Nörttityttöjen blogissa vietetään Ilmastoviikkoa 14.–20.9.2020. Ilmastoviikkoa vietetään vuosittain syyskuussa ympäri maailmaa. Ilmastoviikkoa on vietetty näyttävästi esimerkiksi Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla sekä Aasiassa. Viikon synty kytkeytyy YK:n ilmastokokoukseen. Suomessa viikko ei ole vielä saavuttanut kovin suurta näkyvyyttä, joten nostakaamme sitä aivan erityisesti esille. Kantavana ajatuksena on, että viikon aikana keskitytään tekemään ilmastotekoja. Tuumasta toimeen siis!

”Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny”, summaa Zero Waste Finland ry. Siis mitä? Elämä ilman roskia? Onko se edes mahdollista? Ensinnäkin täytyy painottaa, että tämä ZWF:n määritelmä koskee nimenomaan seka- ja energiajätettä, toiseksi lienee syytä huomauttaa, että internetin ihmeellisessä maailmassa jotkut suosivat ennemmin termiä Low Waste pitääkseen tavoitteen sellaisena, että sen saavuttaminen tuntuu edes suunnilleen mahdolliselta. Zero Waste -ajatteluun tutustuneet ovat varmasti törmänneet tarinoihin perheistä, joiden koko vuoden sekajätteet mahtuvat hillopurkkiin. Jos oma keittiön sekajäteroskis tyhjennetään pari-kolme kertaa viikossa, tällainen tavoite voi tuntua yhtä kaukaiselta ja epätodennäköiseltä kuin askeettinen extreme-minimalismi. 

Kysymys on kuitenkin nimenomaan tavoitteesta, ei sormia napsauttamalla tapahtuvasta muutoksesta, jossa viet tänään täyden roskapussin taloyhtiön roskikseen, etkä pistäydy roskakatoksessa uudestaan ennen ensivuoden joulua. Niin kuin kaikki elämäntapamuutokset, Zero Waste -elämäntapaan siirtyminenkin on kivuttominta pienin askelin. Jos haluat ryhtyä kasvissyöjäksi, voit toki kerralla hävittää jääkaapistasi kaikki lihatuotteet ja siirtyä täysin kasviperäiseen ruokavalioon, mutta todennäköisesti elimistösi ja ruoanlaittotottumuksesi sopeutuvat muutokseen paremmin hitaammalla tahdilla. Samalla tavalla Zero Waste on opettelun ja totuttelun tulosta. 

Zero Waste eli nollahukka-ajattelutavan ohjenuorana käytetään viiden K:n sääntöä: Kieltäydy, karsi, käytä uudelleen (ja korjaa), kierrätä, kompostoi. Kun kieltäydyt ottamasta vastaan asioita, jotka muuttuvat kodissasi roskiksi (esimerkiksi ilmaisia mainostuotteita, joille sinulla ei ole oikeasti käyttöä),  roskien määrä vähenee itsestään. Jos ja kun uusia tavaroita kuitenkin joutuu hankkimaan, kannattaa turvautua karsimiseen: Tarvitsetko oikeasti kolme erilaista uutta talvitakkia tänä vuonna, vai riittäisikö kaksi? Tai ehkä vain yksi? Löytyykö kaapistasi viimevuotinen talvitakki, josta saisi pienellä korjaamisella vielä käyttökelpoisen? Kun tavaran on todella tullut aika poistua kodistasi, pystytkö kierrättämään sen? Parhaassa tapauksessa kaikki, mitä et pysty korjaamaan tai kierrättämään, on lopulta kompostoituvaa materiaalia. 

Kuulostaako liian vaikealta? Listasin alle muutamia konkreettisia ja helppoja askelia, joita omassa arjessaan voi tehdä jätemäärän vähentämiseksi. Kun on kerran päässyt alkuun ja alkanut muuttaa omaa ajattelutapaansa, tulee viiden K:n säännön seuraamisesta koko ajan helpompaa ja luonnollisempaa.

Kuvassa zero wate -tuotteita, kuten kestokasseja, puuvartinen tiskiharja ja hammasharja, metallinen juomapullo ja virkattu tiskirätti
(Kuva Pixabaysta)

1. Älä osta Zero Wastea!

