Tämä on osa juttusarjaa Mangaa ja animea suomeksi? Kyllä!, josta tulette kuulemaan vielä uudestaankin. Tervetuloa katsaukseen näiden erinomaisten japanilaisten sarjakuvien ja animaatioiden yleistymisestä Suomessa.

Kuvassa on kaksi kirjahyllyä, joiden hyllyillä on suomenkielistä mangaa.
Kuva: Sonja Heikkinen

Suomennetun mangan ja animen yleistyminen. Muistatko ajat, kun mangaa ei juuri ollut saatavilla tai sen, kun katsoit VHS:lta Candy, Candya tietämättä, mistä oikeastaan on kyse? Milloin sinä aloit lukea mangaa tai tutustuit ensi kertaa animeen tietäen, että kyseessä on nimenomaan japanilainen animaatio? Minun tarinani alkaa 2000-luvun alkupuolelta, ehkä sieltä vuosien 2003–2004 akselilta. Muistelen tässä hieman sitä, miten mangaa ja animea on alkanut tulla enemmän suomalaisyleisön saataville ja yli vuosikymmenen ajan odottamiani manga- ja animesarjoja viimein suomen kielellä.

Tietenkin “urani” manga- ja animenörttinä alkoi jo silloin, kun 5-vuotiaana sain käsiini Hopeanuolen suomidubatut VHS:t ja sittemmin katsottuani mummolassa Sailor Moonia, unohtamatta myöskään monen lapsen suosikkia eli Pokémon Indigo Leaguea. Pokémon tietenkin kasvoi suosituksi myös pelien ja korttipelin kautta.

Mangan yleistyminen Suomessa

Suomeen ensimmäisenä rantautuneeseen mangaan en ole tutustunut, mutta tiedän teoksen Hiroshiman poika (Keiji Nakazawa) ja sitä seuranneen Akira-mangasarjan 1990-luvulta. Nyt 25 vuotta myöhemmin näin viimeisimmällä Prisman kauppareissullani hyllyssä myös Akira-elokuvan remasteroidun version, eikä ole pitkäkään aika, kun Akiraa yhä näkyi kirjaston hyllyillä. Mangakulttuuri alkoi toden teolla nostaa päätään kuitenkin vasta Dragon Ballin (Akira Toriyama) ja Ranma ½ (Rumiko Takahashi) sarjojen myötä, mitä kautta itsekin päädyin lopulta tietoisesti manga- ja animenörtiksi. Rumiko Takahashin muitakin teoksia, kuten Inuyasha, tultiin myöhemmin julkaisemaan, ja suosioon nousi myös Arina Tanemura, jonka mangasarjoista Time Stranger Kyoko oli yksi ensimmäisiä sarjojani. Marketeista saattoi vuodesta 2005 eteenpäin löytää monenlaista shojo- ja shonen-mangaa, ja suosio kasvoi, mikä lisäsi myös valikoimaa.

Kuvassa on käsi, joka pitelee Ranma ½ -nimistä mangapokkaria. Taustalla kirjahyllyssä olevia mangoja.
Kuva: Sonja Heikkinen

Tänä päivänä vuonna 2021 saamme yhä nauttia tälläkin hetkellä jatkuvista Titaanien sodasta (Hajime Isayama), Velhon morsiamesta (Kore Yamazaki) ja My Hero Academiasta (Kohei Horikoshi) sekä monesta muusta. Jossain kohtaa myös lapsuudensuosikkini Hopeanuoli käännettiin suomeksi, ja pääsimme nauttimaan myös leikkaamattomasta animeversiosta ilman dubbauksia suomitekstityksin. Fanien iloksi sarjojen luoja Yoshihiro Takahashi on vieraillut myös Suomen Animeconissa ja Traconissa. Tällä hetkellä marketeista on löydettävissä muitakin koiratarinoita, kuten Weediä seurannut Orion ja erilaiset Hopeanuoli-sarjan muut lisäosat.

Suosittuja mangasarjoja on myös käännetty uudestaan suomalaisyleisölle, kuten Fullmetal Alchemist (Hiromu Arakawa) ja menossa oleva Kuroshitsuji (Yana Toboso) sekä Tokyo Mew Mew (Reiko Yoshida) ja jälkimmäisen sarjan lisäosa A la mode. Mitä toivomme seuraavaksi? Nostaako suomimangan suosio taas päätään? Toivotaan parasta!

Kaikkien aikojen suosikeikseni ovat tulleet jäädäkseen Fullmetal Alchemist, One Piece (Eiichiro Oda) ja NANA (Ai Yazawa), ja voimakkaita nostalgiaviboja herättelevät aiemmin mainitut Ranma ½ sekä Salapoliisi Conan (Gōshō Aoyama) ja erityisesti mangan tekijöistä Arina Tanemura, joka on jonkinlainen “guilty pleasureni”! Tanemuran Full Moon wo Sagashite on erityisen ihana! Suosittelen näitä kaikkia suurella sydämellä, olitpa sitten shonenin tai shojon ystävä.

