Hollywoodia on viime vuosina toistuvasti kritisoitu menestyvien tavaramerkkien jatkuvasta toistamisesta, osittain täysin syystä – näistä Spiderman luultavasti parhaana esimerkkinä. Auttaaksemme Hollywoodia käyttämään elokuvissaan edes joitain uusia alkuperäisteoksia päätimme koota tähän artikkeliin omat toiveemme elokuva-adaptaatioiden osalta. Samalla ehdotamme myös parhaat valintamme elokuvien rooleihin!

Merja Fröberg: Perdergast

Pendergast-sarjan ensimmäinen osa, Relic.

Pendergast-sarjan ensimmäinen osa, Relic.

Pendergast-kirjasarja on Douglas Prestonin ja Lincoln Childin yhteistyön hedelmä. Kirjasarjan ensimmäinen osa, Relic, ilmestyi vuonna 1995 ja tähän mennessä kirjoja on ilmestynyt 13. Sarjan päähenkilönä on Aloysius X.L. Pendergast (myöhemmin tekstissä pelkkä Pendergast), omaperäinen FBI agentti. Relic ja Reliquary kirjoissa Pendergast oli vain sivuhahmona, mutta kolmannesta kirjasta eli Cabinet of Curiosities lähtien hän on ollut päähahmo.

Jo lukiessani minulle ensimmäistä Pendergast-kirjaa, Still life with Crowsia, mietin, että siitä saisi hyvän elokuvan. Sen jälkeen jokainen luettu kirja vain vahvisti tunnetta, ja olisikin erittäin hienoa, jos kirjasarjasta tulisikin elokuvasarja. Relic on tehty elokuvaksi (The Relic) vuonna 1997, mutta koska Pendergast oli silloin vielä sivuhahmo, olivat elokuvantekijät päättäneet jättää hänet kokonaan pois. Kirjan lukeneena olen sitä mieltä, että Pendergastilla oli kuitenkin suuri rooli kirjassa ja olisikin mahtavaa, jos kirjoista jossain välissä tehtäisiin elokuvat, ja sarja aloitettaisiin Relicistä.

Still Life With Crows

Still Life With Crows

Koska kirjoja on todellakin ilmestynyt jo 13, hahmojakin on ihan kiitettävästi. Otinkin siksi roolituksia miettiessäni huomioon sellaiset hahmot, jotka ovat mukana tavalla tai toisella kirjasta kirjaan tai muuten tärkeitä. Kaikista tärkeimmät hahmot Pendergastin lisäksi ovat Constance Greene ja Proctor sekä Vincent D’Agosta. Constance on Pendergastin suojatti ja hänen menneisyytensä on erittäin mielenkiintoinen. Proctor on Pendergastin hovimestari ja autokuski, ja hänellä on sellaisia ominaisuuksia, joita moni ei odota hänen omaavan. Lt. Vincent D’Agosta on ehkäpä Pendergastin luotetuin ystävä sekä yhteyshenkilö NYPD:ssä.

Roolit
Aloysius X.L. Pendergast – Paul Bettany (Priest)
Constance Greene – Dakota Fanning (War of the Worlds)
Proctor – Ray Stevenson (Rome)
Lt. Vincent D’Agosta – Victor Webster (Continuum)
Captain Laura Hayward – Laura Prepon (That 70’s Show)
William Smithback, Jr. – Lee Pace (Guardians of the Galaxy)
Dr. Nora Kelly – Zooey Deschanel (New Girl)
Diogenes Pendergast – Norman Reedus (The Walking Dead)
Corrie Swanson – Jodelle Ferland (Silent Hill)
Dr. Margo Green – Scarlett Johansson (The Avengers)

Anitta Kiviranta: Harm’s Way

Colin Creenlandin Harm's Way

Colin Greenlandin Harm’s Way

Logline: Nuori nainen lähtee pojaksi pukeutuneena hurjaan ja romanttiseen avaruusseikkailuun – dickensiläisessä maailmaassa.

Olen haaveillut monienkin kirjojen elokuva-adaptaatioista (ja niiden kirjoittamisesta), mutta yksi ehkä vahvimpia ehdokkaita voisi olla Colin Greenlandin steampunk-avaruusooppera Harmin tiellä (Harm’s Way, 1993.) Muistan pitäneeni teosta hyvin visuaalisena jo ensilukemalla ja itse asiassa ihmettelen hieman, ettei teoksesta ole tehty elokuvasovitusta. (Saman niminen elokuva vuodelta 2010, ja melkein samanniminen elokuva vuodelta 2011 ovat ihan eri tarinoita.) Uskon, että Harmin tiellä voisi olla myös kaupallinen menestys nyt, kun voimakkaat ja rohkeat nuoret naiset ovat scifi-fantasia-action genressä nousseet trendiksi.

Harmin tiellä sekoittaa varsin ainutlaatuisesti viktoriaanista miljöötä ja scifi-elementtejä: avaruuden halki seilataan 1800-luvun tyylin purjelaivoilla ja avaruusolentoja kutsutaan fauneiksi ja enkeleiksi – joskin julmat ja vaaralliset villipetomaiset enkelit ovat osoittautuneet kaikkea muuta kuin raamatullisten esikuviensa kaltaisiksi. Nimenomaan näin ainutlaatuinen maailma tekisi elokuvan toteuttamisen visuaalisesti äärimmäisen mielenkiintoiseksi.

