scifikuvatekstiin, sanna nissinen

Kun scifin suuret klassikot on ahmittu läpi vähintään neljästi, on aika lukea jotain uutta. Toisaalta vasta-alkajakin voi kaivata hyviä lukuvinkkejä. Niinpä päätin esitellä kuusi tuntemattomampaa genren kirjaa, joista kolme ensimmäistä käsitellään tässä kirjoituksessa. Koska scifissä on muitakin tapahtumaympäristöjä kuin avaruus, ensimmäisissä esiteltävissä teoksissa pidetään tiukasti jalat Maan kamaralla. Mutta ei paniikkia! Seuraavassa esittelyssä siirrytään teleportin kautta tähtien luo.

 

Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Kustantanut: Kustannusosakeyhtiö Teos 2013.

sinisalo

Lähde: Kustannusosakeyhtiö Teos. (http://www.teos.fi/media /kuvapankki/kirjat.html?kgid=108&tpl=kirjatAlbum3).

Auringon ytimessä kuvattu Suomi on teknologisesti jälkeenjäänyt, asukkaitaan herkeämättä valvova maa. Kansalaisten terveydestä huolehtiminen on yhteiskunnan arvoista tärkeimpiä. Kiellettyjen asioiden listalle kuuluvat useimmat nautintoaineet – ja myös chili. Yhteiskunta on myös jaettu sukupuolen ja pariutumiseen sopivuuden perusteella neljään eri luokkaan. Luokkajaon takana on ajatus rodunjalostuksesta, jonka yhtenä pyrkimyksenä on tuottaa enemmän miehille kuuliaisia ja miellyttämisen haluisia naisia, eloita. Romaanissa kuvatut tapahtumat eivät keskity kaukaiseen tulevaisuuteen, vaan fiktiiviset menneisyyden tapahtumat yhdistyvät tämän vuosikymmenen viimeisiin vuosiin.

Romaani keskittyy lähinnä Vanna Neulapään tarinaan. Vanna on siskonsa salaperäisissä olosuhteissa kadottanut morlokki, pariutumismarkkinoille kelpaamaton nainen, joka käyttää chiliä suruunsa. Valtio on kuitenkin määritellyt hänet virallisesti eloiksi. Jare Valkinen tietää hänen salaisuutensa. Jotta Vanna saisi tarpeeksi huumettaan ja Jare maasta muuttamiseen tarvittavat rahat, he sopivat myyvänsä chiliä. Sitä onkin runsaasti saatavilla, kun chiliä omiin tarkoituksiinsa jalostava kulttilaiset, gaialaiset, alkavat toimittaa sitä heille.

Muista romaaneistaan tutulla tavalla Sinisalo yhdistelee erilaisia tekstejä ja suoraa kerrontaa toisiinsa kertoessaan fiktiivisestä Suomesta ja Vannasta. Kertomistapa on virkistävä, varsinkin jos on kyllästynyt pitkiin yhden henkilön kuvauksiin tapahtumista. Sinisalon kuvaama Suomi on kieltämättä karu, mutta nyky-Suomesta eroavassa tapahtumaympäristössä nykyaikaamme kuuluvat ilmiöt korostuvat. Nörttityttö voikin kirjan äärellä kokea monta oivalluksen hetkeä. Toisaalta todellisen ja fiktiivisen historian yhtyeensulauttaminen tekee teoksesta mielenkiintoisen lukukokemuksen. Toisaalta kirjan ylitsevuotava feminismi saattaa myös karkottaa joitakin lukijoita. Jos pidät kirjasta, suosittelen lämpimästi tutustumaan myös muuhun Sinisalon tuotantoon.