Animen yleistyminen Suomessa

Muutamat suomimangat saivat kaverikseen myös animeversion suomitekstityksin, kuten mainittu Fullmetal Alchemist, manganakin julkaistut Fruits Basket (Natsuki Takaya), Naruto (Masashi Kishimoto), Black Lagoon (Rei Hiroe) sekä Hopeanuolen jalanjäljissä seurannut Weed. DVD-julkaisuista aikoinaan jäi mieleen aiempien lisäksi Kino’s Journey, Hellsing Ultimate, Love Hina, Berserk... Mistä niitä saa nyt? Enää ei ole lempparikauppaani eli Anttilan TopTeniä!  Nykyisin toki isompien markettien hyllyissä on laaja kattaus anime-elokuvia Studio Ghibliltä, mutta myös muita: menestynyt Your name ja samojen tekijöiden Weathering with you ja mm. Poika ja Peto (tästä myös mangaversio). Iloksemme näemme näitä myös elokuvateattereissa silloin tällöin, mikä ilahduttaa joka kerta. 

Animesarjoja sitten näkeekin nykyisin aika paljon vähemmän fyysisinä versioina ja monet jäivät aikanaan keskeneräisiksi ainakin suomitekstitetyissä DVD-julkaisuissa, mikä on sääli! En koskaan saanut tietää, kuinka Hellsing Ultimate loppuu.

Anime kuitenkin löysi tiensä erityisesti Netflixiin, jossa on päästy nauttimaan tunnetuista animeklassikoista, kuten myös suomimangana julkaistuista Death Notesta (Tsugumi Ōba) ja Neon Genesis Evangelionista (Yoshiyuki Sadamoto). Näitä minä todella odotin sen 15 vuotta vai rapiatkin, sillä mangaversion ja animen maineen myötä ne olivat kauan katselulistalla. Melkeinhän siinä itku tuli ilosta, kun suomitekstit tulivat ihan omaan kotikatsomoon asti! Tällaiselle suomee, savvoo, hiljoo ja kovvoo puhuvalle englanninkielisyys on aina ollut omanlaisensa haaste. Jotkut ehkä muistavat, kun SubTV näytti Fullmetal Alchemistin (vuoden 2003 versio), ja nyt se kuin myös FMA: Brotherhood löytyvät Netflixistä. Lämmin suositus erityisesti FMA: Brotherhoodille sekä aiemmin mainitulle Death Notelle! Myös One Piece on ehdottomasti tutustumisen arvoinen mangasarja, vaikka animeversiota ei ainakaan vielä ole näkynyt suomitekstityksin. Se vasta olisi veikeää!

Kuvassa on pino DVD-levyjä koteloissaan. Koteloissa on anime-elokuvien nimiä.
Kuva: Sonja Heikkinen
Hassut käännökset aikojen saatossa

Muistatko vielä Lollonois Zolon tai muita hassuja käännöksiä, jotka sittemmin on korjattu? Zolohan on tietenkin tuntemamme Roronoa Zoro! Hopeanuolen suomidubattuja versioita katsoneet muistavat ehkä myös legendaarisen “nuo kolme koiraa eivät pelkää mitään, siksi ne ovat niin pelkäämättömiä” ja monet muut. Tuleeko sinulle mieleen muita hauskoja tai jopa surkuhupaisia käännöksiä eri sarjoista? Kommentoi alle!

Ensimmäisiä suomimangoja lukeneet myös ehkä muistavat, ettei Suomessa mangaa aina luettu japanilaisittain vaan mangat oli peilattu länsimaalaiseen muotoon. Sittemmin mangat pidettiin alkuperäisessä asettelussaan, mutta ne saivat takakansiinsa ohjeet, kuinka mangaa luetaan. STOP! -merkkiä koskaan unohtamatta.

Kuvassa on aukaistu manga, jonka viimeinen sivu on näkyvillä. Viimeisellä sivulla on isolla teksti: "STOP!"
Kuva: Sonja Heikkinen
Alkoiko suomennettu manga ja anime kiinnostaa?

Kannattaa tututustua Tokio.fi -sivustoon, josta löydät kaikki suomennetut mangasarjat näppäränä luettelona sekä tietoa uusimmista julkaisuista julkaisupäivineen. Sivustolta löydät tietenkin myös Suomen animejulkaisut, joita on vino pino sellaisiakin, jotka tässä postauksessa ovat jääneet mainitsematta (ja osa allekirjoittaneelta aikojen saatossa kokonaan huomaamatta). Kurkkiessani listaa bongasin mm. D.N. Angelin, joka teininä oli yksi suosikkianimejani. Muistuiko sinun mieleesi jokin manga tai anime vuosien takaa?