Grid 2 kansi

Promokuvan kannessa ja virallisissa tiedotteissa on eri ikä (K-7) kuin PEGIn omilla sivuilla (K-3). Joka tapauksessa peli on sen verran vaikea, ettei sitä kannata kuitenkaan antaa alle kouluikäiselle.

Alusta: Xbox 360, PlayStation 3, PC
Testattu: Xbox 360
Studio & julkaisija: Codemasters Racing Studio
Genre: Autopeli
Ikäraja: 3 tai 7, (ks. kuvateksti) (internetin vaarat)

Grid-pelisarja kuuluu niihin autopeleihin, joissa arvoa annetaan puhtaalle ajosuoritukselle eli kilpa-ajot voittaa jos pysyy tiukasti tiellä ja driftaa hallitusti. Sentään kaltaisteni mämmikourien oloa helpotetaan sillä, että Grid 2:ssa on valittavana monta eri vaikeustasoa ja pelaaja saa itse päättää vaikuttavatko auton ottamat vauriot itse ajokokemukseen vai ovatko ne vain visuaalista silmänlumetta. Perinteiseen autopelien tapaan Grid 2:kin tarjoaa pelaajille monia erilaisia kilpailumuotoja. On kilpa-ajoja useaa autoa vastaan, kerrallaan yhtä autoa vastaan ajettavia kisoja sekä erikoisempia kisamuotoja, joista ensimmäisessä ns. sponsorikisassa pelaajan tehtävänä on ohittaa niin monta autoa kuin suinkin mahdollista annetussa aikarajassa. Ja tarjolla ovat ne perinteiset career mode -yksinpeli sekä moninpeli internetistä löytyviä muita pelaajia vastaan.

Grid 2 on nätti peli, jossa on yritystä, mutta voi herran jestas näitä valikoita! Eikä se pelaaminenkaan kovin kivaa ollut. On paha sanoa onko Codemastersilla tullut todella kova kiire pelin shippaamisessa, sillä tuntuu, että peli on sinänsä laadukas, mutta tekijätiimille ei ole annettu tai ole osattu varata aikaa viilata pelituntumaa hyväksi. Tai sitten he eivät vain osaa, mikä on todella huolestuttavaa.

Aloitetaan nyt kuitenkin koko vyyhden purkaminen kehuilla, sillä peli on todella nätti katsella. Valikotkin ovat oikein näyttävästi ja puhtaasti toteutettuja. Autot näyttävät autoilta ja äänimaailma on oikein mallikas eli pelaaja saa äänimaailmasta paljon tietoa autostaan ja sen käytöksestä. Kun auto ajaa ulos kentältä sen kuulee heti, samoin jarrutusäänet, moottori pitää erilaista ääntä sen mukaan miten moottorin äärirajoilla mennään ja heti kun auto lähtee enempi vähempi hallittuna driftaamaan niin senkin kuulee hyvin. Oikein kiva. Nätti kakku on.

Valikko

Valikkonäkymä autotallista. Toisella kaudella pelaajan läppärin näyttö vaihtuu seinälle heijastettuun tietokoneen(?) näyttöön.
(Kaikki kuvat ovat kuvakaappauksia pelistä.)

Mutta kaikki muu onkin sitten itkupotkuraivaria ja haluaisin ottaa vakavaan puhutteluun sen tyypin, joka tätä projektia on luotsannut, sillä nyt on kyllä arvostelukyky pettänyt pahasti. Tai ehkä pelissä on ollut kaksi kokkia, jotka eivät ole olleet mistään samaa mieltä, joten kaikki ovat kuunnelleet molempia ja sen vuoksi peli ei tiedä mitä se edes yrittää olla.

Toisaalta Grid 2 on puhtaan ajotyylin kannattaja eli osumista sakotetaan, laitoihin ei vain saa osua jne. Mutta toisaalta pelaajaa jopa kannustetaan törmäilemään muihin autoihin, mutta jos niin tekee niin sillä on sitten vähän vaihtelevat vaikutukset ja viesti on ristiriitainen. Jos vastustajan auto hipaisee sinua lennät heti kuin leppäkeihäs pusikkoon, mutta kun itse tuuppaat toista autoa niin tunnut olevan itse se, joka siitä teosta eniten kärsii. Kerran tosin näin kuinka kaverini onnistui vahingossa tuuppaamaan vastustajan auton jyrkänteeltä alas ja pienestä kartasta näki kuinka kyseinen auto jäi kauas taakse, mikä tuntui uskomattoman hyvältä muuten stressaavassa radassa, mutta ei mennyt hetkeäkään kun auto otti äänennopeudella kaverini kiinni ja sen jälkeen jäi leikkimään takapuskuriin, että tässä sitä nyt ajellaan maksiminopeutta kaksistaan. Kuminauhaefekti on ihan kiva, mutta ei sillä nyt pelaajan iloa saa tappaa.

