“Kuivuus on jatkunut pitkään. Pellot ovat rutikuivia eivätkä tuota enää mitään. Maaseutu autioituu, koska töitä ei enää ole. Ihmiset lähtevät pois kotoaan tietäen, ettei paluuta enää ole.”

Moni kuvittelee ilmastopakolaisuuden olevan tulevaisuuden ongelma. Ilmastopakolaisiksi ajautuminen tarkoittaa oman elinympäristön radikaalia muutosta asuinkelvottomaksi.

Ilmastopakolaisuus voi alkaa myös toisin. Kuvittele tilanne, jossa oma maa kohtaa rankan kuivuuden/tulvan/jonkin luonnonilmiön, joka vaikeuttaa miljoonien elämää. Kuivuus iskee laajalle alueelle maaseutua ja käytännössä tuhoaa monilta elinkeinon. Ihmisten on pakko muuttaa kaupunkeihin. Kaupungit alkavat tulvia ihmisistä, joihin ei olla varauduttu, työpaikkoja ei riitä ja levottomuus kasvaa. Puhtaasta vedestä alkaa olla pulaa myös kaupungeissa ja ruoan saatavuus vaikeutuu. Jos asiaan ei saada ratkaisua, konflikti on jo melkein valmis. Näin kävi Syyriassakin, ja siksi sitä onkin pidetty ensimmäisenä konfliktina, johon ilmastonmuutos on vaikuttanut.

Syyrian tilanteesta keskustellaan päivittäin ja uutisissa näkyy lähinnä sisällissota. Kuitenkin vähemmälle huomiolle jäävät syyt, jotka johtivat sisällissotaan ja niitä on useita. Puhtaimmillaan kyse on kuitenkin eräästä hyvin ihmisen perustarpeisiin lukeutuvasta tarvikkeesta eli vedestä.

Yleensä asian käsittely lähtee vuodesta 2011, jolloin moni arabimaista koki laajoja protesteja niin kutsutun arabikevään aikana, jotka johtivat useissa eri maissa vallan vaihtumiseen. Syitä eri maissa oli monia kansan tyytymättömyyteen ja Syyriassa tilanteeseen vaikutti paljon pitkään jatkunut kuivuus, joka johti ihmisten tyytymättömyyteen useilla eri osa-alueilla.

Kuivuus

Syyriaa alkoi koetella kuivuus jo vuonna 2006, joka jatkui pahana ainakin vuoteen 2009 asti. Tänä aikana ennen hedelmällinen maa kuivui käytännössä kokonaan ja vaikutti miljoonien ihmisten toimeentuloon. Kuivuus vaikutti suoraan koko maan talouteen ja kaikkien elinehtoihin eli ruoan saatavuus heikkeni. Arvioiden mukaan useat paimentajat menettivät 80 % karjastaan pahimman kuivuuden aikana.

Sadon kuivuminen iski pahiten pieniin viljelijöihin, joilla ei ole varaa menettää yhtään satoa. Monet joutuivat jättämään kotinsa maaseudulla ja lähtemään kohti kaupunkeja, joissa uusi elämä voisi vielä alkaa. Etenkin töistä oli pulaa. Tämä on jo ensimmäinen merkki ilmastopakolaisuudesta eli jokin elinympäristön muutos pakottaa ihmiset hylkäämään kotinsa. Tietenkin ensimmäinen pako tapahtuu oman maan sisällä eli ensin etsitään muualta omasta kulttuurista elinkeinoa.

Ilmaston ääri-ilmiöistä ja kuivuudesta kärsiviä alueita. Kuva: wikimedia commons. Lisenssi CC.

Sota

Sota kärjistyi arabikevään mukana 2011, kun kaupungit tulvivat jo valmiiksi tyytymättömiä ihmisiä, joilla ei ollut oikeastaan enää edes kotia, jota puolustaa. Moni oli tyytymätön maan hallinnon toimiin työllisyyden parantamiseksi ja ruoan saatavuuden lisäämiseksi sekä keinoihin taistella kuivuutta vastaan. Syyrian kriisin poliittisesta kärjistymisestä voi katsoa lyhyen videon vaikka täältä.

Sisällissota on nyt jatkunut jo pitkään ja taistelevia osapuolia on monia. Pelkän sodan päättyminen ei kuitenkaan itsessään ratkaise kaikkia ongelmia, jotka johtivat sotaan, vaan asiaa pitää tarkastella vähän pidemmällä aikavälillä. Siksi myös kuivuuden osuutta sotaan ei voida kiistää. Syyrian ottaminen esimerkiksi alkavasta ilmastopakolaisuudesta onkin ensisijaisen tärkeää, jotta vastaavanlaisiin tilanteisiin osattaisiin varautua tarpeeksi ajoissa.

