Rokotteista käydään muutaman vuoden välein kiivasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Viime viikolla uusimman kohun sai aikaan HPV-rokote, joka on uusin kansallisen rokoteohjelman lisäys. Rokotekeskustelu tuntuu vellovan nopeasti ilmenevien haittavaikutusten ympärillä ja keskustelussa usein unohdetaan rokotteiden pelastaneen miljoonia ihmishenkiä. Halusimme laittaa oman lusikkamme tähän soppaan kertomalla myös hieman laumaimmuniteetista, joka usein unohtuu keskustelusta.
Laumaimmuniteetti suojaa myös heikompia yksilöitä. Piirros: Mia Meri
Mikä ihmeen laumaimmuniteetti?
Laumaimmuniteetista puhutaan, kun viitataan rokotuksien avulla immuniteetin saavuttaneen väestön rokottamattomille tarjoamaan suojaan. Rokottamalla taltutetut taudit eivät pääse leviämään ihmisiin, jotka eivät syystä tai toisesta voi saada immuniteettia rokottamalla. Tämä ei tietenkään toimi, jos rokottamaton on suorassa yhteydessä taudinkantajaan, mutta useimmissa teollisuusmaissa tämä suoja on riittävä pitämään vakavat taudit, kuten polion ja hinkuyskän poissa näistä haavoittuvaisista väestön osista. Tämä immuniteetti on kuitenkin äärimmäisen herkkä peukaloinnille. Jokainen kansallisessa rokotusohjelmassa olevista rokotteista vaatii vähintään 80% väestöstä rokotetuksi laumaimmuniteetin hyödyn saavuttamiseksi. Jotkut, kuten hinkuyskä, vaativat reilusti yli 90% kansasta rokotetuiksi. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että äiti toimi hinkuyskän tartuttajana lapselleen 32% hinkuyskätapauksissa (2).
Ketä ei voida rokottaa?
Miksi kenenkään sitten pitäisi välittää laumaimmuniteetista? Yksinkertaisin vastaus on, että kaikkia ei voida rokottaa ja yleensä nämä ovat sellaisia, jotka erityisesti tarvitsisivat rokotuksen tarjoamaa immuniteettia. Vakavasti sairaita ei voida rokottaa normaalisti, erityisesti kemoterapia ja autoimmuunitautien hoito ovat usein este rokottamiselle. Vauvaikäiset lapset elävät myös useita kuukausia ilman rokotteitaan ja toisin kuin usein uskotaan, äidin tarjoama suoja ei yksin riitä, jos lapsi joutuu kosketuksiin taudinkantajan kanssa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 2004-2011 hinkuyskään kuolleista 159 ihmisestä 141 oli alle kolmikuisia vauvoja (1). Ensimmäinen hinkuyskärokote annetaan 3 kk ikäiselle.
Vakavien tautien lisäksi vakavat allergiat saattavat estää rokottamisen kokonaan. Tämä on myös se syy, miksi rokotteen jälkeen joutuu odottelemaan vähintään 15 minuuttia. Monet vakavasti kananmunalle allergiset saavat voimakkaita allergisia reaktioita rokotteista ja useat näistä päätyvätkin vaivalloiseen ja kalliiseen siedätyshoitoon vain saadakseen rokotukset. Siedätyshoidot kuitenkin kestävät kuukausia, välillä jopa useita vuosia ja koko tämän ajan allergikko on haavoittuvainen rokotteiden suojaamille taudeille ja täysin riippuvainen ympäröivien ihmisten immuniteetista.
100% tehokkuus?
