Kauhua on monenlaista. Toiset pitävät hiipivästä psykologisesta kauhusta, jotkut taas siitä, että verta roiskuu. Minä pidän avoimista loppuratkaisuista ja sellaisista tarinoista, jotka jäävät mieleen kummittelemaan. Siksi esittelenkin tänään viisi pientä tapausta, joiden parissa voi vaivata aivosolujaan tai kokea sopivasti kylmiä väreitä!

Mielen perukoille jämähtävät kauhutarinat tuovat maustetta myös pimeillä kaduilla liikkumiseen. (Kuva: Unsplash.)

Somertonin mies / Tamam Shud -tapaus

Tamam Shud -tapaus on ratkaisemattomista murhamysteereistä kaikkien aikojen suosikkini. Mies löytyi kuolleena Australiasta, Adelainen kaupungin ulkopuolelta vuonna 1948, eikä hänen henkilöllisyyttään tai kuolintapaansa ole vieläkään saatu selvitettyä. Mysteeriin liittyy muun muassa myöhemmin löytynyt uhrin matkalaukku, kaksi ruumiinavausta, harvinaisesta runoteoksen painoksesta revitty lappu (josta nimitys “Tamam Shud -tapaus” onkin peräisin) ja valtava määrä tutkimusta. Juuri selvitystöiden laajuus ja johtolankojen kummallisuus tekevätkin Somertonin miehestä harvinaisen kiinnostavan ratkeamattoman mysteerin, ja suosittelen lämpimästi siihen perehtymistä jonakin ankeana syysiltana. Teorioita nimittäin riittää! Alkuun pääsee parhaiten tästä Wikipeadian artikkelista.

Paul is dead

Oletko aina kuvitellut, että The Beatlesin Paul McCartney on edelleen hengissä? No, olet ollut väärässä! Todellisuudessa hän kuoli jo vuonna 1966! Sen jälkeen Paulia on esittänyt kaksoisolento, ja tästä The Beatleskin on vihjannut muun muassa levyjensä kansissa ja kappaleidensa sanoituksissa. Tämä teoria on aika villi, mutta koska se on ehtinyt elää vuosikymmenten ajan, pengottavaa riittää. Jälleen kerran oivallisen aloituspisteen tarjoaa tämä Wikipedian artikkeli.

Polybius

Toinen ikisuosikeistani on arcadepeli Polybius, joka olikin vain yhdysvaltalainen psykologinen koe, jota hallitus rahoitti. Peli oli addiktoiva ja vaikutti myös pelaajien mielenterveyteen, ja yllättäen heitä kävivät myös jututtamassa mustiin pukeutuneet miehet – kuinkas muutenkaan? Tämä urbaanilegenda on peräisin 2000-luvun alkupuolelta, mutta Polybius-koe ajoitetaan usein kultaiselle 80-luvulle. Jos sinua kiinnostavat pelihallit ja psykologiset kokeet, voit hypätä Polybius-myytin matkaan tästä Wikipedia-artikkelista.

Suuri venäläinen unikoe

Oma suosikkini täysin fiktiivisistä internetin kauhutarinaklassikoista on creepypasta-sivuston The Russian Sleep Experiment. Se kertoo kokeesta, jossa ihmisen unentarpeesta yritettiin päästä eroon kemiallisin keinoin, ja lopputulokset olivatkin sitten aika kammottavia. Etenkin tarinan alkupuoli on hyvin rakennettua, hiljalleen hiipivää psykologista kauhua, vaikka sen loppu onkin minusta ollut aina vähän lässähtävä. Pelkästään alun perusteella suosittelen kuitenkin tarinaa, joka löytyy täältä.

Ben Drowned

Kauhutarinoissa kertomukset riivatuista videopeleistä ovat yllättävän suosittuja. Yksi nettiklassikoista on Alex Hallin Ben Drowned, joka kertoo riivatusta The Legend of Zelda: Majora’s Mask -kopiosta. Peliä pelanneet tietävätkin, että jo se on itsessään varsin nyrjähtänyt ja pelottava, joten tarina rakentuu jo valmiiksi oivalliselle maaperälle. Ben Drowned noudattaa klassista kaavaa, jossa minäkertoja kuvailee tapahtumia niiden edetessä, ja meno muuttuu vääjäämättömästi yhä pahemmaksi. Tarinan voi lukea kokonaisuudessaan täältä.