Tämä kohta liittyy kieltäytymisen K:hon. Kun alat googlen avustuksella tutustua zero waste -elämään, ensimmäisenä vastaan tulee luultavasti lukuisia kauppoja, jotka myyvät kauniita ja ekologisesti tuotettuja zero waste tuotteita. Olisi kuitenkin virhe uuden elämäntavan alkuinnostuksessa sortua ostamaan konttikaupalla tuotteita, jotka muuttavat elämäsi. Eivät ne muuta, ja lisäksi vastaavat vähemmän ekologisesti tuotetut tuotteet kotonasi muuttuisivat jätteeksi. Jos sinulla on oikein hyvin toimiva muovinen tiskiharja, niin älä ihmeessä heitä sitä roskiin hankkimasi kauniin puuvartisen harjan tieltä. Käytä ensin vanha tiskiharjasi loppuun, ja vaihda se vasta sitten puuvartiseen. Tai ehkä kaapeissasi on rumia mutta ehjiä ja täysin toimivia ruoan säilytykseen tarkoitettuja muovilaatikoita. Älä tee niistä roskaa hankkimalla tilalle samaa määrää lasisia säilytysastioita. Pidä huoli, että muoviastiasi ovat tulleet elinkaarensa päähän ennen kuin luovut niistä ja korvaat ne kestävämmillä astioilla. Kokeile, sopisivatko tyhjentyneet lasiset säilykepurkit muovipurkkien korvaajiksi!

Monia tavaroita voi myös lainata tai vuokrata joko tuttavilta tai sitten ihan virallisilta tahoilta. Esimerkiksi kirjastot lainaavat kirjojen lisäksi myös lauta- ja tietokonepelejä, harrastusvälineitä ja työkaluja. Onpa joissain kirjastoissa käytettävissä jopa ompelukonekin!

2. Osta kerran

Kun sitten tulee aika vaihtaa kodin loppuun kuluvia välttämättömyystarvikkeita, ota selvää, voisiko tilalle hankkia pitkäikäisemmän tuotteen. Muovisten sheivereiden tilalle myydään sekä naisille että miehille metallivartisia sheivereitä, joihin vaihdetaan ison muovimötikkä-terän sijasta täysin metallinen teräosa (ja käytetyn metalliterän pystyy tehokkaasti kierrättämään). 

Kertakäyttökuukautissuojat voi vaihtaa kestotuotteisiin, esimerkiksi kuukuppiin ja kankaisiin siteisiin, jotka ahkera ja näppärä ompelija tekee itse omista jämäkankaistaan ja vähemmän näppärä ompelija ostaa valmiina. Yksittäisen kangassiteen hinta on toki kova, ja kerralla koko kuukautisten ajaksi tarvittavan sidemäärän hankkiminen on iso sijoitus, mutta tässäkin asiassa kannattaa soveltaa samaa ajattelutapaa kuin vauvojen kestovaipattamisessa: Äärimmäisyys vie järjen, ota rennosti. Kuukautisten aikana tai vauva-arjen keskellä ei muutenkaan kaipaa enää yhtään ylimääräistä stressiä. Jos korvaat yhden kertakäyttövaipan tai -siteen päivässä kestotuotteella, säästät vuodessa 365 vaippaa tai kuukautisten kestosta riippuvan mutta merkittävän määrän kertakäyttösiteitä. 

Yksi helpoimmista kerran ostettavista zero waste -tuotteista on kestävä juomapullo. Suomessa saamme nauttia siitä ylellisyydestä, että lähes joka hanasta tulee juomakelpoista vettä, joten pulloa ei ole välttämätöntä edes täyttää kotona valmiiksi reppuun painamaan. Kun kuljetat juomapulloa mukana, et tule niin helposti ostaneeksi kaupasta muovipulloon pakattua juotavaa. 

Koska elämme korona-aikaa, en voi suoraan suositella kankaisten nenäliinojen käyttöä, mutta aiheeseen liittyvä ja helposti itse valmistettava kestotuote on kangasmaski. Niitä kannattaa saman tien valmistaa useampi, sillä kangasmaskit täytyy jokaisen käytön jälkeen joko keittää tai pestä kuumalla vedellä pesukoneessa. Käytäthän ensisijaisesti jämäkankaita maskien valmistukseen etkä osta uutta kangasta!

