Lahdessa 6-8.6.2014 järjestetty Desucon on yksi suosituimpia Suomessa järjestettyjä animetapahtumia, johon liput myydään yleensä päivässä parissa loppuun. Vuodesta 2009 järjestetty coni tarjoaa tapaamispaikan ja ohjelmaa animen, mangan, cosplayn ja erilaisten fandomien ystäville, joita sitten saapuu ympäri Suomea.

Lyhyt katsaus animekulttuuriin heille, jotka eivät ihan paatuneita otakuita ole: animeen ja mangaan keskittyneet conit ovat Suomessa alkaneet lisääntyä 2000-luvun alusta. Tätä nykyä Suomessa järjestetään vuosittain ainakin 22 conia ja harvemmin kuin joka vuosi vielä enemmän. Tapahtumat pyörivät vapaaehtoisvoimin ja käyttävät tapahtumapaikkoinaan kouluja, seminaarihalleja ja jopa risteilyaluksia. Tarkoitus on kerätä animesta, mangasta ja erilaisista fandomeista kiinnostuneita ihmisiä yhteen cosplayn, erilaisten pelien pelaamisen, luennoille osallistumisen, kilpailujen, iltabileiden ja harrastustuotteiden shoppailun merkeissä. Desucon on yksi Suomen suurimpia tapahtumia ja lippuja myydään 2 900 kappaleen paikkeilla (tieto viime vuoden Desuconista) joka vuosi. Kunniavieraana oli tänä vuonna Tomoki Kyooda, joka on muun muassa animesarja Eureka Sevenin luoja.

Hahmo sarjasta Hoozuki no Reitetsu.

Katukuvassa tapahtuma näkyy juuri cosplayn takia. Paikalle erilaisista majoituksista puvuissaan vaeltavat kävijät saavat useamman paikallisen katsomaan toisenkin kerran, vaikka luulisi lahtelaisten jo tottuneen siihen, että kerran kesässä Sibeliustalon valtaa värikäs joukko animeharrastajia. Tämän vuoden Desuconissa oli cosplay jälleen hyvin edustettuna ja vaikka en varsinaisia kilpailuja seurannutkaan (Eurocosplay-karsinnassa valittiin Suomen edustajat kilpailemaan Eurocosplayn finaaliin Lontooseen ja Hall cosplayssä kisaajat poimitaan kilpailemaan coniväen joukosta) otin ahkerasti kuvia suosikkisarjojeni hahmoista ja cossasin itse. Osalle conikävijöistä cosplay eli oman puvun esittely ja muiden pukujen kuvaaminen on joka vuosi pääsyy tulla paikalle, ja muu ohjelma jää vähemmälle huomiolle. Onneksi Sibeliustalossa on metsähallissa tilaa juuri tällaiseen toimintaan ja sään salliessa myös ulos voi levittäytyä.

Cossiasuja näkyi laidasta laitaan, kestosuosikki Attack on Titanin univormut olivat luonnollisesti hyvin edustettuina, mutta myös Hobitti- ja Disney-hahmoja näkyi. Cosseja näkyy näin useamman vuoden conikokemuksella arvioituna koko ajan enemmän ja paremmin tehtyinä, vaikka Suomessa ei vielä Japanin ja USA:n kanssa samanlaista cossitarvikkeiden ja valmiiden asujen teollisuutta olekaan, vaan täällä tehdään asut valtaosin itse. Mitään halpaa lystiä hyvän asun tekeminen ei ole, sillä propin (hahmon mukanaan kantama ase, sauva tai vaikka paistinpannu) tekemiseen, asun ompeluun ja peruukin ostoon voi hyvin saada uppoamaan monta sataa euroa. Halvemmallakin toki pääsee, ja aloittelija voi onneksi valita hahmon, jonka puvun saa joko valmiina netistä taikka kirpputorilta vaatteita bongaamalla ja niitä hieman muuntelemalla.

Ennahin kissacosplay.

