Kun keväällä kuulin, että Ian McKellenin ja Patrick Stewartin tähdittämä No Man’s Land -näytelmä tulee syyskuussa Lontooseen, tuli kiire hankkia lippuja ja varata matkaa. Ajattelin, että tämä olisi varmasti ainutlaatuinen “kerran elämässä”-tilaisuus nähdä nämä kaksi näyttelijää lavalla. Joten pakkohan tämä tilaisuus oli hyödyntää.

fullsizerender1-640x640No Man’s Land on Nobel-palkitun näytelmäkirjailijan Harold Pinterin näytelmä, joka valmistui vuonna 1974. Se sai ensi-iltansa 1975 Lontoon The Old Vic -teatterissa, josta se siirtyi West Endin kuuluisaan Wyndham’s-teatteriin. Näytelmää on vuosien aikana esitetty säännöllisin väliajoin Lontoossa ja New Yorkissa. Näytelmän päärooleissa  on nähty legendaarisia kaksikkoja kuten John Gielgud ja Ralph Richardson, Corin Redgrave ja John Wood sekä Michael Gambon ja David Bradley.

Vuonna 2013 No Man’s Land sai ensi-iltansa New Yorkissa Broadwaylla Sean Mathiasin ohjaamana. Pääosassa nähtiin siis Sir Ian McKellen ja Sir Patrick Stewart. Näytelmä sai  hyvät arvostelut ja paljon huomiota nimenomaan pääosakaksikkonsa johdosta. Nyt tänä syksynä Mathiasin ohjaama tuotanto siirtyi Lontooseen ja näytelmä palasi yli 40 vuoden tauon jälkeen Wyndham’s-teatteriin.

No Man’s Land kertoo kahden kirjailijan, herra Hirstin (Patrick Stewart) ja herra Spoonerin (Ian McKellen) yöllisestä kohtaamisesta Lontoon Hampsteadissä. Spooner on boheemin oloinen taiteilija kun taas Hirst on yläluokkainen älykkö. Aluksi tuntuu, ettei miehillä ei oikein tahdo löytyä yhteistä säveltä ja muutenkin he tuntuvat olevan toistensa vastakohtia. Pikkuhiljaa aamun valjetessa heidän menneisyydestään löytyy kuitenkin paljonkin yllättäviä yhtäläisyyksiä.

img_7106-640x480

Wyndham’s-teatteri Lontoon West Endissä. Kuva: Katja Argillander

Kriitikoiden mukaan No Man’s Land -näytelmä ei ole Harold Pinterin parhaimpia tuotoksia. Ja näin ehkä onkin. Näytelmässä ei tapahdu paljoakaan, ainoastaan henkilöiden välistä sanailua ja alkoholin nauttimista. No Man’s Land on ihan hauska, mutta muuten se ei mitenkään yllätä tai tarjoa suuria oivalluksia.

Minulla itselläni oli hieman vaikeaa löytää näytelmän hahmoista samaistumisen kohdetta, ja täytyy myöntää, ettei näytelmän sanomakaan ehkä ihan mennyt perille. Toki oli tiedossa, että näyttämöllä nähdään vain mieshahmoja. McKellenin ja Stewartin ohella näytelmän muita rooleja esittävät Owen Teale (Game of Thrones) ja Damien Molony (Ripper Street). Owen Teale ja Damien Molony suoriutuvat rooleistaan kiitettävästi, vaikka jäävätkin päätähtien varjoon. Plussaa voi antaa näytelmän toteutuksesta eli ihanan hirveistä 1970-luvun vaatteista ja yksinkertaisesta, mutta toimivasta lavastuksesta.

Se mikä näytelmästä teki omanlaisensa ja ainutlaatuisen, oli Ian McKellen ja Patrick Stewart. Harvemmin muistan nähneeni näyttämöllä sellaista taitoa ja karismaa, jota näiltä herroilta löytyy. Heillä synkkaa niin hyvin yhteen, että sitä on ilo katsoa ja kuunnella. Esitys on tarkkaan hiottu jokaista liikettä, elettä ja ilmettä myöten. Näyttelemistä ei edes huomaa. Olin ihan varma, että yhdessä kohtaa Patrick Stewartin pokka meinasi pettää ja mietin, että huomasiko Ian McKellen, että housunlahje on jäänyt sukan sisään. Mutta sitten tajusin, että nämä kuuluvat esitykseen. Vai kuuluvatko?

9360111725_400410fae3

Kuvan oikeudet: Gage Skidmore Patrick Stewart & Ian McKellenphotopin (license)

Mietinkin sitten, mikä tästä näytelmästä ja näistä kahdesta näyttelijästä, Ian McKellenistä ja Patrick Stewartista, tekee niin ainutlaatuisia, että halusin matkustaa Lontooseen asti katsomaan heitä. Ehkä se johtuu siitä, että näitä herroja ja heidän positiivista ja ennakkoluulotonta asennettaan ei voi kuin ihailla. Sitä, miten he sulavasti tekevät rooleja niin näyttämöllä, draamaelokuvissa kuin Hollywoodin jättituotannoissa. Sitä, miten he eivät välitä iästä, sosiaalisesta asemasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistään normeista, vaan tekevät avoimesti ja aidosti asiat kuten on parasta. Sitä, miten he puhuvat toisistaan arvostaen ja ihaillen. Sitä, miten he poseeraavat yhdessä hassuissa kuvissa sosiaalisessa mediassa. Sitä, miten he arvostavat fanejaan ja ystävällisesti jakavat nimikirjoituksia esityksen jälkeen näyttämön takaovella. Jos kaikilla olisi tuo asenne, maailma olisi varmasti parempi paikka asua ja elää.

No Man’s Land -näytelmää esitetään Wyndham’s-teatterissa 17.12.2016 asti. Lippuja on jonkin verran vielä saatavilla. Näytelmän nettisivulla arvotaan myös päivittäin 20 punnan arvoisia lippuja saman päivän näytökseen.

Finnkino ja NT-Live esittävät näytelmän 19.12. elokuvateattereissa useilla paikkakunnilla.