IMG_0932

(Kaikki valokuvat: Mia Meri)

Kehittäjä: Oleksandr Nevskiy, Oleg Sidorenko
Julkaisija: Libellud, suomennos Lautapelit.fi
Genre: Lautapeli, yhteistyö
Ikäraja: 10+
Pelaajamäärä: 2-7

Mysterium on sekoitus Cluedoa ja Dixitiä. Eletään 1920-lukua, kartanossa on tapahtunut murha ja nyt kuollut on tullut kummittelemaan. Kartanon omistaja on kutsunut meedioita apuun, jotta kummitus saadaan takaisin haudan lepoon.

Mysteriumissa yksi pelaajista on kummitus, joka toimii vähän kuin pelinjohtajana tapahtumille. Lisäksi pelissä on 1-6 pelaajaa, jotka pelaavat meedioita. Peli kestää pelin ajassa yhteensä 7 tuntia eli kierrosta, jona aikana meedioiden tulee selvittää murhaaja, murhapaikka ja murha-ase kummituksen antamien näkyjen avulla.

Pelin kulku

IMG_0933

Mysterium näyttää tältä meedioiden puolelta. Keskellä pöytää ovat potentiaaliset murhaajat, murhapaikat ja murha-aseet.

Koska pelin ohjekirja on niin sekava, että kaksi ihmistä ei ymmärtänyt sen lukemalla mitä meidän olisi pitänyt tehdä, selitän pelin säännöt nyt tavallista tarkemmin.

Pelissä on joukko potentiaalisia murhaajia, murhapaikkoja sekä murha-aseita. Pelin alussa pelaajat arpovat tarvittavan määrän kutakin, minkä jälkeen aave valitsee omasta pakastaan samat kortit. Näistä korteista kummitus arpoo kullekin meediolle oman murhaaja-murhapaikka-murha-ase-yhdistelmän ja piilottaa ylijääneet kortit meedioilta. Pelin ensimmäisessä vaiheessa jokaisen meedion on tarkoitus selvittää hänelle arvottu murhaaja, murhapaikka sekä murha-ase tässä järjestyksessä.

Peli on valmis alkamaan. Jokaisella tunnilla kummitus valitsee kädessään olevasta seitsemästä kortista 1-7 näkykorttia jokaiselle meediolle. Annettuaan vinkit yhdelle meediolle kummitus täyttää kätensä jälleen seitsemään korttiin. Kun kummitus on jakanut jokaiselle meediolle hänen omat näkynsä, on meedioiden aika toimia.

Kun kummitus kääntää tiimalasin, on jokaisella meediolla noin kaksi minuuttia aikaa selvittää omista näkykorteistaan, kehenkä murhaajaan kortit viittaavat. Kun meedio on omasta mielestään päätellyt syyllisen, hän merkitsee murhaajan kortin kristallipallollaan. Tämän jälkeen muut meediot voivat omilla pelimerkeillään eli “selvännäköisyysmerkillä” merkata olevansa joko samaa tai eri mieltä meedion arvauksesta. Meediot saavat keskustella korttiensa sisällöistä ja auttaa toisiaan, mutta kahdessa minuutissa pitkille pohdinnoille ei ole aikaa.

Kun tiimalasi on valunut loppuun, kummitus paljastaa, ketkä meedioista osuivat oikeaan ja ketkä olivat väärässä. Oikeaan osuneet meediot pääsevät seuraavaan vaiheeseen eli selvittämään murha-paikkaa kun taas väärin veikanneet jäävät selvittämään murhaajaa ja saavat kummitukselta seuraavan pelikierroksen aikana lisää näkykortteja.

Lisäksi jokainen meedio, joka laittoi selvännäköisyysmerkkinsä oikein (oli joko samaa mieltä kristallipallon asettaneen meedion kanssa, joka arvasi murhaajan oikein, tai eri mieltä kristallipallon asettaneen meedion kanssa, joka veikkasi murhaajaa väärin), nousee ns. selvännäköisyysmittarilla.

IMG_0937

Selvänäköisyysmittarista näkee, kuinka monta näkykorttia pelaajat saavat nähdä pelin toisessa vaiheessa. Tässä tapauksessa punainen ja sininen näkevät vain yhden kortin kun keltainen pääsee näkemään kaksi.

