Kuvassa Tarinataikurit -kirjan kansi
Tarinataikurit – Sanataideharjoituksia lapsille (2020)

Tarinataikurit — Sanataideharjoituksia lapsille

Vuori, Katariina (Kirjoittaja)

Hurme, Maija (Kuvittaja)

Lasten Keskus 2020

(arvostelukappale saatu kustantajalta)

Katariina Vuoren Tarinataikurit – Sanataideharjoituksia lapsille on kokoelma erilaisia tehtäviä, jotka herättelevät luovuutta, rohkaisevat leikkimään sanoilla ja saavat sekä lapsen että aikuisen pohtimaan sanan merkitystä. Tehtävät on suunniteltu selvästi lukutaitoisia lapsia varten, mutta kirjan mainostekstissä kerrotaan niitä testatun myös päiväkoti-ikäisten kanssa. Värväsin apukriitikot M:n (5 vuotta) ja A:n (3,5 vuotta) avukseni taikomaan tarinoita. Taustatietoina apukriitikoista mainittakoon, että kumpikaan ei vielä osaa lukea, mutta kummallakin on ikäisekseen melko laaja sanavarasto.

Kirja on jaettu viiteen osioon. Ensimmäisessä osiossa on verryttelyharjoituksia, joiden on tarkoitus herätellä luovuutta. Pitäydyimme apukriitikoiden kanssa tämän osion tehtävissä, sillä niiden vaikeustaso oli vielä jotakuinkin hallittavissa lukutaidottomien lasten kanssa. Toisessa osiossa tarinoita etsitään ihmeellisistä paikoista, kolmannessa opetellaan suunnittelemaan ja hiomaan, neljännessä osiossa on satumaisia askarteluvinkkejä ja viimeisessä tutkitaan faktan ja fiktion suhdetta toisiinsa. 

Kuinka luovuus herätetään? 1. Mene seisomaan luovuuden viereen ja yskäise. Jos luovuus ei herää… 2. silitä kevyesti sen poskea. Jos luovuus ei herää… 3. ravistele sitä hellästi hartioista. Jos luovuus ei herää… 4. sano ”HERÄÄ” keskikovalla äänellä. Jos luovuus ei herää… 5. hypi tasajalkaa ja laula joku laulu. Ihan sama mikä laulu, voit keksiä sen itsekin. Jos luovuus ei herää… 6. tarkista, ettei se teeskentele nukkuvansa. (Tämä olisi ehkä kannattanut tehdä jo heti alussa)…

(toim.huom. Yllä oleva luovuuden herättely -proseduuri toimii myös apukriitikoiden herättelyyn.)

Tehtävistä apukriitikoiden suosikiksi nousi adjektiivitarina, eli tarina, josta puuttuu adjektiivit, ja tarinataikureiden täytyy itse keksiä uudet tilalle. Ihan ensimmäisenä jouduttiin tietysti keskustelemaan, että mikä ihme sellainen adjektiivi oikein on. Yritin valita esimerkkejä mahdollisimman laajalta skaalalta, mutta varsinkin M päätteli nopeasti, että kaikki nen-loppuiset sanat vastaavat millainen-kysymykseen ja ryhtyi muodostamaan ihan omia adjektiiveja. A innostui muodoista ja ryhtyi luettelemaan: kolmion muotoinen, neliön muotoinen, ympyräinen… Legotkin ovat neliön muotoisia. Legoinen.

Adjektiivitarina: Oli iloinen aamu. Keltainen lintu oli herännyt jo varhain neliönmuotoisesta pesästään. Sen maukuvat poikaset olivat juuri kuoriutuneet hyvistä munistaan, ja nyt ne olivat todella lintuisia.

Myös tehtävä, jossa Satu menee saunaan, oli suuri hitti. Ensin pohditaan, mitä Satu tarvitsee saunan mukaan (tässä kirjan apukysymyksistä oli lähinnä haittaa, koska Satu kaikesta päätellen asuu kerrostalossa, ja saunakamppeiden pakkaaminen laukkuun tuntui apukriitikoista kovin oudolta), ja lopuksi pestään kaikki aakkosten kirjaimet (piirretään pesusienellä kirjaimia ilmaan).

Tehtävässä, jossa piti keksiä kylmiä sanoja, tuli M:lle ja äidille vähän erimielisyyksiä. M lähestyi tehtävänantoa käytännönläheisesti: Jää on kylmää, lumi on kylmää, tuulikin voi olla kylmä. Äiti sen sijaan mietti, haettiinko tässä ennemminkin sanoja, jotka tuntuvat kylmiltä, kuten kalsea, kuura, hyytävä… Lopulta päätettiin, että kumpikin tulkinta voi olla oikea. Tärkeintä on miettiä, millaisia sanat ovat.

Useimmissa kirjan tehtävissä on mukana askartelua, mikä jo itsessään aiheutti tässä testiporukassa omat ongelmansa: Moniin tehtäviin tarvittiin materiaaliksi aikakauslehtiä, joita tästä taloudesta ei ahkeran paperittomuuteen pyrkimisen seurauksena yleensä löydy. Pitkällisen kaappien kaivelun jälkeen löytyi jokunen lehti, jotka oli säästetty yksittäisten käsityöohjeiden tai mielenkiintoisten artikkelien takia. Tärkeimmät aukeamat kerättiin talteen, ja apukriitikot pääsivät keittämään sanasoppaa. 

Sanasoppa

Kuvassa lapset leikkaavat lehdistä sanoja
Ensin leikataan tarkasti…
Kuvassa lapsilla on pöydällä edessään iso kasa lehdistä leikattuja sanoja
… sitten kerätään kauneimmat sanat kattilaan tai muuhun kippoon…
Kuvassa lapset ovat liimanneet lehdistä leikatut sanat paperille
… lopuksi nostetaan sanat kiposta ja järjestetään paperille.
Kuvassa paperi, jolle on liimattu lehdistä leikatuista sanoista runo: monday, tuloksensa tarkennuksia kun poika syntyi usein vauva on alkulähteellä maraton kestävyysjuoksun lusikkaan näin liuku tilauskortti kätilö tutkii ilta tarinoita yllätä uuden huolia sänkyyn synnytyksen joka positiivinen kuulee mediasta sarjat kestävyyden muista näistä kertova on juoksukenkien erikoisinta ilmaiseksi hyvin kaksi vauvaa tavallisen ihmisen.
Tällaisen runon apukriitikot saivat aikaiseksi.

Vaikka monet tehtävistä tuntuivat aluksi vaikeilta, apukriitikoilla oli hauskaa, ja äiti on tyytyväinen, kun lapset oppivat leikkimään sanoilla. Myöhemmin saatiin kuningasidea, että sanasoppakin olisi voinut maistua paremmin, jos sanojen sijasta olisimme leikanneet lehdistä kuvia ja niistä kehittäneet tarinan. Joka tapauksessa palaamme varmasti Tarinataikureiden harjoitusten pariin vielä monta kertaa.