Päivän lukku pureutuu kirjallisuuden klassikoista ammennettuihin fancicceihin. Mitä tapahtuu Seitsemän veljeksen viidennessätoista luvussa tai miten Sudenmorsian taipuu peliksi?
Erkka Mykkänen on toimittanut usean eri kirjailijan fanifiktioita suomalaisista klassikoista teoksessa Jatkuu! Fanifiktioita kirjallisuutemme klassikoista (2017).
- Petri Tamminen: Seitsemän veljestä – viidestoista luku
Mitä tapahtuu, kun veljeksistä hännänhuippu Eero alkaa pohtia hegemonista maskuliinisuutta? Muut veljekset pöyristyvät (“Lauri: Nyt karvani vallan pöyhistyvät!” Simeoni: “Minun silmäni pullistuvat!” Timo: Minun pääni pyörryttää!” Juhani: “Minä nyljen hänet!”), mutta saako Eero iskostettua heidän päähänsä “hegemoonillisen maskuliinisuuden” sortavan vaikutuksen?
- Iida Sofia Hirvonen: Mirdja
Dekandenttinen L. Onervan Mirdja taipuu yllättävän helposti 100 vuotta ilmestymisensä jälkeiseen moderniin maailmaan. Mirdjan 2000-luvun narsistisessa ahdingossa vilisevät yksinäisyys, Instagram-kuvat ja melankolia sulassa sovussa.
- Juhani Karila: Suenmorsian – Halfbreed
Kallaksen Sudenmorsiamen arkaistinen kieli on muuttunut oulun murteeksi, kun Tuomas ja Eve vertailevat pelikokemuksiaan Sudenmorsiamesta ja sen jatko-osasta, Halfbreedistä. “Musta tämä rakkeinen ulukoasu soppii hyvin, ku kieliki on tommosta vanahanaikasta. “Ja tämä Henki oli Diabolus sylvarum, Metsän ynnä Suden henki, jolla suolla ja korvessa kotonsa on, rohkia ja pelvotoin…”, iha vitun hyvä!”
Oletko sinä lukenut tai kirjoittanut ficcejä kirjallisuuden klassikoista? Mistä klassikosta lukisit mielelläsi lisää?
