Vuoden Nörttityttö -palkinto, kuva: Nina Niskanen

Päivälleen kaksi vuotta sitten julkaistiin Nörttitytöt-blogin ensimmäinen artikkeli. Tähän päivään mennessä olemme julkaisseet blogissamme yli 400 juttua ja kirjoittajia joukossamme on noin 90 henkilöä. Aikamoista meininkiä!

Lauantaina vietettiin odotettua juhlaa – Nörttityttöjen 2-vuotissyntymäpäivää. Synttärit käynnistyivät Tekniikan museolla kahden pintaan auringon paistassa ulkona kuulaasti kuin juhlan kunniaksi. Paikalla oli pääasiassa blogin aktiivikirjoittajia. Aluksi väkeä oli paikalla runsas tusina, mutta iltapäivän mittaan lisää nörttityttöjä puolisoineen ja ystävineen saapui paikalle niin, että viiden aikaan juhlien muuttuessa yksityistapahtumaksi, paikalla oli jo kolmisenkymmentä nörttiä. Optimistisimmista yleisötavoitteista siis jäätiin aika paljon jälkeen, mutta ei se onneksi menoa haitannut. Tunnelma synttäreillä oli päinvastoin kodikas kuin vanhojen ystävien kokoontuessa yhteen.

Ensimmäinsen ohjelmanumero oli päätoimittaja Anna-Maija Laineen leikkaama videopätkä, jossa monet nörttityttöjen kirjoittajat mainostivat nörttityttöyttään ja kertoivat lyhyesti, mistä ovat nörttitytöihin kirjoittaneet. Video kuvastikin viehättävästi koko Nörttityttö-blogin sisältöä. Video tullaan varmasti myöhemmin julkaisemaan YouTubessa ja täällä blogissa.

Videon jälkeen ohjelmassa oli varsin nörttityttömäisesti sarja lyhyitä esitelmiä, jotka käsittelivät Nörttitytöt-blogista tuttuja teemoja; pelejä, populaarikulttuuria, elokuvia, kirjallisuutta, nörttiyttä ja roolipelaamista. Puheohjelmasta vastasivat blogin päätoimittajat Anna-Maija Laine, Mia Meri, Nina Niskanen sekä allekirjoittanut. Minulla oli myös kunnia juontaa ohjelmaa yhdessä Anna-Maijan kanssa. Kaikki pikkuesitelmät olivat mielenkiintoisia, ja toivonkin, että saamme vielä lukea kaikista synttäreillä käsitellyistä aiheista myöhemmin blogissa lisää. Erityisesti Mia Merin videopelihistoriakatsaus oli niin perusteellinen ja mukaansa tempaava, että jään odottamaan, milloin Mialla on aikaa tehdä aiheesta blogipostaus.

Puheohjelmien välissä osallistuimme kaikki yhdessä Tekniikan museon palvelutuottaja Riina Linnan vetämään opastettuun kierrokseen museon Pongista Pleikkaan
-videopelinäyttelyssä. Riina osoittautui todelliseksi nörttitytöksi ja luennoi äärimmäisen mielenkiintoisesti videopelien ja niiden “esiasteiden” historiasta. Näyttely ja opastettu kierros valottivat hienosti suomalaista näkökulmaa videopelihistoriaan, muun muassa sen kautta, miten Raha-automaattiyhdistys on vaikuttanut kolikkopelikoneiden yleistymiseen ja kehittymiseen maassamme. Itse olin myös erittäin viehättynyt näyttelyyn rakennetuista lavastetuista huoneista, joiden kautta retrovideopelit oli sidottu myös laajemmin aikakautensa visuaaliseen ja emotionaaliseen kontekstiin. Näyttely herättikin varmasti kaikissa nostalgisia muistoja.

