla varautunut inhottavankin tuntuiseen sisältöön.

Maalaamiskesän tarina kerrotaan monen näkökulmahenkilön kautta, joten haastavaa urakkaa päästään seuraamaan niin asemastaan kiistelevien kirkkoherran ja kirkkoväärtin silmin kuin maalarien itsensä kautta. Kun muiden hahmojen elämää seurataan kolmannesta persoonasta, erityiseksi näkökulmahenkilöksi nousee ensimmäisessä persoonassa kuvattu ja kertojanääneltään erottuva Pelliina, kylällä hyljeksitty nuori nainen, joka sattuman kautta päätyy maalarien apulaiseksi.

Jumala teki kuvan, kun hän loi ihmisen omaksi kuvakseen, mutta ihminen on kuva Jumalasta, ei Jumala. Kuva on kuvattavaa karkeampi, litteämpi ja yksinkertaisempi niin kuin seinälle piirretty Aatami on vain aavistus todellisesta Aatamista. Jos ihminen nostaa itsensä Luojan rinnalle ja ryhtyy luomaan, se on ylpeyden, omavaloisuuden ja tottelemattomuuden synti, josta seuraa synnin palkka ja se on kuolema.

Anneli Kanto kertoo totuttuun tapaan keskiajan elämästä elävästi ja vetävästi. Henkilöhahmot ovat mukaansatempaavia, ja kirja onkin pituudestaan huolimatta nopealukuinen. Muihin Kannon keskiaikaromaaneihin verrattuna Rottien pyhimyksessä nousevat voimakkaammin esiin uskonnon ja maailmankatsomuksen teemat, vaikka kirkon maalausurakkaan vaikuttavatkin monet maalliset syyt. Lukija oppii esimerkiksi kirkkomaalarien värien käytöstä, mutta historiallisen miljöön kuvaaminen ei käy puuduttavaksi.

Asetelmaltaan romaani jää kuitenkin jälkeen muista Kannon romaaneista. Syrjityn mutta lahjakkaan nuoren naisen kasvutarina synkkine käänteineenkin on nähty jo monta kertaa muualla, ja esimerkiksi Piru, kreivi, noita ja näyttelijä -romaanin teatteriseurueen ihmissuhdekiemurat tarjosivat paljon tuoreemman henkilödraama-asetelman. Samoin Lahtarit-romaanissa todistettua Kannon loistavaa taitoa erilaisten kertojanäänien hyödyntämiseen jäi kaipaamaan tässä romaanissa enemmän.

Suosittelen näistä puutteista huolimatta Rottien pyhimystä historiallisen draaman ystäville. Varoituksen sanana: romaani herättää voimakkaan ja odottamattoman halun lähteä kesälomamatkalle Hattulan kirkkoon näkemään kaikki ne maalaukset, joiden synnylle ja maalarien salaa tarkoittamille merkityksille Kanto on keksinyt kiinnostavan ja mieleenpainuvan taustatarinan.

Anneli Kanto: Rottien pyhimys (402 s.) Gummerus, 2021

Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.