Uutiset täyttyivät viime syksynä jutuista, joissa puhuttiin Rosetta-satelliitista sekä sen laskeutujasta Philaesta. Minulle Rosetta on ollut suuri asia koko sen ajan, kun olen ollut aktiivisesti kiinnostunut tähtitieestä. Mistä homma oikein lähti ja mihin se päättyi?

Tutuistuin itse Rosettaan yli 10 vuotta sitten. Olin tällöin abiturientti ja juuri kirjoittamassa ylioppilaaksi. Halusin päästä yliopistoon lukemaan tähtitiedettä ja maaliskuussa 2004 laukaistu Rosetta oli osa kirjoitusten aikaista valmistautumista kohti tulevaa opintoalaa eli tähtitiedettä. Samalla kun luin fysiikkaa ylppäreihin, selasin Ursan sivuja ja Tähdet ja avaruus -lehteä. Rosetta oli juuri laukaistu.

Rosetta oli ensimmäinen luotain, jonka tehtävänä oli laskeutua komeetalle. Luotain koostui Rosettasta eli satelliitista, joka jäisi kiertämään komeettaa, sekä laskeutujasta eli Philaesta.

Rosetta aloitti pitkän matkansa kiertämällä Maata useamman kerran, keräten vauhtia. Se kiersi Maan ja Marsin lähiohituksilla, jolloin se sai kerättyä planeettojen vetovoiman kautta itselleen nopeutta. Kaummillaan se kävi lähes Jupiterin radalla. Tähtitieteilijänörtin kiinnostus luotainta kohtaan sai onneksi internetin kautta lisäintoa, kun Where is Rosetta -sivusto alkoi päivittää, missä Rosetta milloinkin liikkui. Oli jännittävää muistaa asia aina kerran vuodessa-kahdessa ja käydä tarkistamassa, missä luotain on matkalla.

rosetta1

Rosetta se vain kiisi läpi avaruuden samalla, kun Maan päällä ihmeteltiin, miksi Rosetta on sitten niin iso juttu. Miksi se siis on?

Muutamistakin syistä. Ensinnäkin komeetan “nappaaminen” ei ole mitenkään triviaalia. Rosettan rata on jouduttu laskemaan tarkasti, jotta se saa vauhtia ohittaessaan Maata ja muita planeettoja. Oheinen video kuvaa hienosti Rosettan reittiä komeetan radalle. Polttoaine ei riittäisi avaruudessa matkatessa mihinkään, ja paras tapa liikkua siellä onkin hyödyntäen muita taivaankappaleita.

Toiseksikin komeettoja on aina haluttu tutkia tarkemmin. Komeettoja on päästy toistaiseksi tutkimaan hyvin vähän. Ne ovat pieniä taivaankappaleita ja kiertävät ellipsiradoilla. Niiden havaitseminen Maasta on hyvin hankalaa. Se, miksi komeettoja halutaan tutkia liittyy aurinkokunnan syntyaikoihin.

Komeetat ovat eräänlainen ikkuna historiaan, koska ne ovat pysyneet samanlaisina aurinkokunnan syntyajoista lähtien. Komeetat koostuvat suurimmalta osalta jäästä ja kivestä, ja onkin arveltu, että elämä voisi olla kulkeutunut maahan komeettojen kautta. Siksi Philae-laskeutuja olikin tärkeä osa koko Rosetta-missiota. Philaen tehtävänä oli laskeutua komeetan pinnalle ja porata pintaan muutama reikä, jotta voitaisiin analysoida komeetan koostumusta tarkemmin. Täydellinen onnistuminen Philaen laskeutuminen ei kuitenkaan ollut, koska komeetan pinta on melko röpelöinen ja tasaista alustaa oli vaikea löytää. Philae sai kuitenkin lähetettyä jonkin verran dataansa komeettaa kietävälle Rosettalle, joka välitti tiedot eteenpäin Maahan. Alustavissa tutkimustuloksissa komeetan pinnalta on löydetty mm. odotetusti vettä. Vesi on vain ollut hieman erilaista kuin odotettiin, joten tutkimus Maan veden alkuperästä jatkuu vielä.

Philaesta ja Rosettasta on jo julkaistu jonkin verran erilaisia kuvia, joihin voi tutustua vaikka Esan sivuilla.

Philaen kohtalo on vielä hieman auki, koska sen laskeutuminen ei ihan osunut paikalle, jossa Philae voisi suunnata aurinkopaneelit kohti Aurinkoa. Sen akuissa ei siis riittänyt paljon virtaa ilman omaa energialähdettä. Tutkijat päättivät nukuttaa Philaen säästääkseen sen akkuja ja odottaa, jos komeetta kääntäisikin Philaen laskeutumispaikan Aurinkoa kohden.

Philae yritetään herättää maaliskuussa unesta, jos silloin laskeutumispaikka olisi kääntynyt Aurinkoa kohden. Yhteyden saaminen on kuitenkin hyvin epävarmaa ja voi olla, että Philae jää asustamaan komeetalle ilman yhteyttä Maahan.

Rosetta jatkaa komeetan kiertämistä vielä suunnitelmien mukaan ainakin vuoden ajan. Se on saanut jo jonkinlaisia tutkimustuloksia komeetan koostumuksesta. Helsingin sanomat uutisoi tammikuussa komeetan pinnalla olevista huokoisista hiukkasista. Näiden ja monen muun asian tutkimus jatkuu nyt vielä useiden kuukausien ajan.