Nörttityttöjen blogissa vietetään Ilmastoviikkoa 14.–20.9.2020. Ilmastoviikkoa vietetään vuosittain syyskuussa ympäri maailmaa. Ilmastoviikkoa on vietetty näyttävästi esimerkiksi Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla sekä Aasiassa. Viikon synty kytkeytyy YK:n ilmastokokoukseen. Suomessa viikko ei ole vielä saavuttanut kovin suurta näkyvyyttä, joten nostakaamme sitä aivan erityisesti esille. Kantavana ajatuksena on, että viikon aikana keskitytään tekemään ilmastotekoja. Tuumasta toimeen siis!

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkialla – Suomessa jo nyt näkyviä vaikutuksia ovat keväiden aikaistuminen, talvien lämpeneminen ja lumettomuus sekä erilaiset sään ääri-ilmiöt. Kuva Lily Laine.

Mitä minä voin tehdä?

Vaikka välillä tuntuu, että ilmaston kannalta yksittäisen ihmisen valinnoilla on varsin mitätön vaikutus – mielletäänhän suurimmiksi ilmaston kuormittajiksi kasvottomat monikansalliset teollisuusjätit tai vähintäänkin “ne kaukaiset Kiinat ja Intiat” – on todellisuus kuitenkin vähän toisenlainen. Kuluvan globaalin pandemiavuoden aikana Maailman ylikulutuspäivä siirtyi yli kolmella viikolla. Se mitä teemme, tai emme tee, on siis varsin merkittävää!

Tärkeintä ilmastoystävällisissä teoissa on tarkastella omia valintojaan ja pohtia kriittisesti, mitä materiaa tarvitsee elämäänsä omaksi. Entä mitä kaikkea voisi sen sijaan vuokrata, lainata tai yhteisomistaa?

Matkustaminen

Iso ilmastovaikutus on matkustamisella. Valitettavasti moni meistä, minäkin, masentuu herkästi Suomen pitkässä pimeässä ja kylmässä talvessa ja kaipaa jonnekin aurinkoon. Lentomatkailu kuitenkin on kiistattomasti erittäin haitallista ilmastolle ja pandemian aiheuttamat matkustusrajoitukset ovatkin varsin konkreettinen, meidän puolestamme tehty valinta ilmaston hyväksi (ja suuri syy edellä mainittuun Maailman ylikulutuspäivän siirtymiselle).

Ilmaston kannalta vähempi matkustaminen on siis ilmastoteko. Työmatkailun sijaan etäneuvottelujen ja -konferenssien pitäminen on kestävämpi valinta. Lomamatka Loimaalle on parempi kuin lentoreissu Lissaboniin. Myös matkustamistavoissa on eroa: esimerkiksi junamatkailu on lentämiseen verrattuna ilmastoteko. Pandemia-aika on opettanut meidät etsimään vaihtoehtoja matkailulle ja nauttimaan kotimaisista kohteista. Pidetään nämä opit mielessä myös jatkossa, niin ilmasto kiittää.

Myöhemmin tällä viikolla pääsemmekin tutustumaan maata pitkin matkailuun tarkemmin, pysy siis kuulolla!

Asuminen

Erilaiset tutkimukset kertovat, että asumme Suomessa jo lähtökohtaisesti keskimäärin melko ahtaasti. Ilmastoteko sekin. Kuva Lily Laine.

Asumisen ilmastovaikutukset ovat Suomessa aivan toista luokkaa kuin lämpimämmillä alueilla. Harva meistä pystyy tai tahtoo tehdä äärimmäisiä “ympärivuotinen telttailu perämetsässä”-henkisiä ratkaisuja tällä saralla, mutta jotain voimme jokainen valita. Eri asumismuotojen välillä ei yllättävää kyllä ole kovin suuria eroja vaan isoin ilmastovaikutus syntyy meillä täällä pohjoisessa asuntojen lämmityksestä. Tähän voimme vaikuttaa miettimällä kuinka paljon neliöitä tarvitsemme: ahtaammin asuessa lämmitettävää on vähemmän. Lisäksi talviaikaan huonelämpötilan laskeminen jo asteellakin tekee pidemmän päälle ison vaikutuksen.

Lämmityksen lisäksi asumisessa suurimpia ilmastovaikutuksia voi tehdä tarkastelemalla omaa veden ja sähkön kulutustaan. Näiltä osin esimerkiksi kodinkoneiden ja sähkölaitteiden uusiminen vähän vettä ja sähköä kuluttaviksi voi tuoda isojakin ilmastohyötyjä.

Liikkuminen

Julkisilla, etenkin junalla, matkustaminen on ilmastoystävällistä. Näin pandemia-aikaan muistetaan tuvavälit ja maskit ja suositaan vähemmän ruuhkaisia vuoroja! Kuva Lily Laine.

Suosi arkiliikkumisessasi joukkoliikennettä tai lihasvoimaa. Yksityisautoilun ilmastovaikutukset ovat varsin suuret ja monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset autoilevat tyypillisimmin lyhyitä muutaman kilometrin matkoja kaupunkialueella. Siis sellaisia, joita olisi varsin näppärää – ja myös terveysvaikutteista – liikkua vaikkapa kävellen tai polkupyörällä. Polkupyöräily on monesti tämän mittaisilla matkoilla jopa autoilua nopeampaa ja sujuvampaa, varsinkin jos aikaa kuluu myös auton parkkipaikkaa etsiessä!