3. Lajittele

Jätteiden lajittelun pitäisi tänä päivänä olla itsestäänselvyys, mutta siihenkin puuhaan kannattaa uhrata pari ajatusta, kun alkaa tavoitella zero waste -elämää. Metalli, lasi, paperi, pahvi ja biojäte löytävät helposti omiin kierrätysastioihinsa, mutta entäpä muovi? Jos et vielä ole aloittanut muovin kierrättämistä, pakkaa viikon ajan kaikki taloudessasi syntyvä muovijäte erilliseen roskapussiin päästäksesi selville, kuinka paljon muovijätettä sinulle kertyy. Sen kaiken ei ole pakko päätyä seka- ja energiajätteeseen. Jos taloyhtiöstäsi ei löydy muovinkeräystä, tarkasta, löytyisikö sellainen jonkun lähikauppasi pihalta, niin että voit ostosreissun yhteydessä pudottaa viikon muovijätteet kierrätysastiaan. Muovinkierrätyksen aloittaminen voi tuntua hankalalta, koska ihan ensimmäisenä pitäisi selvittää, mikä kaikki muovi kuuluu kierrätykseen ja mikä ei. Tähän voi varsinkin aluksi käyttää helppoa muistisääntöä: Jos se on pakkausmuovia, jossa on ollut elintarvikkeita tai kosmetiikkaa, se mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuuluu muovinkeräykseen.

Zero wasten ensisijainen tarkoitus on vähentää seka- ja energiajätettä. Kun tehokkaalla lajittelulla sekajäte on saatu minimoitua, seuraavaksi kannattaa kiinnittää huomiota kierrätettäviin jätteisiin. Voisitko ostokäyttäytymiselläsi vaikuttaa siihen, kuinka paljon pakkausmuovia kotiisi kulkeutuu? Entä pystyisitkö vähentämään biojätteeseen päätyvää ruokahävikkiä?

Tekstiilijäte on vaikea ja ympäristön kannalta merkittävä ongelma. Pieniä määriä tekstiilijätettä saa panna sekajätteeseen, mutta ennen kuin dumppaat reikiintyneen t-paidan roskapussiin, mieti, olisiko edes osalle kankaasta jatkokäyttöä. Mitä jos sen leikkelisi siivousräteiksi? Tai ehkä hiutunut trikoo kelpaisi kesto-hedelmäpussin materiaaliksi. 

4. Kaupan hevi-osastolla

Paras paikka aloittaa zero waste -elämäntavan harjoittelu on kaupan hedelmä- ja vihannesosasto. Muistele edellistä kauppareissuasi: Kuinka paljon pakkausmateriaalia hevi-osastolta tarttui mukaan? Jos ihan välttämättä tarvitset niitä muovisia hedelmäpusseja johonkin jatkokäyttöön, niin pakkaa yhteen pussiin useampaa kasvista. Punnitse kasvikset erikseen ja kiinnitä niiden kaikkien hintalaput samaan pussiin. Muista kuitenkin, että monet kasvikset eivät kaipaa pakkausmuovia ollenkaan. Esimerkiksi banaanien ja vesimelonin pakkaaminen muoviin on aivan turhaa. Jos irrallaan kärryssä tai ostoskorin pohjalla kierivät hedelmät ärsyttävät, käytä kestopussia. Sellaisen voi joko ostaa tai tehdä itse esimerkiksi virkkaamalla. 

Hedelmiä ja vihanneksia valitessa on myös hyvä mahdollisuus vaikuttaa paitsi omaan myös kaupan ruokahävikkiin. Kun valitset ne vähemmän kauniit mutta syömäkelpoiset hedelmät, joita joku toinen ei luultavasti valitsisi, pidät samalla huolen, että ne eivät päädy seuraavana aamuna kaupan kompostiin. Esimerkiksi banaaneita ostaessa monet irrottavat tertusta yksittäisiä banaaneja saadakseen haluamansa määrän banskuja, ja yksittäiset banaanit jäävät lojumaan tiskille. Kerää kestohedelmäpussiisi nämä yksinäiset! Tutustu myös kauppasi hävikki-hevi-pusseihin tai -laatikoihin. Jos ostat hevi-tuotteita irrallaan, punnitse kaikki samaa laatua olevat kerralla ja laputa niistä vain yksi!

Kun ruoka on tuotu kotiin, paras tapa estää hävikin syntymistä on pysyä kartalla, mitä kaikkea kaapeistasi löytyy. Voit esimerkiksi kirjoittaa listan, mitä valmiita ruokia pakkasessasi on, tai ottaa kännykälläsi valokuvan kuiva-ainekaapistasi. Näin voit kaupassa tarkistaa, mitä sinulta löytyy jo valmiiksi, etkä suotta osta lisää samoja tuotteita, jotka jäävät taas kaappiin lojumaan.