Syyrian aavikko. Kuva: Google Maps -satelliittikuva.

Ilmastonmuutos vai jotain muuta?

Teoriat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Syyrian sotaan alkoivat vuonna 2013, jolloin aiheesta julkaistiin ensimmäiset tutkimukset. Kuivuutta oli kuitenkin seurattu jo pidempään ja jo vuonna 2011 julkaistu tutkimus toteaa, että laajalle levinnyt kuivuus johtunee suurimmalta osin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Samalla syntyi myös kova vastakkainasettelu, jossa väitettiin, ettei ilmastonmuutoksella ole mitään tekemistä arabimaiden kuivuuden kanssa. Syyrian kuivuus oli pahin Syyrian tunnetun historian aikana ja vaikka se kesti vain muutaman vuoden niin kuivuuden vaikeus ei sovi ilmaston luontaisen vaihtelun malleihin. Ääritapauksia voi tietenkin tapahtua, mutta yhtälailla todennäköistä on, että Syyrian kuivuutta edesauttoi paljonkin ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos. Tästä voidaan kiistellä pitkään, mutta se ei kuitenkaan poista ongelmaa.

Ilmastopakolaisia käsitellessä pitää muistaa, että pakolaisilla ei ole enää välttämättä kotia, johon palata vaikka sotaa ei olisi olemassakaan. Eli oma elinkeino ja asuinympäristö on muuttunut niin haastavaksi, ettei siellä enää kannata asua ja siksi pakolainen etsii uutta elämää. Tämä pitäisi ymmärtää jo heti kättelyssä, että vaikka pakolaiset haluaisivatkin palata kotiin niin se ei ole vaihtoehto. Tällöin tärkeimpänä asiana pakolaisten vastaanotossa nähdäänkin integroituminen uuteen kulttuuriin.

Suomi – voittajien maa!

Suomi kuuluu voittajien joukkoon ilmastonmuutoksen tuodessa lisää muutoksia maailmaan. Ilmastopakolaisia käsitellessä pitää muistaa vanhaa sanontaa, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Tämä pätee tulevaisuudessa yhä enemmän, koska pohjoiset muuttuvat asutusystävällisemmiksi pitkällä aikavälillä, kun etenkin täällä esiintyvät pakkashuiput vähenevät ja kasvukausi pitenee. Suomen osalla suurimpia murheita ilmastonmuutoksen suhteen on, että talvella ei ole enää lunta ja kaamosmasennus vaikuttaa enemmän ihmisiin sekä kesällä sademäärät kasvavat ja mahdollisesti tuovat uusia hyönteisiä ja tauteja mukanaan. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin voi sopeutua. Kuivuutta vastaan on paha taistella, jos vettä ei vain ole. Siksi fiksuin teko tällä hetkellä olisikin miettiä pidemmän aikavälin suunnitelma ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko maapallon asukasrakenteeseen ja varautua siihen, että pakolaisvirrat tulevat kasvamaan jatkossakin. Ilmastopakolaisuus voi kärjistyä helposti sodaksi kansan muuttuessa tyytymättömäksi ja tällöin ihmisille uskotellaan myös, ettei elinympäristön muutoksella ole mitään tekemistä sodan kanssa, vaan kyseessä on kansan tyytymättömyys.

Vesi – elämän lähde

Nyt olisi aika herätä ja tunnistaa myös se mahdollisuus, että ilmastopakolaisuus on tullut jäädäkseen ja siihen pitää oppia sopeutumaan. Suomi kuuluu voittajiin, koska täältä vesi ei ole loppumassa. Syyriasta vesi loppui. Vesi on yksi ihmiskunnan varhaisimmista syistä sotia, ja sen saatavuus on taas osassa maailmaa kortilla. Sen sijaan, että valitetaan siitä, miten syksy on sateinen niin voitaisiin kerrankin lopettaa omaan napaan tuijottaminen ja miettiä, miten mahtavaa on, että täällä on puhdasta vettä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen yksi liittyy sademääriin: kaikissa ennusteissa sademäärät tulevat kasvamaan.

Annetaan muidenkin nauttia vedestä, koska vesi ei ole loppumassa täältä.

glass-475451_640

Lue myös

Syyrian sotaa kuvaava sarjakuva. Hyvin tiivistetty.

http://www.motherjones.com/politics/2014/05/syria-climate-years-living-dangerously-symbolia

National Geographicin ja NY timesin uutinen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Syyrian sotaan. Samasta aiheesta löytyy useita juttuja, mutta valitsin nyt pari esimerkkiä.

http://www.nytimes.com/2015/03/03/science/earth/study-links-syria-conflict-to-drought-caused-by-climate-change.html?_r=0

http://news.nationalgeographic.com/news/2015/03/150302-syria-war-climate-change-drought/