Universumin Valtiaat -larp – Lapsuuden leikeistä liveroolipeliksi

Harvoin kaltaiseni nörttityttö pääsee pelaamaan yhtä lapsuutensa lempihahmoista tai edes mukaan fanittamansa aiheen teemaiseen larppiin. Näin tapahtui kuitenkin 15.8.2015 pelatussa Universumin Valtiaissa, joka sijoittui nimensä mukaisesti He-Man and the Masters of the Universen, tuttavallisemmin MOTU:n, maailmaan ja jossa allekirjoittanut esiintyi Evil-Lynin hahmossa. Rajakatse Fantasia ry:n pelipaikalla Sairakkalassa pelatussa larpissa oli mukana noin 30 innokasta pelaajaa, jotka pelijohtajan näkökulmasta seuloutuivat paikalle “tosifaniuden” meriitein: samana viikonloppuna kun oli larppikalenterissa monta muutakin väkeä vetänyttä liveroolipeliä tarjolla. Esimerkiksi Asemieheksi, Ram-Maniksi, Randoriksi sekä tietysti Skeletoriksi ja tämän kätyreiksi proppautuneet pelaajat ottivatkin yhteen antaumuksella aitoon Master of the Universe -henkeen niin loitsuin, miekoin, tainnutuspistoolein kuin muinkin luovin aseratkaisuin.

Pelin kirjoittaja Jaakko Virtanen kertoo, että ajatus pelistä syntyi nimenomaan pelinjohtajan omista nostalgisista lähtökohdista lapsuuden sankaria He-Mania kunnioittaen. Larppisovelluksena peli oli suunnitteilla jo vuonna 2008, mutta idea itsessään on vielä sitäkin vanhempi ja pohjaa aivan tiettyyn henkilöhistorialliseen tapahtumaan.

-Katselin 2000-luvun uuden MOTU-sarjan introa ja näin He-Manin vetävän siinä miekan kivestä. Silloin ajattelin, että tuo kohtaus täytyisi kyllä saada peliin. Miten voimamiekka päätyi kiveen, sitä ei sarjassa kerrottu.

Jaakko päätti löytää tähän vastauksen ja sijoittaa pelinsä aikaan ennen piirrossarjan tapahtumia. Miekan vetäminen itse pelissä toteutettiin hahmojen näkemänä tulevaisuuden visiona. Myös muut taustat jättivät paljon tilaa mielikuvitukselle.

–Ennen internetiä ei He-Manin maailman taustojen selvittely ollut helppoa, toisin kuin nykyään. Virallisissakin julkaisuissa on erilaisia tulkintoja siitä, miten mikin asia on mennyt. Siksi oli kiva leikkiä ajatuksella siitä, mitä aikaan ennen sarjan tapahtumia olisi voinut kuulua ja luoda oma versionsa siitä.

Universumin Valtiaissa nähtiin siis tuttu Eternian planeetta, mutta ilman ikonista Castle Grayskullia, Harmaakallon linnaa. Pelin tapahtumapaikassa, pienessä Harmaalan kylässä oli silti läsnä varsin tutunoloista väkeä ja varsin vaihtelevin motiivein. Peli sijoittui päivään, jossa kuningas Randor ei ole vielä kuningas vaan pyrkii isänsä Miron jalanjäljissä kylänsä päälliköksi. Tätä yritystä uhkaa kuitenkin vallanhimoinen kylän velho Marzo palkkamiekkojensa Sherrilynin ja Catran sekä käärmenaisten ystävällisellä avustuksella. Kaaosta rauhoittamaan universumin valtiaat Zoar, Zeldor ja Zodac luovat valtakiven, jonka on tarkoitus pitää universumin hyvyys ja pahuus täydellisessä tasapainossa.