Jos kaikki meediot pystyvät selvittämään oman murhaajansa, murha-paikkansa ja -aseensa seitsemän kierroksen aikana, alkaa pelin toinen vaihe. Kaikki pelaajat ottavat oman murhakorttikolmikkonsa ja asettavat ne eteensä. Tässä vaiheessa meediot eivät saa enää keskustella keskenään. Kummitus valitsee kädessään olevista näkykorteista kolme korttia, jotka viittaavat jonkun meedion murhakorttikolmikkoon. Tämä kolmikko on murhan lopullinen ratkaisu. Kummitus paljastaa kolme näkykorttiaan kortti kerrallaan kaikille meedioille yhteisesti ja meediot äänestävät niiden perusteella kehen he uskovat näkykorttien viittaavan. Jujuna on se, että jokainen meedio saa nähdä vain niin monta näkykorttia kuin miten pitkälle hän on edennyt selvännäköisyysmittarilla. Eli huonosti edenneet joutuvat äänestämään jo ensimmäisen näkykortin paljastamisen jälkeen kun taas parhaiten edenneet näkevät kaikki kolme korttia. Jos yli puolet meedioista äänestää oikean murhakorttikolmikon puolesta, pelaajat ovat voittaneet pelin.

Yleistä

Mysterium on todella mielenkiintoinen ja kutkuttava peli, joka koukuttaa. Ensimmäisenä testi-iltana meidän piti pelata vain kaksi kierrosta, koska eräillä meistä oli aikainen aamu, mutta päädyimme pelaamaan peliä yhä uudestaan kello yhteen asti yöllä. Seuraavalla kerralla kävi samoin ja vuoden vaihtuessa meiltä jäivät melkein raketit näkemättä kun selvitimme murhamysteeriä niin keskittyneesti.

IMG_0938

Kummitus vaikertaa: “Yritä nyt näillä näkykorteilla (kuvassa etualalla) viitata metsästyshuoneeseen!” Kuvassa kummituksen näkymä peliin.

En oikein osaa sanoa, miksi Mysterium on niin koukuttava, mutta syyn täytyy olla pelin näkykorteissa. Pelissä kummitus voi kommunikoida vain näkykorttien avulla ja voin vannoa, ettei siellä joukossa ole yhtäkään yksiselitteistä näkyä, joka viittaisi suoraan vain yhteen murhaajaan, murhapaikkaan tai -aseeseen. Lisäksi kummituksella on todennäköisesti käsi täynnä kortteja, jotka eivät sovi vinkiksi yhtään mihinkään (pelissä kuulee todella paljon aitoa kummituksen vaikerointia), kunnes hän keksii, että näissä korteissa on tuollainen punainen täplä kaikissa. Että kyllähän se meedio nyt tajuaa, että tämä viittaa tuohon punaiseen tuoliin tuossa huvimajan kuvassa. Ja sitten se meedio ottaa ne näkykortit käteensä ja toteaa, että hei, näissä kaikissa korteissa on vettä eli murhapaikka on uima-allas!

Lisäksi jokainen henkilö tulkitsee kortteja eri tavalla, joten kummituksen ja meedioiden on parasta olla samalla aaltopituudella, ja jotenkin siitä huolimatta ne aivoitukset eivät vain osu oikeaan. Usein käy niin, että kummitus valitsee mielestään aivan loistavan kortin. Kas, tässä kortissa on laatikko ja murha-ase on laatikko. Meedio katsoo korttia ja toteaa, että tässä kortissa on tuollainen puukko (kummitus: “Mikä puukko?!”) joten murha-ase on tuo haarukka! ..niin voisihan se olla tietty tuo laatikkokin (kummitus: “Jessssss!”), mutta tossa on noita marjoja, mikä viittaa syömiseen, ja kyllä tää tunnelmakin viittaa enemmän tuohon haarukkaan (kummitus: *vaikeroi*). Oikeastihan kummitus ei vaikeroi meedioiden tulkinta-aikana yhtään, koska vinkkejä ei saa antaa. Itse esimerkiksi nappasin usein sääntökirjan kasvojeni peitoksi kun halusin huutaa ja itkeä meedioiden aivoitusten edessä. Kummituksen peittäminen lakanalla ei siis välttämättä ole huono idea.

IMG_0935

Hetkinen! Tässä näkykortissa on punainen lankakerä aivan kuten tuon sisäkön kortissakin!

Näkykorttien monitulkintaisuudesta seuraa myös se, että yksikään uusi pelaaja ei voi ymmärtää, miksi kummitus antaa koko ajan niin huonoja vihjeitä, kunnes on itse kokeillut kummituksen osaa. Se oli myös yksi syy moniin pelikertoihimme. Kaikki halusivat kokeilla kummituksena olemista, koska kukaan ei saattanut uskoa, että olisi yhtä huono kummitus kuin edellinen. Ja aivan kuten meedioista on jännittävää tulkita näkykortteja, on myös kummituksen pelaajalle mielenkiintoista keksiä näkykorteista sellainen yhdistelmä, joka toivottavasti osoittaa vain yhden kortin suuntaan – tai valita sellainen kortti, joka tekee mahdollisimman vähän haittaa, koska jokaiselle meediolle on pakko antaa näkykortti vaikka kädessä ei olisi yhtään sopivaa korttia.