Samoin pelin “säännöt” ovat selvästi tulkinnanvaraisia. Jos autoradalla ohitat toisen auton sisäpuolelta ja toisen laidan pyöräsi käyvät nurmikon puolella, peli alkaa heti syyttämään sinua, että yritit huijata ajamalla mutkan suoraksi. Mutta kun sitten oikeasti ajat mutkan sisäkautta suoraksi, kaikki pyörät nurmikolla, peliä ei voisi vähempää kiinnostaa. Samoin ensimmäisessä promotehtävässä tavoitteenasi on ohittaa autoja niitä kolhimatta. Ohituksesta saa yhä kasvavan määrän pisteitä, törmäilystä menettää pisteitä. Yrittämällä ajaa “oikein” tehtävä on todella vaikea. Sen sijaan kun annoin mennä vapaaseen tyyliin ja kolhin jokaisen auton matkalla ja lähetin varmaan tusinan verran katsojia sairaalaan niin voitin kentän saamalla lähes kaksi kertaa enemmän pisteitä kuin mitä vaadittiin.

Auto 2

Toinen ongelma on autojen ohjattavuus. Mainosmateriaaleissa kehutaan sitä, että autot eivät aliohjaudu, mikä onkin oikein kiva, mutta valitettavasti se tarkoittaa, että välimuotoja ei ole. Joko sinä käännyt tai sitten ajat suoraan! Loiva ja pitkä kaarre? Ihan turha edes kuvitella, että tässä nyt vain vähän käännettäisiin hieman renkaita! Lopputuloksena on se, että auton hienomotorinen ohjaus tarkoittaa sitä, että pelaaja saa nykiä tattia kuin horkkataudissa peläten koko ajan, että tatti on hetken liian pitkään käännettynä ja pamahdat luisuun tai auto lähtee spinnaamaan. Toki ohjaukseen tottuu aika pian, mutta siltikin autolla ajo on jatkuvaa stressaamista, korjausliikkeitä ja niiden korjausliikkeitä, eikä peli anna yhtään anteeksi jos et ole ihan skarppina koko ajan. Monilla radoilla ei ole tilaa virheille ja kontakteista sakotetaan turhauttavan paljon. Ärsyttävää, koska tämä on niitä juttuja, joiden hiomiseen vaan täytyy varata se oma aikansa ja sitä ei nyt ole tehty. Minkäänlaista säätövaraakaan ohjauksessa ei ole, mitä nyt vaihteet voi valita automaatin ja manuaalisen välillä.

Lisäksi Codemastersilla on tapahtunut paha arviointivirhe siinä, missä järjestyksessä ja kuinka usein pelaaja laitetaan ajamaan tiettyjä kenttiä. Ihan pelin alussa pelaaja laitetaan testiradalle opettelemaan ohjausta, mutta pelin varsinainen ensimmäinen kenttä on paha moka. Suurin osa pelin muista kentistä vaikuttaisi olevan leveitä ajoratoja kaupungin keskellä, jolloin ajorataa reunustavat aidat, tai ralliratoja, joissa ajoradalta ajautumisesta rangaistaan soralla tai ruohikolla. Mutta se ensimmäinen rata on Kalifornian rannikkoa seuraava highway, jossa on superkapeat tiet joko keskellä tiheää metsää tai vuorenseinämän ja rotkon välissä. Ohjausvirheille on annettu armoa tasan nolla. Metsässä auto kimpoaa saman tien puuhun tai kiveen ja rannikolla kielekkeestä suoraan valtamereen. Ja kun se ohjaus on mitä on niin tämä rata, joka toistuu ja toistuu ensimmäisen kauden aikana yhä uudestaan ja uudestaan… *itkee* Ja se on se ensimmäinen rata. Miksi?! Itse olisin laittanut sen radan myöhemmäksi osaksi peliä enkä pakottaisi nyyppää sinne kerta toisensa jälkeen. Turhautumisen määrää on vaikea kuvailla.

Sentään pelissä on tilanteen pelastava flashback-nappula, jolla aikaa voi kelata taaksepäin, mutta kun ohjaus vikuroi ja yksikin hipaisu on käytännössä game over niin ainakin itselläni kävi useamman kerran niin, että rajoitetut flashbackit loppuivat kesken kun yritin selvitä yhdestä ja samasta mutkasta yhä uudelleen ja uudelleen. Ja minä pelasin sentään helpolla vaikeustasolla, vaikka olen autopelejä pelannut enemmänkin, koska halusin ehtiä pelata peliä mahdollisimman pitkälle tämän arvostelun vuoksi.

