Lämpötilapeitto on virkattu tai neulottu peitto, jossa jokainen kerros edustaa yhtä päivää vuodessa. Kerroksen väri määritetään päivän lämpötilasta, jolloin peitosta tulee iloisen raidallinen, kun lämpötila vaihtelee päivästä ja kuukaudesta toiseen. Lämpötilapeitto on myös erinomainen mahdollisuus visualisoida dataa käsityötaiteen muodossa.

Tässä postauksessa Nörttityttöjen Anna kertoo omasta peitostaan.

Sain idean lämpötilapeittoon, kun kaverini neulekerhossa alkoi neuloa omaansa tammikuun alussa ja tutustutti minut kyseiseen konseptiin. Hän neuloi peittoa paksusta langasta kerroksen kerrallaan sen perusteella, mikä lämpötila oli toisaalta asuinmaassamme ja toisaalta hänen synnyinmaassaan: aina keskellä hän vaihtoi lankaa. Mielestäni idea oli tosi kiva, ja suunnittelinkin pian omani.

Olen ihan liian kärsimätön neuloakseni yhden rivin kerralla, joten päätin tehdä peiton menneiden vuosien tiedoista, jolloin minun ei tarvitsisi odottaa seuraavaan päivään tietääkseni seuraavan rivin värin. Historiatietojen selvittäminen oli todella helppoa, sillä Ilmatieteen laitos julkaisee todella paljon dataa Suomen säästä havaintohistoria-sivuillaan ja antaa ne ulos selkeinä exceleinä. (Oikeasti, siellä on keskilämpötilat, päivän korkein ja alin lämpötila, sateen määrä, kaikkea mahdollista. Vaikka ei aikoisikaan tehdä lämpötilapeittoa, se on nörtille aika hieno sivusto.)

Ensin piti päättää, kuinka värikkään peiton haluaisin: lämpötilapeitossa saa itse päättää, kuinka montaa astetta tietty väri edustaa, ja mitä värejä peittoon haluaa. Päätin toki valita mahdollisimman paljon eri värejä, ja jaoin oman työni lämpötilat -40…+30 yhteensä viiteentoista osaan: jokainen väri siis edusti viittä astetta. Ja koska olen laiska, laitoin exceliin tuomani Ilmatieteen laitoksen tiedot pyöristymään kaavalla lähimpään viiteen asteeseen (kaava on muuten PYÖRISTÄ.KERR(solu;-5) tai …(solu;5)). Samalla laitoin excelin värjäämään solut tuloksen mukaan, jolloin sain yleiskuvan värien vaihtelusta valmiissa peitossa. Laitoin excelin myös laskemaan kyseisen värin esiintyvyyden, jolloin sain arvioidun langan menekin per väri.

Haastavin osa työn tekoa oli lopulta lankojen valinta, sillä sitä ei voinut tehdä excelillä. Peitossani olisi viisitoista eri väriä, eli tarvitsin lankaa, jota oli saatavilla vähintään viidessätoista toisiinsa sopivassa värissä. Valintani oli Dropsin Karisma, jossa on kymmeniä eri värejä, ja joka on sopivan ohutta, jotta 365 kerrosta sitä ei muodostaisi käytävämattoa vaan torkkupeiton.

Lopulta jäljelle jäi vain itse neulominen, tai minun tapauksessani virkkaaminen. Arvoin jonkin aikaa siitä, kuinka leveän peiton haluaisin – toisaalta leveästä peitosta olisi saanut parivuoteen sängynpeiton, mutta sen tekeminen olisi tylsää. Kavensin työtä jo alkuvaiheessa. Sitten päästyäni tammikuun puolenvälin ylin päätinkin, että peitto olisi jännittävämpi, jos yhden vuoden säädatan sijaan siinä olisi kaksi vuotta, joten purin peittoa jonkin verran ja lisäsin viereen toisen vuoden samasta kaupungista.

Lopputuloksen näet tässä alla. Aika kiva siitä tuli.