Pari nopeaa ja hauskaa haastetta, joilla voit heti tänään kokeilla ruokahävikin vähentämistä:

a) Tee muoviton ostoskierros ruokakaupassa. Osta vain sellaisia ruokia, joiden mukana ei tule muovista pakkausjätettä, ja mieti, millaisen ruoan saisit niistä valmistettua. Tavallisesti monet kaupat mahdollistavat palvelutiskiltä ruoan ostamisen omaan pakkaukseen, esimerkiksi yhteen niistä vanhoista muovisista ruokarasioista, jotka päätit vielä säästää, mutta koronan vuoksi tämä käytäntö ei tällä hetkellä ole suositeltava.

b) Katsaus kaappiin. Tee päivän ruoat niistä tuotteista, jotka löytyvät jo valmiiksi kaapista. Joudut ehkä käyttämään mielikuvitustasi tavallista ruoanlaittohetkeä enemmän, mutta lopputulos voi olla hyvinkin hauska.

5. Melkein kaiken voi korjata

Ompelukone on nollahukkaajan paras kaveri. Jos sellaista ei ole omana, voi lainata kaverilta tai sukulaiselta tai käydä kirjastossa tai kansalaisopiston ompelukurssilla korjaamassa tavaroitaan. Vaatteiden repeytyneet saumat korjaantuvat vähemmänkin ompelua harrastaneen käsissä, ja taitavampi ompelija tekee omista vanhoista vaatteistaan lastenvaatteita tai itselleen uusia vaatteita. Varsinkin trikoovaatteiden vähääkään isommat jämäpalat kannattaa ottaa talteen. Niitä voi nimittäin käyttää esimerkiksi siivousrätteinä tai talouspaperin korvikkeena, eikä trikoopalojen reunoja tarvitse edes huolitella. Ne kun rullaantuvat sen verran, etteivät lähde purkautumaan pesussa. (Jos teet kestorättejä kudotusta kankaasta, huolittele reunat. Muuten purkautuvat langat voivat rikkoa pesukoneen.) 

Sellaisetkin tavarat, joita et itse osaa korjata, korjaantuvat usein ammattilaisen käsissä. EU-lainsäädännön muuttumisen myötä elektroniikan korjattavuuden vaatimukset muuttuvat. Enää yksi hajonnut virtapiuha ei saisi johtaa siihen, että koko laite on ostettava uudelleen. Selvitä, löytyykö lähistöltä korjaamoa, joka pelastaisi hajonneen laitteesi, ennen kuin ryntäät ostamaan uutta. 

6. Paperin vähentäminen

”Ei ilmaisjakelua, kiitos!” -kyltti postilaatikossa on askel koti zero waste elämää. Mitä vähemmän talouteesi päätyy paperia, sitä vähemmän syntyy paperijätettä. Ja jos et ihan välttämättä tarvitse paperilehteä johonkin jatkokäyttöön, vaikkapa koiranpennun pissa-alustaksi, harkitse digi-lehteen siirtymistä. Ja se hyväntekeväisyysjärjestö, joka lähettää sinulle paperisia lehtisiä kiitokseksi kuukausilahjoituksestasi… Lähetä rohkeasti sähköpostia, jossa kiität mielenkiintoisesta julkaisusta ja pyydät saada paperilehden sijasta sähköpostiisi linkin, jonka kautta pääset lukemaan lehden netissä. 

Kun nyt ole aloittanut paperin vähentämisen, siirrä samalla vauhdilla pankkiasiointisi sähköiseksi. Nykyään lähes kaiken vähäänkään virallisemman “paperityön” voi hoitaa paperittomana. 

7. Kuljeta mukana

Ompelukoneen ohella iso reppu tai olkalaukku on nollahukkaajan kaveri. Edellä mainitun kestojuomapullon lisäksi laukkuun kannattaa kotoa lähtiessä pakata esimerkiksi kestokassi ja kestokahvikuppi, varsinkin jos tykkäät harrastaa take-away-kahveja. Kestokahvikuppi toimii myös väliaikaisena roskiensäilytysastiana: Läheskään kaikissa julkisissa tiloissa ei ole mahdollista lajitella roskiaan, vaan banaaninkuoret ja purkkapussit menevät samaan sekajäteastiaan. Pakkaa päivän aikana kertynyt roskasi kahvikuppiin ja lajittele kotona.

Ja sen kerran kun kestokangaskassi unohtuu laukusta kotiin, ja kaupasta on pakko ostaa joku kuljetusväline mukaan, muista, että Suomessa suurin osa kauppojen muovipusseista on valmistettu kierrätysmuovista, ja niiden valmistukseen on todennäköisesti käytetty vähemmän energiaa kuin paperipussien. Jos vielä käytät pussin kotona roskapussina, kannattaa valita muovipussi.

Jos huomaat nappaavasi usein lounasostosten yhteydessä kaupasta mukaan yksittäispakatun kertakäyttöhaarukan tai lusikan, kannattaa mukana kuskattavien tavaroiden joukkoon lisätä ihan oma ruokailuväline. Se voi olla vaikka pelastusarmeijan kirpparilta parittomana löydetty yksilö. Jos tykkäät syödä ruokasi puikoilla, puiset puikot eivät laukussa paljoa paina, ja voit jättää salaattibaarin muovihaarukan ostamatta. 