Autoilun ilmastovaikutuksista keskusteltaessa autoilua puolustavat ihmiset nostavat esiin maaseudun ja haja-asutusalueiden asukkaat sekä puutteelliset julkiset liikenneyhteydet. Tarkoituksena ei ole patistella autoaskeetikoksi “kesät talvet viisikymmentä kilometriä suuntaansa hiihtäväksi” sissiksi tässäkään asiassa. Haja-asutusalueella autoilevan ihmisen liikkumisen ilmastoteko voi lähteä autoilun osalta vaikka siitä, että keskität viikon asiointi- ja kauppareissusi yhdelle päivälle. Kaupungissa asuvat voivat vaikkapa pyöräillä töihin, aluksi esimerkiksi kerran viikossa ja kunnon kasvaessa yhä useammin.

Julkisen liikenteen käyttö näin pandemia-aikana on hieman uudella tavalla ongelmallista. Ilmaston kannalta julkinen liikenne on kuitenkin kiistatta yksityisautoilua parempi vaihtehto. Ehkäpä siis validi ilmastomotto näinä aikoina olisi jotakuinkin sellainen, että “maski päähän ja vältä ruuhkaisempia matkustusaikoja”.

Ruoka

Mitä tänään syödään? Tuntuu, että varsinkin näin etätöiden ja lisääntyneen kotonaolon myötä tämä kysymys on noussut entistä vahvempana esiin arjessa. Ilmastoystävällisiä valintoja on ruokailun osalta melko yksinkertaista tehdä suuressa mittakaavassa. Ruoantuotannon ilmastovaikutuksista suuri osa tulee ruoan pakkaus-, kuljetus- ja säilytyskustannuksista. Ilmastoystävällistä on siis suosia paikallista ruokaa, lähellä tuotettua. Erilaiset lähituottajien ruokapiirit ja lähialueen tiloilta suoraan ostaminen ovat ilmastotekoja.

Yhdellä aterialla saattaa täyttyä ravintosuositusten viikon lihamäärä, kuten tässä 500g pihviateriassa. Kuva Yotam Nachum, Wikimedia Commons.

Suurin yksittäinen ilmastovaikutus ruokavaliossa on lihan, etenkin naudanlihan, vähentämisellä. Moni toki on vähentänyt lihansyöntiään jo eettisistäkin syistä. Ilmaston kannalta kasvispainotteinen ruokavalio on myös parempi vaihtoehto. Kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla on vielä kaiken lisäksi positiivisia terveysvaikutuksia, joten kannattaa ainakin kokeilla vegekokkailua!

Iso ilmastovaikutus syntyy myös oman ruokahävikin aktiivisessa vähentämisessä. Jokainen hävikkiin joutuva ruoka on kuitenkin jo tuotettu, pakattu, kuljetettu ja säilytetty – eli heität samalla ruoan mukana nämä jo kulutetut resurssit roskiin.

Kuluttaminen

Ostoksilla on kiva käydä, ostaminen tuo mielihyvää. Varsinkin vaatteiden ja muiden tekstiilien ilmastovaikutus on kuitenkin todella iso. Pikamuoti valittiin toissa vuonna vuoden turhakkeeksi, eikä suotta: jokainen suomalainen heittää noin 13 kiloa vaateroskaa sekajätteeseen joka vuosi ja muotiteollisuudella on isompi hiilijalanjälki kuin kansainvälisellä lento- ja laivaliikenteellä yhteensä. Helppo ilmastoteko on siis jättää shoppailematta. Osta tarpeeseen, osta kierrätettyä. Suosi vaatelainaamoita tai lainaa kaverilta.

Vinkkejä kestävämpään kuluttamiseen saat heti huomenna teemaviikon toisessa kirjoituksessa!

Tsemppiä alkuun!

Erilaiset laskurit ja omien kulutustottumusten tarkastelu kriittisesti ovat hyvä alku ilmastoystävällisempään elämään. Omia tottumuksiaan voi tarkastella vaikkapa erilaisilla laskureilla, tässä erimerkkinä muutama:

Laskureiden kanssa on hyvä pitää mielessä, että eri tahot ottavat huomioon vähän erilaisia asioita – ja painottavat myös itselleen tärkeitä elementtejä. Niinpä useamman laskurin ja testin tekeminen tarjoaa laajemman näkökulman aiheeseen. Kannattaa muistaa myös lähdekriittisyys!

Ilmastotekoja tehdessä on hyvä pitää mielessä, että kaikki turha kuluttaminen on… turhaa. Jos siis ilmastoherätyksen koettuasi haluat vaihtaa kaikki omistamasi ja käyttämäsi laitteet, koneet, kulkuvälineet, jääkaapin sekä vaatekaapin sisällöt, työpaikkasi, autosi, puolisosi ja lemmikkisi ilmastoystävällisemmiksi versioiksi – älä tee sitä! Pysähdy, hengitä syvään ja lähde tekemään harkittuja ilmastotekoja yksi kerrallaan.