Tiettävästi yksikään rokote ei valitettavasti tarjoa kaikille suojaa. Osa rokotettavasta väestöstä ei koskaan kehitä immuniteettia rokotuksesta huolimatta. Valitettavasti tämän saa varmasti tietää usein vasta kun joutuu kosketuksiin taudin kanssa. Rokotteiden luotettavuus vaihtelee 99% ja 80 % välillä, jossa tehokkaimman suojan antavat vakavia tauteja vastaan olevat rokotteet kuten polio- ja tuhkarokkorokote. (3)
Esimerkiksi Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa 1994 levisi tuhkarokkoepidemia. Alueen 625 lasta altistui taudille, joista 17 sai tuhkarokon. Näistä lapsista 609 oli rokotettu ja heistä 10 sai tuhkarokon. Tämä vastaa noin 1,6 % osuutta lapsista. Niistä 16 lapsesta, jotka eivät olleet saaneet rokotusta, 7 sai tartunnan, joka vastaa 44 % rokottamattomista. Eli vaikka rokotteen suoja ei ole välttämättä täysin pitävä niin se tarjoaa kuitenkin ylivertaisesti tehokkaamman suojan.
Tarinat vs tilastot
Tragedia on vedonnut ihmisiin tarinankerronnan muotona jo antiikin Kreikasta alkaen. Rokotusten vastustajilla onkin usein sydäntä särkeviä tarinoita kerrottavanaan. Yleensä tarinaan liittyy vanhemman kertomus oman lapsen kärsimyksestä. Lääketiedettä ei kuitenkaan tehdä tarinoiden, vaan tilastojen valossa. Ja tilastot ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että rokotteet toimivat ja estävät kuolemaan johtavia sairauksia, kuten nyt uusimpana tiettyjä syöpiä. Toisenlaiset tarinat taas jäävät paljon vähemmälle huomiolle kuten Yhdysvalloissa tälläkin hetkellä leviämässä oleva valtaisa hinkuyskäepidemia, joka johtuu ihmisten päätöksestä jättää itsensä ja lapsensa rokottamatta. Hinkuyskätapausten kasvu on ollut viime vuosien aikana suurinta yli 50 vuoteen ja ne johtavat usein kuolemaan, osittain koska lääkärit eivät tunnista tautia hinkuyskäksi ennen kuin on liian myöhäistä. Valitettavasti näitäkin tarinoita alkaa olemaan enemmän kuin tarpeeksi ja niitä olisi tärkeä tuoda esiin enemmän kun tällä hetkellä tarinat, joiden mukaan rokotteet ovat kaiken pahan alku ja juuri leviävät herkemmin. Kuitenkin pitää muistaa, että kun puhutaan rokotteista niin paras tarina on se mitä ei koskaan tapahtunut eli ne miljoonat henget, jotka eivät koskaan sairastu vakaviin tauteihin rokotteiden ansiosta.
Ovatko taudit jo voitettuja?
Rokotteet keksittiin 1700-luvun viime metreillä ja menetelmä on ollut siitä alkaen käytössä. Rokotteiden perimmäisenä tavoitteena on saada vakava tauti katoamaan kokonaan maailmasta.
Vaikka monet taudit ovatkin kadonneet melkein kokonaan tehokkaan rokotuksen ansiosta, niin ne eivät katoa kokonaan. Tautien huomataan heti alkavan levitä kun rokottaminen lopetataan ja tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset koko sukupolveen, joka jää ilman rokotteita. Esimerkiksi Syyriassa jatkunut sota on heikentänyt terveydenhuoltoa ja polio on alkanut levitä lasten keskuudessa. Polioon ei ole olemassa parantavaa hoitoa mutta rokote ehkäisee sen tehokkaasti.
Isorokko on yksi esimerkki vaikeasta taudista, joka tappoi 30 % tartunnan saaneista. Myös selvinneillä ilmeni pahoja jälkitauteja ja sokeutta. Isorokko on julistettu kadotetuksi 1980. Tämän jälkeen ei tiedossa olevia tapauksia. Isorokkorokotukset lopetettiin Suomessa 1980. Maailman terveysjärjestö WHO:lla on ollut sama tavoite pyyhkiä polio pois maailmasta, mutta tavoitteeseen ei ole täysin vielä päästy.
Mistä sitä saa?