Olemme pelanneet Mysteriumia useammalla eri testiporukalla suunnilleen 20 kertaa ja ainakaan toistaiseksi peli ei ole alkanut toistaa itseään. Jos peliä pelaisi usein ja aina samoilla henkilöillä, tilanne saattaisi olla toinen. Huomasimme näet ensimmäisellä kerralla, jolloin pelasimme useita pelejä peräkkäin, että aloimme toistaa tiettyjä vihjetyyppejä. Kärrynpyörä viittasi aina kellon rattaisiin tai kelloseppään, ja yksi tietty kortti aina raollaan olevaan oveen. Ja tietyt murhapaikat saivat vakiotulkinnan, eli jos näkykortissa oli leijona se viittasi tietysti makuuhuoneen leijonpäällä koristeltuun sänkyyn jne. Tämä tietysti oli ongelma, jos kummitus halusikin viitata sillä kortilla jonnekin muualle. Seuraavilla pelikerroilla teimme niin, että valitsimme potentiaaliset murhaajat, murhapaikat ja -aseet edelliseltä pelikerralta ylijääneistä korteista, joten edellisen pelikerran vinkkejä ei voinut käyttää enää uudestaan sellaisinaan.

Toinen ongelma on se, että pelissä on aika paljon odottelua sillä aikaa kun kummitus pohtii seuraavan tunnin näkykortteja kullekin meediolle. Tämä on oikeastaan ongelma vain ensimmäisen pelikierroksen kohdalla, koska näkykortteja odotellessaan meediot voivat pohtia jo saamiaan vihjeitä ja keskustella niistä koko porukalla.

IMG_0936

Pelin sisäinen kello tikittää. Jo kolmas kierros, eivätkä meediot tajua vieläkään, mitä kummitus yrittää sanoa!

Pelin kestoksi on laitettu pakkauksessa ihastuttavan tarkka 42 minuuttia, mutta testipeleissä emme kertaakaan selvinneet pelistä noin nopeasti. Tietysti pelaajien määrä vaikuttaa pelin kestoon, sillä mitä useampi meedio sen useampia näkykortteja kummitus joutuu valitsemaan. Omat pelimme kestivät nopeimmillaankin noin 1,5 tuntia.

Pelin mukana tuli myös linkki netistä löytyvään pelin ääniraitaan, jonka pituus on noin 50 minuuttia. Sinänsä hieno tunnelmallinen lisä peliin, joskin se olisi voinut olla vähän jännittävämpi ja sisältää viittauksia korteissa toistuviin teemoihin kuten lintujen raakkumiseen, rattaiden ääniin ja hevosten kavioiden kopinaan. Silti ääniraita toi peliin lisätunnelmaa ja vei peliä kohti kauhuteemaa. Murhaa ja yliluonnollista teemaa lukuunottamatta peli ei ole pelottava ja sitä voi varmasti pelata myös nuorten pelaajien kanssa ilman painajaisten pelkoa. Pelin ikärajakin johtuu todennäköisesti siitä, että kummituksena oleminen vaatii aika paljon järjestelmällisyyttä ja keskittymistä.

Voihan sääntökirja!

Kuten saattoi jo tulla ilmi, Mysteriumin sääntökirja on aivan kaameaa luettavaa. Jotenkin tämän helpon pelin säännöt on onnistuttu kertomaan niin sekavasti, että pelkästään lukemalla niitä ei voi ymmärtää. Ensimmäinen pelikerta menikin siten, että etenimme kohta kerrallaan säännöissä peliä samaan aikaan pelaten.

Pahinta säännöissä on sen terminologia. Pelin monien komponenttien nimet ovat sellaista liibalaabaa, etteivät ne jää päähän niin millään. Pelissä on kolme edistyslautaa, epilogin edistyslauta, selvännäköisyysmittari, intuitiomerkkejä, selvännäköisyyden tason merkkejä ja selvännäköisyysmerkkejä sen sijaan, että puhuttaisiin vaan esimerkiksi kristallipallosta (=intuitiomerkki) tai osoittimista (=selvännäköisyysmerkki). Tämä tekee sääntöjen lukemisesta todella hankalaa, koska komponenttien nimet menevät sekaisin. Asiaa ei auta se, että ainakin suomenkielisessä sääntökirjassa on myös virheitä, jossa termit ovat menneet tekijöilläkin sekaisin.