Greenland toisintaa victoriaanisessa rinnakkaistodellisuudessaan aidon oloisesti 1800-luvun tapakulttuurikoodistoa. Naisen asema esimerkiksi on erittäin rajoitettu, ja päähenkilö Sophie Farthing, lähtökohtaisesti kiltti ja tunnollinen nuori nainen joutuukin turvautumaan monenlaisiin “metkuihin”, kuten pukeutumaan pojaksi soluttautuakseen avaruuslaivalle, joka kuljettaa hänet huimiin seikkailuihin vieraisiin maailmoihin. Julmanpuoleisen isänsä luota pakeneva Sophie yrittää selvittää dekkarimaisesti, kuka hänen äitinsä oli ja minne äiti katosi. Joku on kuitenkin valmis tappamaan Sophien, jotta totuus hänen taustastaan ei paljastuisi. Jotta kaikki olisi elokuvamaisesti täydellistä, Sophien seikkailuihin kietoutuu myös koskettava romanttinen juoni. Juoni on kuitenkin myös riittävän simppeli siihen nähden, että uskoisin sen taipuvan elokuvaksi kohtuullisen helposti. Kirjassa on tosin melkoinen määrä “viiden minuutin vierailijoita” eli vain lyhyesti tarinassa piipahtavia hullunkurisia sivuhahmoja, joita elokuva-adaptaatiota ajatellen pitäisi varmaankin karsia aika reippaalla kädellä.

Roolit
Sophie Farthing – esimerkiksi Ellen Page, sillä hänet olisi mielenkiintoista nähdä seikkailemassa victoriaanisessa asussa ja hän olisi Sophieksi yhtä aikaa riittävän räväkkä, mutta myös herttainen ja kiltti. Jennifer Laurence tai Shailene Woodley sopisivat rooliin varmasti myös hyvin, mutta toisaalta he voisivat olla liiankin ilmeisiä valintoja. Emily Browning olisi myös etenkin ulkonäöllisesti erinomainen rooliin, ainakin jos joku ohjaaja saisi hänestä hieman ilmeikkäämmän. Chloë Grace Moretz saattaisi myös parin vuoden päästä olla kypsä rooliin.

Bruno, Sophien ystävä ja love-interest. Näen tässä roolissa mielessäni James Francon, mutta hän alkaa olla siihen liian vanha, vaikka näenki Brunon jonkin verran Sophieta vanhempana (ehkä 5-8 vuotta? En ole varma määritelläänkö asiaa kirjassa). Joseph Gordon-Levitt voisi myös toimia. Nuoremmista ehkä Michael Cera tai jopa Bill Skarskgård? Riippuu toki siitäkin, kuka nähtäisiin Sophien roolissa. Joka tapauksessa rooliin tarvitaan näyttelijä, joka on yhtä aikaa uskottava ensirakastaja, mutta soveltuu myös veijarimaiseksi kelmiksi, jopa roistoksi. Bruno kun ei ole ihan yksiulotteinen henkilöhahmo.

Sophien isä, Jacob – David Bradley, ehdottomasti

Muut roolit jätän toistaiseksi avoimiksi: niitä pitäisi mietiskellä pitemmän kaavan kautta.

Nina Niskanen: American Gods

Neil Gaimanin American Gods

Neil Gaimanin American Gods

Haluaisin niin monia erilaisia elokuvia, että on vaikea päättää, mitä haluaisin kaikkein eniten. Pysyvin suosikki on kuitenkin American Gods, josta vähän väliä huhuillaan elokuvaa, jota ei kuitenkaan tähän mennessä ole kuulunut. Shadow Moon pääsee vankilasta juuri ajoissa hautaamaan vaimonsa, joka kuolee viikkoa ennen tämän vapautumista. Samalla kuolee Shadow’n paras kaveri, jonka tarjoama työpaikka oli yksi Shadow’n vapautumisen vaatimuksista. Kuinka ollakaan, salaperäinen herra Wednesday palkkaa Shadow’n henkivartijakseen. Kun Shadow ja Wednesday ramppaavat ympäri Amerikkaa, paljastuu pian, että Wednesday onkin muinainen norjalainen Odin-jumala.

Wednesday ja Shadow yrittävät rekrytoida muita vanhoja jumalia mukaan tulevaan sotaan uusia jumalia vastaan. Kaikki maahan saapuneet ovat tuoneet mukanaan omat jumalansa ja Shadow tapaa jumalia Egyptiläisistä Itä-Eurooppalaisiin. Koska en halua spoilata kirjaa kaikilta muilta, en selitä juonta tässä laajemmin.

Olen aina rakastanut mytologiaa, uutta ja vanhaa, joten American Gods iski minulla juuri oikeaan kohtaan. Kyseessä on laaja ja monimutkainen tarina. Huolimatta siitä, että Shadow’n ympärillä pyörii jumalia toisensa perään, romaani on yllättävän ihmisläheinen kertomus. Shadow itse on myös melkein enemmän pelkkä valosmuotti, josta Gaiman hyvin tarkasti ei kerro lähes mitään ulkonäköön liittyvää.

Roolit
Shadow Moon – Idris Elba
Mr. Wednesday – Gary Oldman
Mr. Czernobog – Elya Baskin
Mr. Nancy – Ajay Naidu
Mad Sweeney – Brendan Gleeson

The Technical Boy – James Marsters
Media – Amanda Palmer
Mr World – Clark Gregg

Mukana on myös paljon muita hahmoja, joiden näyttelijöitä täytyy miettiä hieman pidempään.