No mistä niitä rokotteita sitten saa? Mistä tietää, mitä rokotteita on voimassa ja mitkä pitäisi uusia? Tällä hetkellä Suomessa ei ole vain yhtä ainoaa rekisteriä, mitkä rokotteet kukakin on saanut ja mitkä niistä pitää uusia ja koska. Selkein ja yksinkertaisin on oma, kansainvälinen rokotepassi, jonka voi pyytää minkä tahansa rokotuksen yhteydessä. THL:n sivuilta löytyvästä Rokottajan käsikirjasta näkee nopeasti THL:n suosittelemat rokotteet sekä lapsille että aikuisille sekä lisätietoa rokotteista. Tuoreesta HPV-rokotteesta puolestaan saa paljon selkokielistä tietoa Tyttöjen juttu -sivustolta.
Kaiken kaikkiaan tänään on loistava päivä varmistaa, että kaikki omat rokotteet ovat ajan tasalla. Monet rokotukset tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein eli aikuisenakin kannattaa pitää huolta siitä, että omat rokotukset ovat kunnossa.
(1) http://www.cdc.gov/vaccines/vpd-vac/pertussis/fs-parents.html
(2) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15545851
(3) Epidemiology and Prevention of Vaccine-Preventable Diseases, US department of health and human services.
“Vakavasti sairaita ei voida rokottaa normaalisti, erityisesti kemoterapia ja autoimmuunitautien hoito ovat ehdoton este rokottamiselle.” Ei se ihan näin mene. Kyllä useimmat rokotteet voi ottaa myös immunosuppression alaisena – mutta niiden teho on heikentynyt (autoimmuunisairaudet heikentävät myös itsessään immuunijärjestelmän toimintaa ja siten rokotteiden tehoa).
Ottamalla esimerkiksi influenssarokotteen suojelet mm. kaverin vauvaa, ikääntyviä (iso)vanhempiasi, bussissa viereesi istuvaa syöpäpotilasta ja reumaa sairastavaa työkaveria. Sekä minua, jolla on mm. immuunipuutoksia, sydänsairaus ja aivolisäkkeen vajaatoiminta ja influenssa on minulle hengenvaarallinen.
Terveysblogissani olen kirjoittanut siitä, että valtaosa rokotteiden haitoista on tilastoharhaa – kun miljoonia ihmisiä rokotetaan vuosittain, väistämättä osa vakavista sairastumista sijoittuu ajalliseen yhteyteen rokotusten kanssa. Ja pahimmillaan rokotteita syytetään jopa vuosia myöhemmin tapahtuneista asioista: http://www.hankalapotilas.net/2012/02/rokotekuolemat-enimmakseen-mielikuvituksen-tuotetta/
Täällä Hollannissa menehtyi juuri 17-vuotias tyttö tuhkarokkoon. Hän ei ollut saanut rokotetta. Joissain lähteissä on annettu ymmärtää hänen asuneen ns. raamattuvyöhykkeellä, jossa ääriprotestantit eivät usein suostu ottamaan edes pakollista sairasvakuutusta, koska “elämä on jumalan käsissä”. (En ole ehtinyt selvittää, pitääkö tämä paikkansa vai oliko rokottamattomuuteen muu syy.)
Kiitos korjauksesta! Paholaisen Asianajajalla oli myös viime viikolla hyvä postaus noista rokotteiden haitoista, jossa mm totesi, että HPV-rokotteen kontrolli (suolaliuos) tappoi seurantajaksolla useampia kuin rokote: http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2013/10/hpv-rokote-tappaa-tyttaresi.html Yleisin kuolinsyy molemmissa ryhmissä oli liikenneonnettomuus. 🙂
Mihin perustat käsityksesi, että vertailuryhmä HPV-rokotetutkimuksissa olisi saanut suolaliuosta? Tietääkseni vertailuryhmä on saanut esim. Suomessa hepatiitti B -rokotteen. Todellinen lume eli suolaliuos on nykyään hyvin harvinainen rokotetutkimuksissa, yleensä käytetään joko jotakin toista rokotetta tai sitten rokotteen apuainecoctalia. Tässä on iso ongelma – hepatiitti B -rokotteen haittavaikutuksia on suhteessa varsin paljon verrattuna Suomessa rutiinina annettaviin rokotuksiin, jolloin tutkittavan rokotteen haitat jäävät piiloon kun vertailurokotteena on hepB.
