Kirjojen Suomi

Yle on kehittänyt Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi projektin Kirjojen Suomi. Yhtenä sen alaprojektina Ylen kirjallisuustoimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet 100 kirjaa, yhden jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Vuoden 2017 teos valitaan loppuvuodesta. Jokaisesta kirjasta on luvassa ohjelmaa televisiossa ja radiossa. Lisäksi halukkaille kirjabloggaajille on arvottu listan kirja luettavaksi, ja he kirjoittavat heille valikoituneesta teoksesta omalla tyylillään. Kirjalistaan pääsee tutustumaan tämän linkin kautta. Suurin osa kirjoista on luettavissa ilmaiseksi sähköisessä muodossa.

Koska kirjallisuus on lähellä sydäntäni, kiinnostuin projektista heti kuultuani siitä. Odotin kirjalistan julkaisua innolla ja yllätyin suuresti sen monipuolisuutta: mukana on totta kai itseoikeutettuja klassikoita, mutta myös monia yllättäviä valintoja. Teokset on valittu sen perusteella, miten ne ovat kuvanneet oman aikansa Suomea. Puttonen ja Nowak asettivat lisäkriteeriksi sen, että jokaiselta kirjailijalta olisi mukana vain yksi teos.

Kirjalistan kirjailijoista 64 on miehiä ja 36 naisia. Mukana on suomenruotsalaisia, muttei ainuttakaan saamelaista kirjailijaa. Ymmärrän sen, että mitä kauemmas ajassa mennään, sitä vähemmän naiskirjailijoita on ollut – silti olisin kaivannut naisia enemmän mukaan. Olisi ollut myös mukavaa saada mukaan saamelaiskirjailijan teos, saamelaiset kun ovat Suomen alkuperäiskansaa. On kuitenkin mukavaa, ettei mukana ole pelkästään suomenkielisten suomalaisten, tai edes Suomessa syntyneiden suomalaisten teoksia.

101 kirjaa-projektin kirjallisuuskattaus sisältää erilaisia kirjallisuustyyppejä: on proosaa, runoutta, pakinoita, novelleja, esseitä, muistelmia sekä lasten- ja nuorten kirjallisuutta. Enemmistö listan teoksista on proosaa, mutta on piristävää huomata, ettei se ole ainoa kirjallisuuden laji listalla – erityisesti ilahduin mukana olevista lapsille ja nuorille suunnatuista teoksista. Teoksissa on myös laaja kattaus aihepiirejä: kuten alla olevasta kuvastakin näkee, listan teoksissa käsittelyyn pääsevät muun muassa perhe, sodat, naisen ja miehen asema, uskonnollisuus, mielenterveysongelmat, ihmiselämänkaaren eri vaiheet, seksuaalivähemmistöt, etiikka ja yhteiskuntakritiikki. Teoksien joukosta löytyy siis jokaiselle jotakin luettavaa.

101_sanapilvi_wordle

Kansalliskirjaston tekemä aihepilvi 101 kirjaa-projektin teosvalikoimasta.

Häpeäkseni minun on tunnustettava, että olen lukenut kirjalistalta kokonaan vain kolme teosta: Tove Janssonin Muumipapan urotyöt, Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkon sekä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Lisäksi olen lukenut otteita Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tarinoista. Tunnen kuitenkin monet listan teoksista entuudestaan ja olen ollut kiinnostunut useammastakin niistä jo aiemminkin. Aikomuksenani on lukea Suomen juhlavuoden kunniaksi enemmän kotimaista kirjallisuutta, joten ajattelin käyttää Kirjojen Suomen listaa inspiraation lähteenä tavoitteeni toteuttamiseksi.

Ylen toimittajien koostama sadan kirjan lista on erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lukemaan suomalaista kirjallisuutta, ja uskonkin sen auttavan ihmisiä löytämään uusia tuttavuuksia, jos ei ole aiemmin listan teoksiin perehtynyt. En itse uskalla asettaa tavoitetta sille, kuinka monta listan kirjaa pyrin vuoden aikana lukemaan, mutta aion astua rohkeasti myös mukavuusalueeni ulkopuolelle lukemista valitessani. Odotan innolla matkaani suomalaisen kirjallisuuden historiaan ja kannustan muitakin lähtemään mukaan!