 

Dmitri Gluhovski: Metro 2033 (Metro 2033)

Suomentanut: Anna Suhonen
Kustantanut: Like Kustannus Oy.
Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2010.

metro

Lähde: Like Kustannus Oy (http://like.fi/kirjat/metro-2033/)

Ydinsodan seurauksena maanpinnan uusia valtiaita ovat mutatoituneet eläimet ja kasvit. Moskovassa ihmiset ovat paenneet maan alle metrotunneleihin, joissa asutus on keskittynyt vanhoille asemille. Ihmisten uudessa maailmassa kehityserot eri asemien välillä ovat huomattavia. Metro on myös monien uskonnollisten ja poliittisten aatteiden koti. Jokapäiväistä elämää värittävät erilaiset pelot ja huhut. Ihmisen pahin vihollinen voi olla toinen ihminen, mutta eniten huolta aiheuttavat salaperäiset mustat.

Nuori orpo Artjom lähtee metron eri osiin suuntautuvalle matkalle. Matkan aikana hän kohtaa erilaisia ihmiskohtaloita ja monia vastoinkäymisiä. Välillä Artjom myös vierailee ydinlaskeuman saastuttmalla maanpinnalla ja piilossa olleessa toisessa metrossa. Tarinan edetessä lukija saadaan uskomaan päähenkilön rooliin maailman pelastajana. Viimeisen sivun jälkeen nörttityttö saakin pohtia, pelastiko ihmiskunta itsensä, vai menettikö se juuri viimeisen mahdollisuutensa siihen.

Kirja houkuttelee lukemaan eteenpäin yksinkertaisesti kuvaamalla ihmisten eloa uhkaavia asioita sekä vihjaamalla metrossa elävien voittavan selviytymiskamppailunsa. Lisäksi hetkittäiset aatteelliset pohdinnat sekä ydinsodan kokeneen maailman kuvaus antavat nörttitytölle paljon mietittävää. Aktiivisia naissankareita kirjassa ei harmillisesti ole, vaan kaikki toiminta kuvataan miesten yksinoikeutena.

 

Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Tokio ya no nos quiere)

Suomentanut: Päivi Paappanen.
Kustannus: Like Kustannus Oy.
Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2002.

tokio

Lähde: Like Kustannus Oy (http://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa-p/)

Uuden vuosituhannen maailmassa AIDS on voitettu ja tekniikka on huomattavasti nykyistä kehittyneempää. Maailma on täynnä laillistettuja ja laittomia huumeita sekä seksiä. Myös kuolema on jatkuvasti läsnä. Nimettömäksi jäävän miehen matkustaessa maailman eri kolkkiin kirjan tapahtumilla on useampi näyttämö.

Päähenkilö myy kemiaa, muistin pyyhkivää laillista huumetta, salaperäisen yhtiön edustajana. Hänen kohtaamansa henkilöt muodostavat ihmisvirran, jossa toinen ei ole hänelle toista tärkeämpi. Poikkeuksen säännöstä muodostavat kirjassa usein mainitut kolme henkilöä. Miehen ollessa riippuvainen sekä myymästään että muista aineista hänen elämänsä on jo pidemmän aikaa liukunut alamäkeä. Lopulta hän menettää sekä lähimuistinsa että työpaikkansa, mutta tapaa myös tarinan kannalta yhden tärkeän henkilön.

Lorigan yhdistelmä kertojan tajunnanvirtaa ja irrallisia kommentteja tekee lukemisesta nautinnollista, mutta välillä myös haasteellista juonen katkonaisuuden takia. Juuri kirjoittamistyylin takia kuitenkin suosittelen kirjan lukemista. Myös nimettömän päähenkilön antisankarimainen olemus kiehtoo lukijaa. Vaihtoehtoisen historian kuvauksia rakastaville myös tiedoksi, että kirjan loppu on varsin mielenkiintoinen. Toisaalta scifiä paljon lukenut kiinnittää ensimmäisenä huomiota harvinaisen laajaan eri seksuaalisuuden muotojen kuvaukseen. Näitä muotoja myös kuvaillaan muuhun scifi- kirjallisuuteen verrattuna harvinaisen karulla kielellä.

Esittelyn toista osaa odottaessa kannattaa myös tutustua Anitta Kivirannan kirjoitukseen ”Nörttityttöjen kirjahylly” (julkaistu 24.8.2012) (http://geekgirls.fi/wp/?p=78), joka sisältää lisää lukuvinkkejä.