Ihan hyvä tutkimustekninen kommentti, Jyrki! Suomessa käyttöön otetun rokotteen kontrolliryhmät ovat saaneet Hepatiitti A- tai alumiinihydroksidilumetta.
Rokotteen turvallisuutta ei kuitenkaan arvioida pelkästään suhteessa kontrolliin, vaan myös suhteessa haittoina ilmoitettujen vaivojen normaaliin esiintyvyyteen ja suhteessa rokotettujen määrään ja rokotteen todettuun hyötyyn. Hyötyjen täytyy totta kai olla suuremmat kuin haitat, ja haittojen sen verran harvinaisia että rokotetta on inhimillistä antaa. Sivun nimen mukaisesti kaunis havainnollistus aiheesta sen toisen markkinoilla olevan rokotteen haitoista (liikenneonnettomuuskuolemat mukaan lukien) ja odotetuista hyödyistä:
http://www.informationisbeautiful.net/2011/is-the-hpv-vaccine-safe-v-2-0/
Toki nyt Suomessa käyttöön otettu rokote antaa suojan vain osaa syöpään yhdistettyä HPV-tyyppiä vastaan, mutta kun 50-60%:ssa syövistä on jyllännyt HPV 16 ja 10-20%:ssa HPV 18, odotetut hyödyt ovat suuret. Papa-seulonnoista ei vielä tietenkään päästä pitkään aikaan eikä tarve suojautua muilta sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta katoa mihinkään rokotteen myötä. Tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella rokotteen käyttöönotto vaikuttaisi kuitenkin erittäin kannattavalta.
-nti Täti
Hanna T, kun selvästikin olet tutustunut asiaan niin että sen ymmärrät, miksi kummassa nimität lumeeksi jotain, mikä ei ole lumetta?
HPV-rokotekokeiluissa Suomessa on tosiaan käytetty hepatiitti B:n ohella myös hepatiitti A -rokotetta. Esim. keskenmenoja selvittäneessä tutkimuksessa (tutkijat olivat huolissaan keskenmenoriskistä jos rokotetta annetaan miljoonille lisääntymisikäisille) vertailuryhmä sai hepatiitti A -rokotetta, kts. https://www.facebook.com/notes/rokotusinfo/tutkijat-huolissaan-gskn-hpv-rokote-cervarixin-keskenmenoriskist%C3%A4/10151753453079639
Hepatiitti A- rokote on lumetta suhteessa HPV:n ehkäisyyn, ei toki HAV:tä vastaan. Suhteessa haittoihin se on kontrolli, ei lumetta.
Laumaimmuniteetista puhuttaessa hinkuyskä on vähän huono esimerkki: sen rokotesuoja kun ei rokotusohjelman mukaan toteutettuna jatku aikuisikään (http://www.rokote.fi/Aikuisten-rokoteopas/Rokottein-ennaltaehk%C3%A4ist%C3%A4vi%C3%A4-tauteja/242/Hinkuysk%C3%A4.aspx). Itsekin sen Virosta tässä jokunen vuoksi taaksepäin mukaani nappasin. Muuten tämä oli kyllä hyvä juttu tärkeästä aiheesta!
Hyvä juttu, mutta paljon jää puuttumaan (ja toivoisin ettei heti leimata rokotteiden vihaajaksi vain siksi että mulla on niistä muutakin kuin positiivista sanottavaa). Kuten se, että uudet flunssarokotteet eivät ole tarpeeksi testattuja kun ne pistetään yleiseen jakoon (ja vaikka niiden tulisi olla vapaaehtoisia, jotenkin ihmisille jää se mielikuva, että se on pakko ottaa tai kuolee, mikä ei tietenkään ole totta; perusterveelle aikuiselle ihmiselle flunssa on pelkkä flunssa.). Olen ehdottomasti perus rokotteiden kannalla, mutta toivoisin että ihmiset suhtautuisivat uusiin testaamattomiin (tai vajavaisesti testattuihin) kausiflunssa rokotteisiin edes pienellä harkinnalla. Jos pelkää ettei kunto kestä perusterveellä flunssa aaltoa, niin rokottautukoon, mutta rokote ei ole sama asia kuin immuniteetti (asia joka monelta unohtuu), joten se ei takaa sitä ettet sairastuisi.