Zeldor kuitenkin pettää muut ja yrittää viedä kiven synnyttäen samalla sodan valtiaiden välille. Taistelussa Zoar onnistuu tuhoamaan Zeldorilta kasvot, minkä jälkeen vieläkin vihamielisempi valtias muuntautuu hirmuiseksi Skeletoriksi. Pelin puolessa välissä porukka jakautuukin niihin, jotka seuraavat pahan polkuja ja Skeletoria, ja niihin, jotka pitävät hyvyyden puolia ja ovat Zoarin, tulevan Harmaakallon linnan velhottaren suojeluksessa. Kolmas valtiaista, keskitietä edustava Zodac puolestaan pitää huolta, ettei kumpikaan muista valtiaista saa voimakiveä itselleen, vaan se päätyy Harmaalan kallioon voimamiekan seuraksi.

Yhdeksän vuotta liveroolipelejä tehneen Jaakon mukaan pelinä Universumin Valtiaat oli monestakin syystä haasteellinen verrattuna moneen muuhun miehen suunnittelemaan larppiin eikä vähiten siksi, että se oli tunnetun tarinan esiosa.

-Jouduin miettimään, miten saan pelin päättymään tiettyyn lopputulokseen. Mehän tiedämme, että Harmaakallon linnan täytyy päätyä Randorille ja He-Manin saada voimamiekka itselleen. Tämän toteuttaminen ilman peli-ilon viemistä oli haaste. Siksi pyrin selvittämään pelaajille jo hyvissä ajoin, että peli tulee päättymään tietyllä tavalla ja myös sen, ketkä hahmoista pelaavat hyviksiä ja ketkä pahiksia. Jos asetelma ei ollut okei pelaajalle, hän osasi jättäytyä pois.

Vastaavasti ne pelaajat, jotka olivat aiheesta innostuneita lähtivät peliin täydellä panostuksella. Lapsuuden He-Man nostalgia kosketti monia, minkä lisäksi He-Man-fanit olivat heti valmiina auttamaan Jaakkoa myös pelin toteuttamiseen liittyvissä asioissa.

-Eräs pelaajista lähetti minulle kasan hahmoja heti, kun kuuli tästä pelistä. Hänen avullaan sain esimerkiksi naishahmoja yllättävän paljon peliin, jotkin sellaisia, joita en edes tiennyt sarjassa olleen. Käärmemiesten muuttaminen käärmenaisiksi tapahtui pelaajalähtöisistä syistä, sillä kaikki, jotka olivat kiinnostuneita käärmeiden pelaamisesta olivat naisia. Tämä toimi ratkaisuna loppupeleissä erittäin hyvin, vaikka (King) Hissin kohdalla hieman asiaa pohdinkin. Myös avantharioista, muinaisista eternialaisista kulttuureista, ja primediaaneista, ikiaikaisista loitsijaolennoista, kuulin pelaajalta. Ne päätyivät sitten peliin taustavaikutteisina asioina. Tietojen lisäksi vaativammat propit, kuten valtiaiden pääkoristeet ja kypärät olivat erään pelaajan askartelemia.

Vaikka kaikki hahmot olivat Masters of the Universen maailmasta, luovia ratkaisuja päädyttiin käyttämään joidenkin taustatarinoiden suhteen. Esimerkiksi He-Manin äiti Marlena haluttiin Harmaalaan tapaamaan He-Manin isä Randor juuri kyseisenä päivänä, mutta tämän alkuperä muutettiin Maasta Etherialle, jossa pahis-Hordacin tiedettiin jo pitävän valtaa ja siepanneen Marlenan Adora-tyttären, tulevan She-Ran. Tämä antoi hyvän petausmahdollisuuden palata mahdollisessa jatkopelissä Etheriaan ja She-Ra-sarjan maisemiin. Samoin pelissä esiintyneille Sherrilynille, käärmenaisille ja Catralle tehtiin yhteinen tausta, vaikkei näillä tällaista oikeasti olekaan. Loitsijapuolella Marzosta taas tehtiin hieman samaan tapaan Lynin velho-opettaja ja pahalle puolelle ohjaava voima. Kirjoittajana Jaakko uskalsikin muutella asioita vapaasti ja luotti siihen, että pelaajat heittäytyvät kyllä siihen maailmaan, jonka hän on kirjoittanut, oli heillä sitten tietoa virallisista faktoista tai ei.

