Viimeisin suosikkikirjani on Audrey Niffeneggerin romaani Aikamatkustajan vaimo (The Time Traveller’s Wife, 2003). Kirja sopii  minusta loistavaksi vaikka sateisen kesäpäivän pelastukseksi, joten tein siitä Nörttityttö-TV:seen pienen esittelyvideon.

Yksi harmillinen asiavirhe videoon eksyi; väitän siinä, että kirja olisi julkaistu vuonna 2012, vaikka itse asiassa se on julkaistu jo vuonna 2003. Pahoittelen virhettä, videossa esiintyminen taisi olla sen verran jännittävää, että ajatukseni menivät hieman sekaisin.

Audrey Niffeneggerin The Time Traveller's Wife -kirjan ensimmäisen painoksen kansikuva.

Audrey Niffeneggerin The Time Traveller’s Wife -kirjan ensimmäisen painoksen kansikuva.

Kerron myös videossa, että kirja on surumielinen, mitä se kyllä onkin – kirjassa käsitellään paljon muun muassa läheisten kuoleman kohtaamista. Haluan vielä korostaa, että kirja on tunnelmaltaan kuitenkin optimistinen ja ikään kuin toiveikas. Adjektiivi “katkeransuloinen” sopii mitä parhaimmin kuvaamaan herkkää ja kaunista, mutta elämänmakuista kertomusta. Niffeneggerin tekstissä on myös paljon huumoria. Tarinan minä-kertojien ja päähenkilöiden Henryn ja Clairen persoonat ovat loistavasti rakennettuja ja molemmilla on omanlaisensa kertojaääni. Henry ja Claire ovat molemmat älykkäitä ja tarkkanäköisiä kertojia, ja usein huumori kumpuaakin juuri heidän tavastaan kuvailla kokemuksiaan ja ympäristöään, erityisesti tarinan muita henkilöhahmoja. Henryn ja Clairen lisäksi myös tarinan sivuhenkilöt ovat mielenkiintoisia, koskettavia ja samaistuttavia. Itse liikutuin erityisesti Henryn traagisen isähahmon kohtalosta. Toivottavasti Aikamatkustajan vaimon tarina löytää tämän vinkkauksen perusteella tiensä monen nörttitytön kesäkirjalistalle.

Lukisin mielelläni myös muiden kirjan mahdollisesti lukeneiden kommentteja teoksesta vaikkapa tämän postauksen kommenteista. Itse haluan seuraavaksi katsoa Aikamatkustajan vaimo -elokuvan. Kunhan se on katsastettu, raportoin ehkä elokuvasta taas täällä Nörttitytöissä.