Kaikki aikani ei kulunut cosplayn pauloissa vaan osallistuin myös muutamaan ohjelmaan. Animeen ja mangaan keskittyneiden conien ohjelmatarjonta voi joskus olla hieman yksipuolista, sillä yhtä animesarjaa käsittelevä ohjelma luonnollisesti vetää puoleensa vain tätä sarjaa seuranneita taikka muutoin aiheesta kiinnostuneita katsojia ja ”Niin mikä kissatyttöanime? Anteeksi kuka mangan tekijä? En edes tunnista tuota japanilaista termiä!” -ongelmasta kärsivät satunnaisemmat kävijät saattavat jättää suurimman osan ohjelmasta seuraamatta, koska mitään heitä miellyttävää ei löytynyt . Ohjelmalle kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus, ainahan voi hipsiä salin perälle, katsoa pari minuuttia miltä vaikuttaa, ja jos ei nappaa, voi lähteä vähin äänin muita häiritsemättä.

Seurasin perjantaina japanilaisen pienen tietokonepelivalmistajan Nitro+:n tarjonnasta kertovaa ohjelmaa. Ohjelman pitäjä esitteli hyvin, mitä pelejä saa länsimaisina käännöksinä ja mitä on turha odottaa. Toinen perjantain tärppi, Kauhu japanilaisessa sarjakuvassa -luento, oli hyvin viihdyttävä ja esitteli Japanissa tunnetut kauhumangan klassikot Gegege no Kitarosta Devilmaniin. Ainakin minulle tässä oli uutta asiaa, koska Suomessa ei juurikaan tunneta ennen 1990-lukua julkaistua mangaa pienen harrastajapiirin ulkopuolella.

Lauantain ohjelmasta poimin korealaista sarjakuvaa esittelevän luennon etupäässä erään itse fanittamani sarjan inspiroimana. Japanilainen sarjakuva tunnetaan mangana, korealainen manhwana ja kiinalainen manhuana. Manhwaa tuottaa siis oikeastaan vain Etelä-Korea, pohjoiskorealainen sarjakuva tuppaa ainakin luennon perusteella olemaan varsin propagandan värittämää. Tyypillistä manhwalle on sen julkaiseminen netissä. Tämä parantaa toki saatavuutta, mutta vaikuttaa myös laatuun, koska tekijä ei saa tuotoksestaan samalla tavalla rahaa kuin kustantajan kanssa paperisen kirjan tuottava mangan tekijä Japanissa.

Conikävijöitä Sibeliustalon Metsähallissa.

Sunnuntaina kävin vielä katsomassa Kaikki mitä olet aina halunnut tietää kimonoista -luennon, jonka lopuksi halukkaat pääsivät sovittamaan kimonoa kaikkine asusteineen. Täytyy kiitellä luennoitsijan perehtymistä aiheeseen ja sitä, että hän oli raahannut paikalle todella paljon mallikappaleita, jotka mallin päällä hyvin havainnollistivat, milloin oli kyse komonista eli arkikimonosta erotuksena vaikkapa tomesodeen eli naimissa olevan naisen juhlakimonoon. Erilaiset vuodenajoista riippuvat kuvioinnit, kimonovyöt ja väritykset tulivat tutuiksi, ja selvisi sekin, miksi se yksi Japanista käytettynä hankkimani kimono oli aika oudon näköinen ja tosi halpa. Hautajaisvaatehan se, siis surijalle tarkoitettu kokomusta kimono.

Kokonaisuutena tämän vuoden Desucon oli minulle oikein mukava kokemus. Täytyy etenkin kiitellä järjestäjien päätöstä laajentaa ohjelmaa hieman kapean ”sen on oltava pelkkää mangaa ja animea” -kategorian ulkopuolelle. Yleisemmin japanilaiseen kulttuuriin, tai miksei myös Koreaan, Kiinaan, Vietnamiin ja muihin lähialueisiin keskittyvä ohjelma viekoittelee katsojapenkeille aina enemmän väkeä kuin hardcoreharrastajille suunnattu yhden ainoan animesarjan syväluotaava analyysi.