En tiedä onko tämä liibalaaba-terminologiaongelma ollut jo alkuperäiskielisessä sääntökirjassakin, mutta olisi ollut perusteltua selkiyttää sääntöjä suomennoksen yhteydessä.

Komponentit

IMG_0934

Punainen meedio on varma, että murha on tapahtunut takkahuoneessa. Muiden meedioiden osoittimet eivät lupaa hyvää, sillä kumpikin veikkaa hänen olevan väärässä.

Mysteriumin komponentit ovat todella kauniita ja tukevat pelin teemaa ja tunnelmaa. Lisäksi korttien kuvitus on erinomaista ja sisältävät runsaasti yksityiskohtia ja ovat ilahduttavan monitulkintaisia. Sen sijaan, että murhaajakorteissa olisi pelkkä murhaajan naamakuva, niissä on myös viittauksia hänen ammattiinsa sekä esineitä kuten lankakeriä, nappeja, pillerirasioita ja epäilyttävän näköisiä leivonnaisia.

Pelin komponentit ovat myös korkeatasoisia ja tehty tarpeeksi jykevästä pahvista. Suosittelen tosin ostamaan ainakin näkykorteille suojakuoret, sillä ne ovat sen verran ohuita ja isoja, ja niitä käsitellään pelissä sen verran paljon, että en usko niiden kestävän pidempää käyttöä. Toinen komponentti, jonka kestävyyden puolesta pelkään, on jokaisen meedion oma kuori, johon tämä laittaa oman murhakorttikolmikkonsa ja murhaajaäänestyksen äänensä. Sitä kun ei voi suojata oikein mitenkään.

Kummitukselle on pelissä varattu myös oma näkösuoja, jossa oleviin läpinäkyviin taskuihin kummitus laittaa jokaisen meedion oman murhaajan, murhapaikan ja murha-aseen. Onneksi näkösuojan taskut ovat sen verran isot, että myös suojakuoriin laitetut kortit mahtuvat niihin helposti. Peliteknisesti näkösuojan ongelmana oli se, että meedioiden pelaajat näkivät turhan helposti näkösuojan yli taitettujen läppien, jotka pitävät näkösuojaa pystyssä. Näkösuoja kannattaakin sijoittaa korotetulle tasolle tai kummitus asettaa hieman erilleen muista pelaajista. Tietysti meediot voivat harjoittaa mielenlujuutta, jota ainakaan minulla ei näköjään ole, ja olla aktiivisesti katsomatta kummituksen kortteja.

Loppusanat

Testasin peliä useiden eri pelaajien ja heidän yhdistelmiensä kanssa ja olimme yksimielisiä pelin arvosanasta, hyvistä ja huonoista puolista. Mysterium on ihastuttavan kekseliäs ja koukuttava peli, ja näkykorttien monitulkintaisuus antaa pelille monia pelikertoja eikä peli ainakaan toistaiseksi ole toistanut itseään. Peli vie aika paljon tilaa kun kaikki potentiaaliset murhaajat, murhapaikat ja murha-aseet pitää levittää pöydälle, mutta toisaalta juuri suuret kortit mahdollistavat runsaat yksityiskohdat.

Pelin ehkä suurin ongelma on se, että pelin kaksi eri vaihetta tuntuvat jotenkin irrallisilta. Aluksi jokainen pelaaja yrittää selvittää omaa murhakorttikolmikkoaan minkä jälkeen käykin ilmi, että vain yksi niistä oli oikea murhaajakorttikolmikko. Suurin ilo pelissä tulee ensimmäisestä vaiheesta siinä missä pelin toinen vaihe tuntuu hieman päälleliimatulta “kun pitää löytää se yksi oikea murhaaja”, jotta pelin tarina saadaan kerrottua loppuun.

Mysterium on loistava peli ja voin suositella sitä varsinkin kaikille Dixitin ystäville.

Tiivistelmä

+ Todella kauniita, tunnelmallisia ja monitulkintaisia kuvia
+ Kummituksen valitus on aitoa, sillä ei ole helppoa olla kummitus
+ Valtava tulkinnanmahdollisuus, ihmisten aivoitukset, mysteerin ratkaisuyritykset
+ Koukuttavan hyvä ja kutkuttava peli!

– Peli on kummituksen odottelua elleivät meediot osaa viihdyttää itseään
– Ei ole helppoa olla kummitus eikä kummituksen työtä voi oikein helpottaa tai nopeuttaa mitenkään. Naamarin voi hankkia, ettei tuska näy läpi.

Arvosana

Todellinen nörttityttö

*****
Peli on saatu ilmaisena arvostelukappaleena.