Rokottaminen on vähän monimutkaisempi asia kuin vain hyvä tai huono, siinäkin voidaan tehdä virheitä, ja siksi kriittisyys tässäkin on paikallaan. Lasten perusrokotusten pois jättäminen omien vakaumusten yms.takia on vähän sama kuin heitteillejättö sen lisäksi että sillä tekee hallaa muillekkin kuin vain omalle muksulleen ja tämän välittömälle lähipiirille. Ei helppoja vastauksia ole, mutta taaskin fanaattisuus kumpaan suuntaan tahansa sokaisee tässäkin asiassa.
Yksi seikka mitä pitäisi myös painottaa on SAIRASTAKAA HYVÄT IHMISET KOTONA! Totta kai perus flunssat leviää kulovalkean tavoin, kun mennään kipeänä töihin (joko pakon tai oman tyhmyyden nimissä, molempia tapahtuu), kouluun tmv. Jos sairaslomat olisivat kerralla tarpeeksi pitkiä (kuumeesta ei välttämättä selviä 2-3päivän saikulla, ja jatkuva juokseminen terveysasemalla jotta saa todistuksen lääkäriltä vain pitkittää tautia, mikä menisi levolla ohi. Pitkittyneet piilevät tulehdukset kropassa ovat sanomattakin erittäin huono juttu, ja altistavat jälkitaudeille, joten on käsittämätöntä miksei sairaslomaan edelleenkään suhtauduta vakavasti päättäjien, työnantajien saati työntekijöiden toimesta. Onko se sitten hienoa tulla heti reippaana töihin kun vaan pystyy olemaan oksentamatta kaverin päälle, kun sitten joutuu viisi kaveria saikulle seuraavana päivänä?
Sekoitat iloisesti flunssan ja influenssan. Flunssa on lievä virusperäinen hengitystieinfektio jonka useimmat meistä sairastavat 3-5 kertaa vuodessa, monet lapset paljon useamminkin. Sitä aiheuttaa suuri joukko erittäin muuntautumiskykyisiä viruksia joita vastaan ei ole olemassa rokotusta. Lääketeollisuudessa rokotusta tavalliseen flunssaan on yritetty vuosia kehittää tuloksetta. Ko. rokote kun olisi melkoinen rahasampo kaikille työnantajille, niin paljon sairaspäiviä tavalliset flunssat aiheuttavat.
Influenssa sen sijaan on vakava virusperäinen hengitystieinfektio jota vastaan voidaan vuosittain rokottaa, sillä influenssaviruksia on kohtalaisen vähän ja niiden käyttäytymistä (esim. vuosittaista vaihtelua) pystytään ennustamaan. Influenssarokotteita on ollut saatavilla jo vuosia. Tänä vuonna jaettu rokotus on sama kuin viime vuonna, sillä influenssaviruskanta on sama. Influenssa on riskiryhmille tappava ja vakava tauti ja on terveelläkin aikuisella aivan eri luokan tauti kuin tavallinen flunssa eli nuhakuume. Vaikka tavallisen flunssan jälkeenkin on mahdollista saada jälkitauti, influenssan jälkeen se on todennäköisempää ja jälkitaudit ovat myös astettava vakavampia, esimerkiksi keuhkokuume. Vaikka useimmat paranevat myös influenssasta ilman jälkitauteja on se täysin eri sairaus kuin tavallinen kausiflunssa eikä näitä kahta asiaa pitäisi sekoittaa keskenään.