Kuntavaalit, nuo arkeemme kenties eniten vaikuttavat vaalit, ja silti monelle ne kaikkein hämmentävimmät vaalit. Presidentin vaalit herättävät eniten tunteita, ja siksi myös äänestysprosentti on yleensä korkein. Valveutunut kansalainen ymmärtää myös eduskunnan roolin ja osaa ehkä selittää mitä suhteellinen vaalitapa tarkoittaa ja miten d’Hondtin ääntenlaskumenetelmä toimii. EU-parlamenttivaalit, no, ei mennä siihen tällä kertaa.

Puhutaan nyt kuntavaaleista ja kunnan hallinnosta. Kuntavaalit pidetään 18.4.2021, mutta niistä kannattaa puhua jo nyt, koska juuri nyt jokainen puolue yrittää löytää ehdokkaita. Ehkä juuri sinua on pyydetty? Kun harkitsit asiaa, mietit ehkä sitä, onko sinulla mahdollisuuksia päästä läpi? Mitä jos kertoisin sinulle, ettei sillä oikeastaan ole niin väliä?

Kuntavaaleissa läpimeno tarkoittaa sitä, että pääset kunnan- tai kaupunginvaltuustoon, eli sinusta tulee valtuutettu. Valtuusto on kunnan ylin päättävä toimielin, jossa päätetään ne kaikkein tärkeimmät asiat. Valtuusto ei kuitenkaan ole missään kunnassa ainoa toimielin. Valtuuston lisäksi kunnissa on ainakin tarkastuslautakunta, jonka tehtävä on huolehtia kunnan toiminnan tarkastuksesta, sekä kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa mm. kunnan hallinnosta ja taloudesta, päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, kunnan henkilöstöpolitiikasta, omistajaohjauksesta, toiminnan yhteensovittamisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

Kaupunginvaltuuston kokous. Kuntavaaleissa läpi menneet pääsevät kaupungin- tai kunnan valtuustoon. Kuva: Lappeenrannan kaupunki.

Näiden kolmen lisäksi kunnissa on yleensä muita toimielimiä, lautakuntia. Se, mitä toimielimiä kunnassa on, päätetään valtuustossa. Lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisina. Ja juuri lautakunnat ovat se paikka, jossa ne arkeen vaikuttavat asiat usein päätetään. Lautakunnissa päätetään mm. kaavoituksesta (eli maankäytönsuunnittelusta, siitä, mitä saa rakentaa minnekin), rakennusluvista, koulu- ja päiväkotiverkostoista, pyöräteistä, uimahalleista, kunnan myöntämistä tuista, museoiden ja teattereiden rahoituksesta ja monista muista jokapäiväisistä asioista. Käytän esimerkkinä kotikaupunkini Lappeenrannan organisaatiota, jonka tunnen hyvin, koska työskentelen kaupungin hallinnossa.

Lappeenrannassa on kaupunginvaltuuston, hallituksen ja tarkastuslautakunnan lisäksi neljä varsinaista lautakuntaa. Kaupunkikehityslautakunnassa käsitelään erityisesti kaavoitukseen liittyviä päätöksiä. Edellisessä kokouksessa on päätetty mm. lausunnosta meluntorjunnan edistämissuunnitelmaan, pyöräilyn pää- ja aluereiteistä ja talvihoitourakan urakoitsijan valinnasta, eli katujen aurauksesta. Lupalautakunta käsittelee mm. rakennuslupia sekä ympäristölupia. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja taas ovat liikuntatoimi sekä kulttuuritoimi eli kirjasto, museo, kaupunginteatteri ja orkesteri. Lasten ja nuorten lautakunta vastaa kouluista, päiväkodeista ja nuorisotoimesta. Näiden lisäksi on seudulliset lautakunnat, Etelä-Karjalan jätelautakunta ja pelastuslautakunta sekä keskusvaalilautakunta, joka huolehtii vaalien valmistelusta.

