“Henrietta Lacks (1920-1951)” by [1]. Licensed under Fair use via Wikipedia

1920 Yhdysvalloissa, Virginian osavaltiossa, syntyi tyttölapsi nimeltä Loretta. Jossain vaiheessa hänen nimensä muuttui, ja neljävuotiaana Hennie, tai Henrietta, muutti äidin kuoleman jälkeen isoisänsä luokse. Henrietan elämä oli köyhää ja vaikeaa. 1935, 14-vuotiaana Henrietta lopetti koulunkäynnin ja synnytti ensimmäisen viidestä lapsestaan. Jossain vaiheessa neljännen lapsen jälkeen hän kertoi naispuolisille serkuilleen, että oli löytänyt patin tai kuhmun, joka tuntui kohdunkaulassa. Hän valitettavasti ehti tulla raskaaksi ennen kuin kävi lääkärissä. Viidennen lapsen Joen synnytyksen jälkeen oireet pahenivat ja Henrietta suuntasi vihdoin lääkärin puheille tammikuussa 1951.

Johns Hopkins -sairaalassa lääkäri otti kuhmusta koepalan, ja pian Henrietta sai kuulla sairastavansa kohdunkaulan syöpää. Hän sai säteilyhoitoa, ja hoidon aikana hänestä otettiin hänen tietämättään vielä pari näytettä. Hoidot eivät auttaneet, ja lokakuussa 31-vuotias Henrietta kuoli syöpäänsä.

Henrietasta otetut näytteet luovutettiin tohtori George Otto Geylle, joka työskenteli tutkijana Johns Hopkins -sairaalassa. Gey tutki soluja ja kuinka ihmisen soluja saataisiin jäämään henkiin ja jakautumaan laboratoriossa. 1951 kukaan ei ollut vielä onnistunut tässä tehtävässä, suurin osa näytteistä kuoli parissa päivässä. Gey huomasi jotain erikoista Henrietta Lacksin syöpäsolunäyteessä ja onnistui kehittämään näistä soluista ensimmäisen “kuolemattoman” solulinjan, jolle hän antoi nimen HeLa.

HeLan perintö

HeLa-solut ovat näytteenottopäivän jälkeen eläneet hyvin rikasta ja vaihtelevaa elämää. HeLa-solut ovat varsinkin lääketieteellisessä, mutta myös muussa, tutkimuksessa hyvin tärkeitä. Pian ei riittänyt, että George Otto Gey tuotti ja postitti soluja tutkijoille, vaan 1953 perustettiin ensimmäinen soluviljelytehdas, jossa HeLa-soluja massatuotettiin. Jonas Salkin poliorokote oli yksi ensimmäisistä tuotteista, jonka tutkimuksissa näitä HeLa-soluja käytettiin apuna, mutta tämä on vain yksi esimerkki tuhansista. Tutkimuksia, joissa HeLa-soluja on käytetty, on pitkälti yli 75 000, ja uusia julkaistaan joka kuukausi. Patentteja ja lääkkeitä, joiden tutkimuksissa on käytetty HeLa-soluja, on tuhansia. HeLa on käynyt avaruudessa, jossa solut jakautuvat vielä nopeammin painottomassa tilassa, ja HeLa-solut olivat ensimmäiset ihmisen solut, jotka kloonattiin.

HeLa-solut ei ole ongelmattomia, ja ne ovat erikoisia. Kromosomimäärä on suurempi kuin ihmisen soluissa tavallisesti on. Ne ovat myös valtavan hyviä jakautumaan, ehkä liiankin hyviä, koska ne ovat onnistuneet saastuttamaan muita solulinjoja ympäri maailmaa eri laboratorioissa. Tämä aiheuttaa harmia tutkijoille, koska on tehtävä lisävarotoimenpiteitä kun HeLa-solujen kanssa työskennellään.

Vaikutus perheeseen

Henrietan kuollessa hänellä oli viisi lasta ja aviomies. He eivät tienneet mitään Henrietan solujen elämästä, eivät tienneet edes, että näytteitä oli otettu. Kun he kuulivat 70-luvulla, että Henrietta vielä “eli” soluissa, se tuli heille suurena yllätyksenä. Köyhässä perheessä, jossa kukaan ei ollut käynyt kouluja loppuun asti, asian ymmärtäminen oli vaikeaa. Miten heidän äitinsä, joka on ollut haudattuna 20 vuotta, voi olla elossa? Mitä tämä tarkoitti?  Miten niin moni henkilö ja yritys on pystynyt tienaamaan niin paljon rahaa käyttämällä heidän äitinsä soluja, ilman perheen lupaa, ja perhe on köyhä? Kesti vielä monta vuotta, ennen kuin joku oli ystävällinen ja selitti nämä asiat perheelle.

Jos haluat tietää enemmän Henrietasta, hänen perheestään ja siitä miten HeLa-soluja on käytetty tutkimuksessa, ja mitä ongelmia, niin eettisiä kuin käytännöllisiä, nämä solut ovat aiheuttaneet, suosittelen tutustumaan Rebecca Sklootin kirjaan The Immortal Life of Henrietta Lacks. Rebecca on myös perustanut hyväntekeväisyyssäätiön Henrietta Lacks Foundation, joka auttaa Henrietan lapsia, lapsenlapsia ja muita jälkeläisiä.