Universumin Valtiaat oli Jaakolle ensimmäinen mättölarppi ja se jännitti pelinjohtajaa ennalta. Aikaisemmin Jaakko oli jopa tarkoituksella vältellyt mättölarppien tekemistä. Ensimmäiseksi action-painotteiseksi peliksi He-Manin teema oli Jaakosta kuitenkin varsin onnistunut valinta.

-He-Manissahan kukaan ei kuole, ja kuoleman mahdollisuuden poistaminen lisää aina rämäpäisyyttä ja tappeluhalukkuutta. Pelissä olikin kyllä tästä syystä aivan oikeaa MOTU-meininkiä – realistinen se ei tietenkään missään nimessä ollut.

Tasapainotus oli Jaakon mielestä kuitenkin hankalaa yli-inhimillisiä voimia sisältävän hahmokavalkaadin kirjoittamisessa ja sen yhdistämisessä taisteluhenkiseen larppiin. Jossain määrin toteutuksessa olisi pelinjohtajan mielestä ollut vielä kehityksenvaraa.

-Lopputulos tällaisella porukalla voi olla mitä vain ja osittain pelissä tulikin odotettua enemmän kaaosta. Käärmeet, erityisesti Kobra Khan, olivat esimerkiksi liian vahvoja suhteessa muihin hahmoihin. Ne kukistivat kaartin ihan hetkessä, vaikkei niin oltu tarkoitettu. Samoin pahisten puolella oleva Darkdream, joka riuhtaisi hahmot painajaisten maailmaan osoittautui odotettua tehokkaammaksi. Tällaiset asiat tietysti oppii vasta pelauttamalla.

Pahisten kukistamisen vaikeus toisaalta aikaansai pelissä varsin kekseliäitä tappelustrategioita. Pelinjohtaja itse muistelee näitä erityisen hienoina hetkinä pelissä. Robotoa, Asemiehen tekemään robottia, esimerkiksi käytettiin jossain vaiheessa kilpenä, sillä robottiin eivät normaalit iskut, mieleen vaikuttavat temput tai käärmeiden myrkyt toimineet. Myös tainnutuspistoolit, jotka saivat kenet tahansa – valtiaita lukuunottamatta – lakoamaan laakista, toimivat hyvänä pelotteena tyhjänäkin.

Muutenkaan harvinaisen paljon ratakiskotetun larpin pelauttaminen ei ole aina yksinkertaisinta. Jaakko toteaa, että juonenkäänteiden vieminen tiettyyn suuntaan oli usein pienestä kiinni siitä huolimatta, että valtiaat itse olivat mukana pelisuunnitteluprosessissa. Esimerkkinä Jaakko käyttää onnetonta sattumaa tilanteessa, jossa voimakivi luotiin ja valtiaat taistelivat siitä kylän keskellä olevalla lavalla.

-Voimakivi, jota tarvitaan He-Manin voimamiekan tekemiseen oli vähältä joutua muiden kuin valtiaiden käsiin. Se vain sattui vierimään pudotessaan kauemmaksi kuin oli tarkoitettu. He-Manin voimamiekkakin vietiin jossakin vaiheessa. Olisi pitänyt muistuttaa, ettei toisten aseisiin kosketa, vaikka se strategisesti järkevää olisi ollutkin. Kaikki meni kuitenkin ihan hyvin ja oli mahdollista selvittää onneksi in-gamena. Miekankin sain takaisin vain pyytämällä painokkaasti.

Vaikka yllättävän aktiivisen kahinoinnin vuoksi peliaikaa jouduttiin hieman tiivistämään, on palaute pelistä ollut pelinjohdon mukaan käytännössä kokonaan positiivista. Pelaajat, minä mukaanlukien, ovat selvästi iloinneet paluusta lapsuuden leikkien rakkaisiin maisemiin. Kuvamateriaalia onkin jaettu somessa ahkerasti ja jatkoakin on jo pian luvassa: Universumin Valtiaat palaavat jälleen vuoden 2016 Ropeconin gaalassa.