Synttäripäivä huipentui Kultaiset kakkulat -palkintogaalaan ja synttäriohjelman ohessa järjestetyn Nörttityttö-tietokilpailun palkintojen jakoon. Tietokilpailussa parhaimmin menestyi Tommi Pystynen – joka tosin ei hänkään saanut ihan kaikkia vastauksia oikein. Hänet palkittiin Crime Alleyn, kotimaisen Batman-elokuvan, ensi-iltalipuilla. Tommin lisäksi hienoja palkintoja lunastivat myös muut hyvin vastanneet – ja pari palkintoa arvottiin lohdutukseksi myös niille, joiden nörttityttötiedoissa jäi vielä hieman parantamisen varaa. Palkinnoista iso kiitos AlphaGeekille sekä ensi-iltalipuista Crime Alleyn ohjaaja Pekka Paalaselle.

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kultaiset Kakkulat -gaalassa Vuoden Nörttityttö -palkinnon sai Pelit-lehden päätoimittaja Tuija Lindén. Vuodesta 1992 asti Pelit-lehteä päätoimittanut Lindén palkittiin maamme nörttityttöjen esikuvana, joka on työllään arvostettuna pelijournalistina ja suomalaisen pelikulttuurin edistäjänä sekä pelaajana osoittanut, että nainen voi olla varteenotettava hahmo pelialalla. Lindén ei valitettavasti itse päässyt paikalle noutamaan palkintoaan, mutta välitti Nörttitytöille mieltä lämmittävät terveisensä. Juhlapuheissa lupailtiin, että Lindénistä tehdään myöhemmin Nörttitytöt-blogiin henkilökuva. Samalla luovutamme Lindénille upean Vuoden Nörttityttö -pokaalin (ks. kuva yllä), jonka tekivät Nina Niskanen ja Henna Teitto.

Vuoden Hymynörttityttö-palkinto myönnettiin blogin kirjoittajalle. Kirjoittajat äänestivät Hymynörttityttöä keskuudestaan. Äänestys oli erittäin tasainen. Komea palkinto napsahti kuitenkin tänä vuonna – minulle. Olin palkinnosta otettu, yllättynyt ja melko hämmästynyt. Oletan, että sain ääniä ensisijaisesti, koska perustin Nörttitytöt-blogin kaksi vuotta sitten. Se onkin ollut yksi parhaita päähänpistojani ikinä.

On ollut suuri ilo ja onni seurata, kuinka Nörttitytöistä on kasvanut vahva ja moniulotteinen yhteisö. Nörttitytöt ei enää pitkään aikaan ole nojannut henkilökohtaiseen innostukseeni, vaan Nörttitytöt on porukka ja projekti, jolle lukuisat nörttitytöt jaksavat antaa aikaansa ja innostustaan. Nörttitytöt ei ole enää pelkkä blogi tai yhdistyskään vaan ilmiö, josta on tullut osa monen ihmisen identiteettiä. Nörttitytöt on jotain suurempaa kuin mitä itse olisin siitä koskaan voinut tehdä. Siksi haluankin ajatella, että vaikka komea Vuoden Hymynörttityttö -pokaali nyt koristaa minun olohuonettani, itse palkinto kuuluu kuitenkin meille kaikille, koko yhteisölle.

Virallisen ohjelman loputtua ja museon suljettua ovensa suurelta yleisöltä kello viisi, me nörttityttöt jäimme vielä museontiloihin pelailemaan sekä museon retrovideopelejä, että mukana tuomiamme lautapelejä. Lisäksi syötiin tietysti herkullista porkkanakakkua ja monia muita ihania herkkuja. Kävi ilmi, että yksi jos toinenkin nörttityttö on myös melkoinen jauhopeukalo.

Varmasti hauskinta syntymäpäivillä oli nähdä kirjoittajayhteisömme aktiivit koolla. Tuli tunne, että seuraavaa yhteistä kakunsyöntihetkeä ja lautapelailua ei totisesti kannata odottaa ensi vuoden marraskuuhun asti. Kuukausittaisten tapaamisten lisäksi vaikka viimeistään ensi kesänä voisi taas koittaa järjestää jonkin yhteisen juhlahetken – syitä keksimme kyllä varmasti.