Julkaisija: Minority
Alustat: Playstation Network, PC Steam
Testattu: Windows
Genre: Ongelmanratkonta, seikkailu
Ikäraja: PEGI 12
Pelin nimi on suomeksi käännettynä suurin piirtein “Isä ja minä” ja on seikkailumielinen ongelmanratkontapeli. Pelin kirjoittaja Vander Caballero loi tarinan omasta lapsuudestaan.
Quico on brasilialainen poika joka on piilossa alkoholisoitunutta isäänsä vaatekomerossa, mukanaan robottikaveri Lula. Seinään ilmestyy kummallinen valkoinen liitupiirros, joka johtaa seikkailuun. Tuolla toisella puolella hän tapaa tytön nimeltä Alejandra ja jättiläismäisen Monsterin. Lulakaan ei enää ole ainostaan leikkikalu, vain hän on heräänyt henkiin ja on hyvä apu seikkailussa.
Peli pohjautuu vahvasti tarinankerrontaan. Tarinassa Quico leikkii mukavan Monsterin kanssa, käyttäen tämän mahaa trampoliinina ja Monsterin voi houkutella avaamaan ovia jos hänelle tarjoaa hedelmiä. Monster on iso mutta kiva kaveri, kunnes hän syö maittavan sammakon. Tällöin hänestä tulee Quicoa jahtaava hirveä punainen hirviö. Hirviön saa rauhoittumaan jos hänelle tarjoaa erikoishedelmiä, mutta seuraava eteen tuleva sammakko saa Monsterin taas raivoamaan. Alejandra ja Lula auttavat Quicoa kun Quico yrittää löytää Monsterille parannuksen ja lopun raivokohtauksille.
Quico katselee kaunista favelaa.
Itse peli on hyvin yksinkertainen, eikä ongelmanratkonta ole vaikeaa. Peli johdattaa pelaajan ympäri kaunista brasilialaista slummia, favelaa, jossa rappusia voi vetää esiin seinistä ja taloja voi siirtää eri tavoin ja tällä lailla rakentaa siltoja. Maailma on kauniisti esitelty lapsen näkökulmasta ja lapsen mielikuvitus on hyvin esillä. Vaikka peli on yksinkertainen ja aika helppo, en suosittele lapselle koska peli koskettaa hyvin raskasta aihetta, väkivaltaista, alkoholisoitunutta vanhempaa ja hänen raivokohtuksiaan. Peli vetää tunteet pintaan ja on välillä henkisesti raskas.
Tiivistelmä
+ ympäristö ja tunnelma ja musiikki
+ tarina
+ pelin helppous
– pelin helppous
– pelin pituus, minusta liian lyhyt
Arvosana
Todellinen nörttityttö