Mutta eipä siitä easy-vaikeustasosta kauheasti apua ollut senkään vuoksi, että pelin käyttöliittymä on tehty joillain ihan muilla kriteereillä kuin käytettävyysnäkökulmasta saati sitä ajatellen millä tiedoilla olisi pelaajalle väliä. Mutta onhan se oikein komean näköinen. Ideana on, että valikoissa olet omassa autotallissasi joka muuttuu sitä hienommaksi mitä pidemmälle pelissä etenet. Kun haluat katsoa autoa ja valita siihen sponsoreita niin siirryt autollesi. Kun taas haluat valita kisoja, siirryt tietokoneellesi, josta näet sinulle saapuneet sähköpostit. Yksi sähköposti on kutsu monen auton kilpailuun, toinen yhtä autoa vastaan ajamaan, yksi on testiajo, yksi promo ja yksi mikälie.

Auto 1

Peliä aloitellessani kävi niin, että olin pelannut kaikki auki olevat viisi edellä mainittua kenttää läpi ja voittanut ne kaikki, mutta viimeinen sähköpostipaikka ei vain auennut. Kokeilin luoda custom raceja – josko niitä pelaamalla saisin lisää faneja, joita saat pelaamalla hyvin, ja se viimeinen email aukeaisi? Ei mitään. Käytin lopulta kaksi (!) täyspitkää päivää jumissa testaillen kaikenlaisia juttuja, että saisin lisää kenttiä auki, mutta ei. Itkin netissä apua ja lopulta lähetin Codemastersillekin viestin, onko testipelini rikki vai mitä ihmettä, koska eihän se peli voinut olla tässä. Kävi niin, että olin jättänyt pelin taustalle auki tarkistaessani sieltä kenttien nimiä, jumitin vähän netissä ja ojensin kättä kohti hedelmäkulhoa ja, hups, osuin peliohjaimeeni ja tuuppasin tattia sivulle ja yhtäkkiä jostain piilosta eteeni ilmestyi ennen näkemätön pelikenttä. Ei sitten osattu yhtään paremmin sitä piilottaa… Olen kuullut samaa tapahtuneen muillekin.

Ylipäänsä pelin suurin puute on se, että se ei anna pelaajalle tarvittavaa tietoa yhtään mistään, tai se tieto on piilotettu huomaamattomaan paikkaan. Kerrankin luulin, että peli oli jäänyt jumiin, sillä vaikka painoin “Continue” rallin voitettuani päädyin aina vain uudestaan ja uudestaan ajamaan samaa kenttää. Luulin pelin jääneen johonkin luuppiin ja ehdin jo sammuttaa koko koneen ja ihmetellä asiaa aika pitkään kunnes tajusin, että kyseessä olikin kahden auton välinen race, joka etenee pudotuspelien tyyliin ja jossa ajetaan lopulta kolme kisaa eri vastustajia vastaan. Asia kyllä mainittiin ekan kerran kyseiseen pelityyppiin törmätessäni, mutta ei niistä peleistä muista mihin pelityyppiin on ryhtymässä eikä asiasta muistuteta millään lailla pelin aikana. Ongelmaa pahentaa se, etten muista milloin olisin pelannut peliä, jonka lataustauoilla kaivan joko kännykkäpelin eteeni tai ulisen tuolilla roikkuen “Tylsää… Joko saa pelata?!” Ja hitsi kun se olisi edes sen arvoista, mutta juuri tässä kyseisessä pelimuodossa huomaan aina jossain vaiheessa huutavani, että “Koska tää oikeen loppuu?! Mä en jaksa tätä samaa rataa kun nää rallit on niin pitkiä…”

Tähän kaikkeen verrattuna se, että pelissä oletetaan automaattisesti kaikki pelaajat miehiksi, on aika pieni natina. Siis, peli pyytää sinua syöttämään nimesi peliin ja sen jälkeen peli ehdottaa, millä nimellä haluat pelin itseäsi kutsuvan. Minä olen Mia ja lähimmät ehdotukset olivat Mo ja Muhammad. Kelasin sitten koko listan läpi enkä löytänyt sieltä yhtä ainoatakaan naisen nimeä (pari sukupuolineutraalia kyllä) joten kompromissina suostuin, että peli puhuttelee minua Finn-nimellä. Joo, autopelit eivät stereotyyppisesti ole naisten suosiossa, mutta jos nyt kerta lähdetään sille linjalle, että pelaajaa puhutellaan nimellä niin olisi sinne nyt voinut laittaa edes pari yleisintä naisten nimeä tai vaikka joku yleisluontoinen Girrrrl.

Lopuksi haluan painottaa, että peli on oikein nätti ja sillä on potentiaalia olla oikeasti hyvä peli. Sen vuoksi tekee pahaa, että peli ei lunasta lainkaan lupauksiaan ja olen pakotettu antamaan huonon arvosanan.

Tiivistelmä

+ Hyvännäköinen peli
+ Monia eri pelimuotoja, joista ns. promo-tapahtumat ovat kiinnostavimpia

– Käyttöliittymä!
– Ohjattavuus
– Keskeneräinen tuote tai huonojen valintojen lopputulos

Arvosana

Tavistyttö

Tavistyttö