Nörttityttö Jenni suhtautui vuosien ajan Tukholmaan melko välinpitämättömästi. Kaupunki oli hänelle tuttu ruotsin oppikirjoista ja risteilyalusten ikkunoista, joista se vilahti, kun laiva kääntyi takaisin kohti Suomea. Tukholmassa oli kuulemma jonkinlainen vanhakaupunki ja… öö… pytinkejä?

Kaikki muuttui, kun vuonna 2013 Jenni pääsi muutamaksi kuukaudeksi asumaan Tukholmaan, ja hänen omien sanojensa mukaan kaupungin hienous valkeni hänelle. Sittemmin Jenni on käynyt Tukholmassa useasti ja löytänyt joka kerta mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää.

Tässä postauksessa Jenni kertoo muutamista Tukholman-suosikeistaan. Kaikki kuvat ovat Jennin omia.

Gamla Stan vastapäisestä Skeppsholmenin saaresta nähtynä.

Gamla Stan ja SF bokhandeln

Tukholman vanhankaupungin eli Gamla Stanin tutkimiseen saa helposti uppoamaan koko päivän. Kannattaa poiketa pois vilkkaimmilta ostoskaduilta ja kurkistella porttikongeihin ja kapeille kujille. Teeharrastajille mieluinen paikka lienee Svartmangatanilla sijaitseva Chaikhana-teehuone. Gamla Stanista löytyy myös maineikas scifi- ja fantasiakauppa Science Fiction Bokhandeln. Jos historia sykähdyttää, kuninkaanlinnassa ja sen oheismuseoissa on valtavasti tutkittavaa.

Lautalla Slussenilta keskustan saarille

Heti Gamla Stanin eteläpuolella sijaitsee Slussen-niminen alue, joka on yksi Tukholman liikenteen solmukohdista. Kaupunkisuunnittelunörteille ja kaupunkimaisemien ystäville suosittelen todella lämpimästi nousemista Katarinahisseniin, mistä on hieno näkymä kiemurtelevien kaistojen viidakkoon. Metallihäkkyrässä oleva hissi ei tällä hetkellä (2017) toimi, mutta näkötasanteelle pääsee viereisen kerrostalon hissillä tai vähän kauempaa mäen päältä.

Nippelitieto: Slussenilla on edelleen Tukholman ensimmäinen liikkuva valomainos vuodelta 1909. Se mainostaa Stomatol-hammastahnaa.

Slussenilta pääsee reittilautalla keskustan pikkusaariin Gamla Stanin itäpuolelle. Myös siltoja löytyy, mutta Slussenin suunnalta lautta on nopea ja mielestäni komea menopeli. Lautalla kannattaa puksutella Djurgårdenin saarelle, jolla sijaitsevat muun muassa Gröna Lund -huvipuisto ja Skansen-ulkoilmamuseo.

Slussenin päässä lauttalaiturin nimi on Slussen. Djurgårdenin laiturin nimi on Liljevalchs/Gröna Lund. Tässä laiturit joukkoliikenteen reittioppaassa.

Gröna Lundin huvipuisto sijaitsee Djurgårdenin saarella. Tältä se näyttää reittilautan kyydistä.

Djurgårdenin museotarjonta on hulppea: sieltä löytyvät muiden muassa Vasamuseet, Vikingaliv ja Abbamuseet, joista kerron seuraavaksi.

Vasamuseet ja Vasa-laiva

Vasa-purjealus kaatui ja upposi Tukholman satamaan neitsytmatkallaan 10. elokuuta 1628. Se nostettiin pintaan 1961. Nykyisin sitä voi ihailla sen omassa museossa eli Vasamuseetissa.

Vasa-alus komeilee oman museonsa sisällä.

Itse alukseen ei pääse sisään. Museossa on kuitenkin luonnolliseen kokoon rakennettuja toisintoja aluksen tiloista; niihin voi tutustua vapaasti. Museo ansaitsee kehuja etenkin monikielisistä opasteistaan ja kylteistään, joissa kerrotaan aluksen osien nimet suomeksikin.

Nippelitieto: Vasa rakennettiin kuningas Kustaa II Adolfille, joka soti kolmekymmenvuotista sotaa. Kuningas halusi korkean, mahtipontisen aluksen pelotellakseen sillä vastustajia. Varustamo tiesi jo rakentamisvaiheessa, että alus oli kiikkerä ja vaarassa kaatua. Kukaan ei kuitenkaan kertonut sitä kuninkaalle.

Vikingaliv – viikinkielämää

Kivenheiton päässä Vasa-museosta sijaitsee vuonna 2017 avattu Vikingaliv-museo. Pienehköön museoon on koottu mukava kurkistus viikinkien elämään. Näyttely on videopainotteinen ja osallistava. Kävijä pääsee istumaan puolikkaaseen viikinkilaivaan, kokeilemaan viikinkikypärää ja pelaamaan viikinkien aikaista lautapeliä nimeltä hnefatafl. Nuorille kävijöille on oma nurkkauksensa, jossa viikinkikylän elämää ihmetellään lapsinäkökulmasta.