Kuvassa roskattomaan pyykinpesuun liittyviä tavaroita, kuten itse valmistettua pesujauhetta, sitruuna- ja limelohkoja ja puisia pyykkipoikia
(Kuva Pixabaysta)

8. Osta kerralla enemmän

Jotkut nollahukkaajat tekevät itse kaikki taloudessaan käytettävät pesu- ja puhdistusaineet. Jos tämä kuulostaa liian hurjalta tai vaivalloiselta, ihan ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomiota pakkauskokoon, jossa omat pesuaineensa ostaa. Mitä isomman pakkauksen ostat kerralla, sitä vähemmän pakkausmateriaali per kilo tai litra kuskaat kotiisi. Ja nyt kun olet alkanut niitä pesuainepakkauksia syynätä, tee samalla nopea vertailu, minkälaisia myrkkyjä mikäkin pesuaine on syönyt, ja missä ne on valmistettu. Voisitko vaihtaa pyykinpesuaineen, jota jo mummosi käytti, vastaavaan mutta eko-sertifioituun tuotteeseen, joka mahdollisesti olisi vielä valmistettu Suomessa?

Osta kerralla enemmän -sääntö pätee pesuaineiden lisäksi myös elintarvikkeisiin. Mitä isomman pakkauksen ostat, sitä vähemmän pakkausjätettä kertyy. Jos sinulla siis on tapana kerran viikossa ostaa puolen kilon makaronipussi, osta seuraavalla kerralla kilon pussi ja pärjäile sillä kaksi viikkoa. 

9. Kokkaa itse 

Omat eväät ovat tehokas ja usein terveellinenkin tapa vähentää päivän aikana syntyvää roskaa. Erityisesti siksi, että työ- tai koulupäivän aikana kertynyt ja hävitetty roska, joka ei koskaan kulkeudu kotiin, ei oikein konkretisoidu omia jätetottumuksia tarkastellessa. Työpaikan roskikseen jätetyt noutoruoan käärepaperit on vähän turhan helppo unohtaa. Kokeile vaikka kerran viikossa pakata edellisen päivän päivällisen jämät eväsrasiaan.

Itse tekemällä säästää roskaa myös kotona. Pidätkö leipomisesta? Jos ostat kahden kilon jauhopussin, sinulle jää yksi paperipussi, jonka voit joko kierrättää tai käyttää biojätepussina, ja noista parista kilosta jauhoja leivot monta leipää välttäen samalla ne muovipussit, joihin pakattuna olisit leipäsi ostanut kaupasta. 

10. Älä ajattele jälleenmyyntiarvoa

Varsinkin vaatteiden kohdalla tuntuu nykyään olevan vallalla ajatus, ettei sillä niin väliä, kuinka paljon ostaa, koska kaiken voi kierrättää ja varsinkin hyväkuntoisista merkkivaatteista saattaa jopa saada rahaa takaisin myydessään ne eteenpäin. Vaate ei kuitenkaan ole sijoitus, vaan tuote, joka on tarkoitus käyttää ihan loppuun ja sen jälkeen jatkokäyttää jämäkangasmateriaalina. Kun ostat minkä tahansa tuotteen, tiedosta olevasi vastuussa sen asianmukaisesta kierrättämisestä. Kun jo ostotilanteessa otat vastuun jätteestä, joksi ostamasi tuote ajallaan muuttuu, et ensinnäkään osta niin paljon turhaa ja toiseksi, valitset tarkemmin mitä olet ostamassa. Jos ajattelet kierrätysnäkökulmaa jo kaupassa, ostat todennäköisemmin sen hammastahnatuubin, jota ei ole pakattu pahvilaatikkoon. Näin sinulle jää kierrätettäväksi vain muovipakkaus, ei sekä muovia että pahvia. Ota vastuu omasta ostoskäyttäytymisestäsi!

Olen tässä postauksessa esitellyt joitain helppoja ensimmäisiä askelia, joilla pääset alkuun zero waste -elämäntavan tavoittelussa. Jaa alla kommenteissa omat parhaat zero waste -ideasi!

Lue lisää:

Otso Sillanaukee: Zero Waste – Jäähyväiset jätteille (S&S, 2018)

Zero Waste Finland

Tulevia tapahtumia:

Zero Waste ja kestävä elämäntapa. Ilmainen verkkotapahtuma 24.9. klo 18.00