Sunshine (2007) esittelee synkän tulevaisuuden, jossa ihmisten uusi teknologia on ainoa toivonpilkahdus.

Kuten moni muukin aikanaan nörtti juttu, myös scifi on nyt mainstreamia. Tämä on siitä hyvä asia, että laadukkaita, reilun budjetin leffoja tulee useita vuodessa. Huono puoli tässä on se, ettei kaikkia varmasti kukaan ehdi huomata ja katsoa. Tässä siis listausta kenties isompien spektaakkeleiden varjoon jääneitä leffavinkkejä scifin ystäville.

Tässä esitellyt leffat on valittu sillä perusteella, että ne ovat valmistuneet 2000-luvun puolella, mutta eivät ole aivan uutuuksia. Pääosaa näissä leffoissa näyttelee ihminen ja ihmisyys uuden teknologian tuoman muutoksen äärellä. Aikamatkustus ja entä jos -skenaarioita listan elokuvista löytyy, mutta avaruusolentoja käsittelevät rainat rajattiin tästä otoksesta pois. Lista ei ole “top 5”-listaus, vaan katsaus muutamiin tämän teeman mielenkiintoisiin tuotoksiin. Jos mielestäsi jotain tähän seuraan sopivia leffavinkkejä puuttuu, jaa leffasuosituksesi kommenttiosiossa!

Another Earth (2011)
Tämä tarina olisi ehkä parhaimmillaan novellina, mutta jos ei ole mihinkään kiire, elokuva tekee sille oikeutta. Another Earth on kaurismäkeläistä scifiä, joka tuo mieleen tunnelmallaan Lolitan (1997) ja juonellaan Avaruusseikkailu 2001:n (1968). Päähenkilö tulee riipaisevan lähelle eikä päästä helpolla, jos hidastempoiseen tarinaan jaksaa keskittyä. Elokuvan suurinta antia on kuitenkin – kuten kunnon scifin kuuluu – se, että se esittää katsojalle kysymyksiä, joihin ei noin vain vastatakaan. Jos tarinan ei-niin-realistisesta “entä jos”-skenaariosta pääsee yli, loppu pätkä voikin olla mukavan mietityttävää vuorottelua tarinan ja omien ajatusten välillä.

Her (2013)
Her kertoo ihmisen ja keinotekoisen älyn rakkaustarinan. A.I. on niin realistinen, että voisi väittää leffan suurimman annin olevan tunteiden olemuksen ja parisuhteen pohdinnassa. Erityistä meriittiä leffa saa luomastaan tulevaisuuden maailmasta: se on hätkähdyttävän aito. Teknologia tuo ihmisiä yhteen kuin Facebook parhaimmillaan, mutta myös erottaa heitä (kuten Facebook pahimmillaan). Tekoälyjen lisäksi elokuva vilauttaa muitakin tulevaisuuden teknologisia ihmeitä, jotka kuitenkin solahtavat sujuvasti osaksi maailmaa ja tulevaisuuden ihmisten elämäntapaa. Hetkellisesti scifi väistyy sivuun, mutta pelkäksi rakkausdraamaksi elokuva ei alistu.

Safety Not Guaranteed (2012) kertoo eri tavoilla omituisista ihmisistä – yksi heistä väittää rakentaneensa aikakoneen.

Safety Not Guaranteed (2012)
Tämä raina on täynnä eri tavalla outoja, mutta hyvin inhimillisiä ihmisiä. Hyvin iltalehtimäisellä asenteella työhönsä suhtautuva toimittaja lähtee kahden harjoittelijansa kanssa ottamaan selvää pikkukylän tyypistä, joka luulee voivansa matkata ajassa ja hakee lehti-ilmoituksella matkaseuraa. Safety Not Guaranteedissa korostuu scifin inhimillinen puoli: epäusko, uuden yrittämisen naurettavuus ja heittäytyminen. Myös ulkopuolisuus tulee teemana tutuksi ja nörtille leffassa riittääkin samaistumisen kohteita. Juonikuvioita on liikkeillä useampia koko elokuvan ajan ja alkuun vitsinä pidetty aikamatkustus alkaa hiljalleen, hyvin todentuntuisesti, todella arveluttaa toista assistenteista (ja katsojia) – entä jos tyyppi ei olekaan hullu?

Katso traileri Youtubesta!

The Sound of My Voice (2011)
Another Earthin tavoin The Sound of My Voice sopisi hyvin myös novellimuotoon ja eipä ihme, sillä käsikirjoittana on hyörinyt samainen Brit Marling. Marling myös näyttelee leffan keskeisintä henkilöä: mystistä Maggieta, joka väittää tulleensa tulevaisuudesta ja on allerginen melkein kaikelle tämän aikakauden tuotokselle. Nainen kerää opetuslapsiaan tiukalla seulalla johdattaakseen nämä turvaan suuren tuhon saapuessa. Mukaan soluttautuu myös pariskunta, joka on päättänyt tehdä kultista paljastusdokumentin. Tunnelma kultissa on eteerinen ja pelottava, mutta Maggiestä huokuu myös omituinen rauha, joka saa dokumentintekijätkin häkeltymään. The Sound of My Voicessa on paljon samaa Safety Not Guaranteedin epäuskon teeman kanssa, sillä tämänkin rainan aikana lähinnä pohditaan sitä, onko Maggie sekaisin tai vaarallinen huijari, vai voiko hän todella olla sitä mitä sanoo. Siinä missä Safety Not Guaranteed oli humoristisempi versio tästä teemasta, The Sound of My Voice seilaa tyynemmillä uskon, epäuskon ja ihmisyyden pohdiskelun vesillä.