Viikinkiaikaisessa hnefatafl-lautapelissä punainen kuningas yrittää paeta laudan keskeltä laudan reunaan. Omat mustat nappulat puolustavat sitä. Vastustajan harmaat nappulat yrittävät syödä kuninkaan ja sen joukot. Tällä kertaa kuningas pääsi karkuun eli voitti pelin.

Museon alakerrassa on erityinen osasto nimeltä Ragnfrids saga eli Ragnfridin tarina. Museokävijät istuvat vaunuihin, jotka kuljettavat heidät Ragnfrid-nimisestä viikinkinaisesta ja hänen perheestään kertovan dioraaman halki. Vaunuajelu kestää 11 minuuttia. Dioraaman ääninauhan kieleksi saa valita esimerkiksi ruotsin, englannin tai suomen ja englannin yhdistelmän, jossa kerronta tulee suomeksi, kun taas hahmot juttelevat englanniksi.

Nippelitieto: Viikinkien kypärissä ei ollut sarvia!

Tämäkin on pakko mainita: museossa on näytillä myös kolme pientä 1000-luvulta säilynyttä kakkapökälettä. (Siitä ei ole varmuutta, ovatko ne jonkun viikingin vai kenties viikingin omistaman koiran aikaansaannoksia.)

Viikinkien kypärissä ei ollut sarvia. Vikingaliv-museon ovella kyltti kertoo, mitä kaikkea museoon ei saa viedä sisään.

Abba-museo

Vuonna 2013 avattu Abba-museo panostaa interaktiiviseen ja osallistavaan kävijäkokemukseen. Museossa pääsee esimerkiksi kokeilemaan tuttujen Abba-biisien miksaamista uuteen kuosiin. (Bassot eteen ja isolle!) Lauluintoiset voivat myös kokeilla Abba-karaokea. Omia tuotoksia voi katsoa ja kuunnella museon verkkosivuilta 30 päivän ajan kirjautumalla sisään pääsylippuun printatulla yksilöllisellä koodilla.

Nippelitieto: Abban Björn Ulvaeus kannattaa käteisrahasta luopumista. Siksi museossa voi maksaa ainoastaan kortilla.

Abba-museossa on näytillä autenttista Abba-blingiä.

Djurgården ei ole ainoa saari, joka kunnostautuu museotarjonnallaan. Skeppsholmen on myös poikkeamisen arvoinen. Sinnekin pääsee lautalla tai siltaa pitkin.

Itä-Aasian museo Skeppsholmenin saarella

Minulle historiallisten museoiden parasta antia on kokemus omasta pienuudesta ja oman elinajan lyhyydestä. Museot muistuttavat terveellä tavalla, että olemme me aika pieniä pölyhiukkasia.

Yksi elämäni vahvimmista pölyhiukkaskokemuksista tuli juuri Östasiatiska museetissa eli Itä-Aasian museossa. Jäin pitkäksi aikaa miettimään, miten paljon kaikkea muuta ja muunlaista maailmassa on ehtinyt olla omien 2000-lukulaisten elämäntapojemme lisäksi.

Skeppsholmenilla on myös modernin taiteen museo Moderna museet. Rannoilta avautuvat komeat, piknikille pysähtymisen arvoiset maisemat länteen Gamla Staniin ja itään Djurgårdenille.

Fjärilshuset eli trooppinen perhostalo

Lopuksi hehkutan Fjärilshusetia eli trooppista perhostaloa kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille nörteille. Fjärilshuset sijaitsee keskustan ulkopuolella paikallisbussimatkan päässä. Sen sisällä vallitsevassa kuumankosteassa ilmastossa kasvaa tuttuja huonekasveja ihmistä korkeampina versioina. Niiden lomassa lepattelee suuria, värikkäitä perhosia. Talosta löytyy myös muun muassa koikarppeja ja trooppisia kaloja, suloisia kilpikonnia ja jopa tankillinen pieniä haita.

Viherritari (Papilio palinurus) viihtyy Fjärilshusetin trooppisessa lämmössä.

Kaupunki kuin kaupunki on erilainen riippuen siitä, kuka sitä katselee. Tämä postaus oli vasta pintaraapaisu Tukholman hienouksiin. Mitä sinä olet löytänyt Tukholmasta? Jaa vinkkisi kommenttiosiossa!

PS. Kaikki tämän postauksen kohteet ovat keskustan julkisen liikenteen ulottuvilla. Kaupungin pyörätieverkkokin on laadukas. Reiteistä ja lippujen hinnoista saa tietoa SL:n sivuilta.