Alustat: Playstation 3, Xbox 360, PC
Arvosteltu: PC
Kehittäjä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Genre: Seikkailu
Ikäraja: PEGI 18
Assassin’s Creed Liberation oli Playstation Vitalle eksklusiivinen peli vuodelta 2012, josta tuli tammikuussa HD-versio muille alustoille. Liberationissa seikkaillaan jälleen Animuksen luomassa simulaatiossa, jonka avulla temppeliritarit yrittävät kertoa oman versionsa historian tapahtumista, jotka kuvaavat temppeliritareiden ja salamurhaajien välistä sotaa. Peli eroaa aiemmista siten, että simulaation käyttäjästä ei ole tietoa. Lisäksi päähenkilönä on ensimmäistä kertaa naishahmo, Aveline de Grandpré.
Salamurhaaja ja kaupunkinäkymä
(Kuvituksena käytetty ruutukaappauksia pelistä.)
Peli sijoittuu suurimmaksi osaksi 1700-luvun New Orleansiin, jossa afrikkalais-ranskalainen Aveline asuu isänsä ja äitipuolensa kanssa. Tarinan alussa Aveline tutkii New Orleanssissa tapahtuvia katoamisia. Varsinkin orjia ja vähäosaisia ihmisiä on kadonnut. Tutkimukset johtavat siihen, että Aveline löytää sattumalta isomman salaliiton, jota tutkiessa hän salamurhaa muutaman ihmisen ja yrittää samalla auttaa orjia. Juoni on sen verran sekava ja vaikea seurata, minjä lisäksi juonta selittävät välivideot puuttuvat, joten välillä pelaaja ei oikein tiedä missä mennään.
Orja seikkailee Louisianan vihreillä soilla.
Pelin aikana Aveline käyttää kolmea eri persoonaa; paitsi salamurhaaja hän on myös neiti hyvin varakkaasta perheestä tai hän voi pukeutua myös orjaksi ja sulautua siten näkymättömäksi liikkuessaan ympäri kaupunkia. Kaikilla hahmoilla on etunsa, mutta myös haittapuolia löytyy. Salamurhaaja liikkuu parhaiten, ja hänellä on suurin asearsenaali, mutta Assassin-puvussa hänet huomataan. Orjana Aveline pystyy kävelemään vartioitten ohi ilman suurempia ongelmia, ja huonoa mainetta kerääntyy vähemmän kuin salamurhaajana. Hänellä on vähän suppeampi asearsenaali orjana, mutta parkour-juoksu onnistuu myös orjana. Hienostoneitinä hän valitettavasti ei pysty kiipeilemään, ja asearsenaali on pienin, mutta hienostoneiti ei kerää huomiota eikä huonoa mainetta samalla tavalla, ja Aveline pysyy anonyyminä ilman ongelmia. Tämä roolien vaihtaminen tuo myös mukavaa vaihtelua peliin. Pelaaja voi valita itse täysin miten haluaa pelata, huomaamattomana hahmona vai näkyvänä ja tunnettuna salamurhaajana.
Hienostoneiti hurmaa miehiä
Asearsenaali on laaja. Vanhoja tuttuja aseita on paljon, niin miekkoja, pistooleita kun piiloveitsiä. Uusina tuttavuuksina ovat puhallusputki ja myrkkynuolet, mikä on hyvin hiljainen ja mielestäni mahtava ase. Puhallusputki on aina myös hienostoneidin mukana päivävarjoon piilotettuna jolloin sillä voi ampua myös ihmisvilskeen keskellä nuolia kenenkään huomaamatta.
Pelimekaniikasta huomaa, että peli on suunniteltu ensisijaisesti käsikonsoleille. Liikkuminen ei vaadi pelaajalta paljoa vaan on hyvin helppoa. Kamera vain oikeaan suuntaan ja juokse eteenpäin. Peli hoitaa hyppäämisen suurimmaksi osaksi itse ilman erillisiä käskyjä. PC:llä kontrollit ovat helppo oppia ja hallita. Myös taistelumekaniikka on helppo omaksua.
Kauppalaivastoa ohjaamassa
Tarinan ohella voi tehdä myös paljon pieniä sivutehtäviä. Voit auttaa orjia pakenemaan, syrjäyttää kaupallisia kilpailijoita tai kerätä erilaista pientä krääsää. Kaikilla personaalisuuksilla on myös oma pieni sivutarina, jota voi edistää. Peli on keräilijän taivas. Keräillä voi alligaattorin munia, voodoo-nukkeja, jalokiviä, maya-hahmoja, kolikkoja jne. Tarinan aikana Avelinen isä kuolee, jonka jälkeen peliin tulee mukaan pieni mukava peli, jossa voi ohjata isän kauppalaivastoa ja siten tienata rahaa uusiin aseisiin ja vaatteisiin.
Ainut asia, joka minua häiritsi pelissä, oli ääninäyttely. Minä en pitänyt yhtään siitä, miten näyttelijät yrittivät puhua englantia ranskalaisella tai espanjalaisella korostuksella. Se oli melkein ärsyttävää. Onneksi sen sijaan pelissä on siihen hyvin sopiva musiikki.
Sanoisin, että tämä on ihan hyvä ja kiinnostava välipala, josta saa yllättävän paljon irti, varsinkin hintaan verrattuna.
Tiivistelmä
+ Liikkuminen
+ Eri roolit, vaihtelevaisuus
+ Pelin laajuus
– Juoni ja sen vaikea seurattavuus
– Ääninäyttelyn aksentit
Arvosana
Todellinen nörttityttö
