Lehdet ja tv-ohjelmat ovat pitkään suorastaan pursunneet erilaisia muuttumisleikkejä. Yksinkertaisimmillaan osanottaja saa uuden kampauksen ja opastuksen meikkiin, mutta laajimmillaan ihmisille tehdään radikaaleja kauneusleikkauksia. Itse luin yhtenä päivänä töissä jotain lehteä (en kuollaksenikaan muista, mikä se oli), jossa annettiin vinkkejä, kuinka nörtti voisi pukeutua paremmin. Siitä se ajatus sitten lähti.

Vaikka periaatteessa nämä muuttumisleikit ovat kiinnostavia ja voisin ehkä itsekin osallistua moiseen, niiden viesti on yleensä aina sama: Et ole tarpeeksi hyvä, kaunis ja tyylikäs sellaisena kuin olet, voisit olla parempi. Mitä ikinä tapahtui sille, mitä minulle lapsena opetettiin? Tiedättekö, “ole rohkeasti oma itsesi”? Vai olisiko sitä pitänyt jo 5-vuotiaana tajuta, että fraasi kuuluu oikeasti “ole rohkeasti oma itsesi, kunhan olet sellainen kuin muut haluavat sinun olevan”?

Nörttitytöt haluavat tässä postauksessa esitellä omaa pukeutumistaan. Ääneen pääsevät kertovat hieman, kuinka pukeutuvat kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Ei muuttumisleikkejä, ei tyylivinkkejä tunnetuilta stailisteilta. Vain sitä, mitä vaatekaapista löytyy.

Riikan kotiasu, työasu sekä vapaa-ajan asu.

Riikka Karhu

Nautin mukavista vaatteista. Yleensä pukeudun housuihin, lähinnä farkkuihin, ja vain niin sanosti muodollisemmissa tilanteissa käytän hameita, sillä koen ne jotenkin epämukaviksi. Välttelen etenkin sukkahousujen käyttöä. Töissä meillä ei ole erillistä pukukoodia. Selvästi kuitenkin porukka pukeutuu siistimmin. Itsekin yritän valita aina ne vähän siistimmät vaatteet, vaikka minut on nähty toimistolla Iron Sky -T-paita päälläni.

Periaatteessa vapaa-ajan pukeutumiseni ei eroa työpukeutumisestani juurikaan. Ainoastaan jos olen lähdössä ulos iltaa istumaan, pukeudun ehkä astetta rock-henkisemmin. Kotona ollessani vaihdan aina ne rennoimmat mahdolliset vaatteet ylleni: pyjamahousut ja T-paita, viikonloppuisin saatan viihtyä yöpaidassa koko päivän. Olen käyttänyt puhki jo yhdet Kiroileva Siili -pyjamasetin housut, ja nyt on toiset menossa. Ne ovat maailman mukavimmat kotihousut!

Reetan kotiasu, vapaa-ajan asu sekä arkiasu.

Reetta Järvenpää

Olen huppari-ihminen. Kotona pyörin yleensä tuulihousuissa, topissa ja hupparissa. Töitä, koulua tai vastaavaa arkimenoa varten jalkaan vaihtuvat farkut, ja hupparin selkämyksessä ei lue “Vitutus hiipii selkärankaan”, mutta muuten vaatetus on käytännössä sama. Ylipäätään arkipukeutumistani leimaa mukavuus ja käytännöllisyys. Juhlapukeutumiseni vaihtelee fiiliksen ja juhlan luonteen mukaan, klassisesta pikkumustasta steampunk-korsettiviritelmiin, mutta useimmiten huppari on silloinkin mukana.

Hennan kotiasu, työasu sekä vapaa-ajan asu.

Henna Teitto

Pukeutumiseni määrittyy yleensä fiiliksen mukaan. Yleensä ottaen käytän hameita ja mekkoja. En tykkää käyttää farkkuja, koska koen ne epämukaviksi. Rennot vaatteet, joissa on mukava ja helppo olla ovat siis minun makuuni. Tykkään käyttää vahvoja värejä, joita yhdistelen mustaan tai mustavalkoiseen. Tosin monesti pukeudun myös kokonaan mustaan.

Työpukeutumiseni kulkee aika lailla käsi kädessä vapaa-ajan pukeutumiseni kanssa. Työpaikalla ei ole varsinaista pukukoodia. Toki asiakaspalvelussa odotetaan siistiä pukeutumista, mutta meillä on aika vapaamuotoista. Oikeastaan ainut vaatimus on, että on pukeutunut “siveästi”, eli ei liikaa paljastella ihoa. Joudun työssäni välillä kiipeilemään jakkaran tai pöydän kautta penkomaan ylähyllyiltä tavaraa, joten suosin joustavia vaatteita. Vapaa-ajalla saatan laittaa perusmustan paidan sijaan paidan, jossa on Doctor Who -printti. Kun olen lähdössä istumaan iltaa kavereiden kanssa tai jonnekin tapahtumaan, panostan pukeutumiseen vähän enemmän. Pukeutumistyylini riippuu vähän tapahtumastakin, mutta yleensä tykkään sekoitella tyttömäistä, pin-uppia ja rock-henkisyyttä.

Kotona vedän päälle ne kaikkein mukavimmat lököhousut ja jalkaan pörrösukat. Myös rento ja ehkä vähän jo kärsinyt neuletakki kuuluu vakivarusteisiin. Koko komeus on koristeltu kissankarvoilla. Niinkuin taitavat olla kaikki muutkin vaatteeni…

Vaikka pukeutumisessani eivät varsinaisesti näy nörähtävät kiinnostuksenkohteeni, ne näkyvät sitten asusteissa. Rakastan näyttäviä korvakoruja ja korvissani heiluvatkin usein nopat, Lego Turtlesit tai Wonder Womanit, muun muassa. Kaulassa saattaa komeilla TARDIS, Hercule Poirot tai Harley Quinn.

Merjan arkiasu ja kotiasu.

Merja Fröberg

Minulle mukavuus on kaiken A ja O, kun puhutaan pukeutumisesta. Yleensä pukeudun farkkuihin, T-paitaan ja huppariin, mutta kylläpä päälläni voi nähdä myös hameen tai mekon. Hameen/mekon kanssa käytän legginsejä, säästä ja vuodenajasta riippuen pitkiä tai lyhyitä. Sukkahousujen käyttöä vältän niin pitkään kuin mahdollista.

Olen tällä hetkellä opiskelija, joten mitään pukukoodia ei ole. Työssäoppimisen aikaan sitten pukeudun työpaikan vaatimusten mukaan. Koska nämä paikat vaihtelevat, on jokaisessa paikassa omat vaatimuksensa. Edellisessä paikassa, eli päiväkodissa, pystyin pitämään omia vaatteitani, ja kylläpä muutama lapsi huudahti ilahduksissaan, kun näki päälläni aina silloin tällöin Star Wars -paidan. Seuraavassa paikassa taas vaatetus tulee olemaan vähän tarkemmin määritelty.

Vapaa-ajalla pukeudun täsmälleen samalla tavalla kuin kouluunkin. Farkut, T-paita ja huppari. Huppari on joko Doctor Who:n kotiplaneettaa Gallifreyta mainostava tai Star Trek TNG -teemainen. Erittäin nörttimäistä. Juhlissa tai baarissa käyn todella harvoin, mutta jos ei ole mitään pukukoodia ilmoitettu, farkut+huppari-linjalla mennään niihinkin.

Kotona minulla on yleensä päällä “lökäpökät”, T-paita ja villasukat. Lisäksi kylminä päivinä päältäni voi bongata neulehupparin.