Kuvaaja Lappeenrannan kaupungin luottamuselinorganisaatiosta
Lappeenrannan kaupungin luottamuselinorganisaatio. Valtuuston lisäksi kaupungeissa ja kunnissa on lukuisia muita toimielimiä. Oman kuntasi toimielimet näet kunnan nettisivuilta. Kuva: Lappeenrannan kaupunki.

Kunnallisessa päätöksenteossa on käytännössä kaksi päätöksentekotapaa: viranhaltijapäätös ja toimielinpäätös. Keskitytään nyt jälkimmäiseen. Päätökset eivät käytännössä koskaan mene suoraan valtuustoon. Jos päätös koskee lautakunnan toimialaa, alkaa päätöksentekoprosessi lautakunnasta. Osa päätöksistä tehdään suoraan lautakunnissa, osa jatkaa siitä kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Esimerkiksi viranhaltijoiden rekrytoinnit päätetään ainakin Lappeenrannassa pääasiassa lautakunnissa; meillä on juuri nyt menossa nuorisotoimenjohtajan rekrytointi, jossa päätöksen tekee lasten- ja nuorten lautakunta. Isoimmissa päätöksissä, joista Lappeenrannassa ajankohtaisena mainittakoon jäähallin sijainti (nykyisen jäähallin paikka vai keskusta), pyydetään yleensä lausunnot useilta lautakunnilta, jonka jälkeen hallitus tekee esityksen valtuustolle, jossa lopullinen päätös tehdään. Ja jokaisessa kunnassa se iso kysymys, eli raha, kulkee myös kaikkien toimielinten kautta. Ennen valtuuston päätöstä on siis tehty iso pohjatyö, joissa lautakunnilla on keskeinen rooli.

Miten tämä siis liittyy siihen, kannattaako lähteä ehdolle kuntavaaleissa? No, suurin osa lautakuntien jäsenistä ei ole valtuutettuja. Kuntalain 31 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi. Käytännössä tämä on harvinaista, enkä tiedä yhtään kuntaa, jossa tämä ns. valiokuntamalli olisi käytössä. Kunnanhallituksen jäsenet ja lautakuntien puheenjohtajat ovat yleensä valtuutettuja, mutta lautakuntien muut paikat jaetaan käytönnössä ensin puolueiden saaman äänimäärän mukaan, jonka jälkeen puolueet valitsevat jäsenet keskuudestaan, yleensä ehdolla olleista henkilöistä. Toisin sanoen vaikka näkyvimmät paikat yleensä menevät läpi menneille eli valtuutetuille, voit ehdolla olemalla saada kuitenkin paikan lautakunnasta, ja juuri siellä tehdään niitä arkeen vaikuttavia päätöksiä. Oman kuntasi organisaatiorakenteen löydät kunnan nettisivuilta, samoin kuntien kuuluu julkaista toimielinten päätöspöytäkirjat kotisivuillaan. Kannattaa siis käydä katsomassa oman kunnan nettisivuja, ja vilkaista ainakin itseään kiinnostavan lautakunnan pöytäkirjoja, niin saa käsityksen siitä, mitä lautakuntien työskentely on.

Kuntavaaleissa on siis tarjolla valtaa niillekin, jotka eivät pääse läpi, eli valtuustoon. Siksi ehdollelähtemispäätöksessä ei niinkään kannata miettiä sitä, pääseekö läpi, vaan sitä, onko kiinnostunut kunnallisesta päätöksenteosta ja päätösten valmistelusta. Aikaa kuntapolitiikka vaatii tekjöiltään jonkin verran, mutta esimerkiksi ansionmenetys korvataan jos kokoukset sellaisia aiheuttavat. Ja vaikka ei ehdolle lähtisikään, kannattaa kuntavaaleissa äänestää aina. Kuten muissakin vaaleissa, kannattaa ensin valita puolue, mutta puolueen sisällä ei kannata veikata läpimenijää, vaan äänestää juuri sitä itselle mieluisinta ehdokasta, sillä ääni ei yleensä mene hukkaan, vaikkei ehdokas menisikään läpi: voi olla, että se nuori ensikertalainen pääsee vaikkapa sinne lasten ja nuorten lautakuntaan päättämään siitä, minne rakennetaan uusi skeittiparkki.