Star Trek Xbox360 kansiAlusta: Xbox 360, PS3, Windows
Testattu: Xbox 360 ja Steam/Windows 7

Studio: Digital Extremes
Julkaisija: Namco Bandai Games & Paramount Pictures
Genre: Seikkailu
Ikäraja: 16 (nettipelin vaarat ja väkivaltaa)

Alkuun vähän historiaa…

Alkuperäinen Star Trek -TV-sarja näki päivänvalon vuonna 1966. Sarjan pilottia lukuunottamatta Enterprise-laivan kapteenina toimi James T. Kirk luotetun tiedeupseerinsa ja förstinsä Spockin kanssa. Kapteeni Kirk tunnettiin kovana naistenmiehenä, mutta samaan aikaan kunnioitettuna kapteenina, joka osasi työntää naisasiat sivuun kun Enterprise oli uhattuna. Intuitiivisen ja dramaattisen Kirkin vastapainona toimi Spock, puoliksi vulkanuslainen, kylmän looginen mies, joka kuitenkin Kirkin suhteen osoitti kumman paljon tunteita synnyttäen slashin alalajin. Tähtilaiva Enterpriseen kuului myös lääkintäupseeri “Bones” McCoy, tummaihoinen radisti Uhura, konepäällikkö Scotty sekä Enterprisea lentäneet Sulu ja toisella kaudella mukaan tullut Chekov.

Star Trekiä tehtiin vain kolme kautta, mutta sarja sai kulttistatuksen ja sitä seurasi useita sarjoja ja elokuvia. Loistavan Star Trek: The Next Generationin jälkeen Star Trekin tähti alkoi taas pikkuhiljaa hiipua vaikka elokuvat olivatkin STNG:itä seuranneille oikeita herkkupaloja. Uusia faneja ne eivät kuitenkaan onnistuneet sarjalle tuomaan.

Vuonna 2009  J.J. Abrams teki Star Trekistä uudelleenlämmittelyn. Siinä missä aiemmat TV-sarjat ja elokuvat olivat samaa jatkumoa, mutta tapahtuivat eri aikoina, Abrams pani pöydän puhtaaksi ja aloitti Kirkin ja Spockin seikkailut puhtaalta pöydältä.

Tällaisena vanhemman sukupolven trekkerinä Abramsin uudelleentulkinta ei toiminut. Kirk oli liian ääliö. Spock oli liian tunteellinen. Ja miten niin Uhura ja Spock? Karl Urbanin annan anteeksi, koska Cupid, mutta Scotty, Sulu ja varsinkin kiusallinen venäjä-aksenttinen Chekov eivät vain uponneet. Ja ne valot!

Kun uutinen uudesta Star Trek -pelistä tuli, sukkani lähtivät heti pyörimään jaloissani! Olisiko vihdoin aika saada hyvä Star Trek -peli tähänkin pelisukupolveen?! Edelliset hyvät Star Trek -pelit ovat vuosituhannen vaihteesta eli paljon tahkoamani ST Klingon Academy sekä ajanpuutteestani kärsineet DS9 Fallen sekä Voyager Elite Force.

… ja sitten vähän enemmän nykypäivää.

Kauppoihin pari viikkoa sitten tullut peli, joka on nimeltään yksinkertaisesti vain “Star Trek”, perustuu J.J. Abramsin luomaan maailmaan. Vaikka peli on tuotu markkinoille samaan aikaan uuden elokuvan kanssa, sitä mainostetaan irrallisena tuotteena, joka ei seuraa Star Trek Into Darkness -elokuvan juonta.

Peli on tehty 1-2 pelaajalle joko saman koneen ääressä tai verkon yli. Pelasin peliä sekä Steamissä PC:llä että Xbox 360:llä ja molemmissa pelikokemus oli identtinen varsinkin kun pelasin PC-peliä Xbox-ohjaimella. PC:llä pelasin peliä yksin Kirkinä ja Xboxilla mieheni kanssa pelaten itse Spockin hahmoa vain nähdäkseni miten paljon pelikokemus muuttuu eri hahmoilla ja kaverin kanssa tai yksin.

Star Trek trikooderi

Trikorderia käyttämällä näkee mitä paneelia (sitä ainutta koko huoneessa heti oven vieressä) hakkeroimalla ovesta pääsee läpi.
(Kuvituksena käytetty ruutukaappauksia pelin Steam-versiosta, jossa kaikki asetukset ovat korkeimmat mahdolliset.)

Pelaaja valitsee pelin aluksi kummalla päähenkilöllä haluaa pelata. Vaihtoehtoina on pelin mukaan joko “Brash, bold and clever” Kirk tai loogisempi vaihtoehto Spock. Hahmovalinnalla on vain hieman väliä pelissä ainakin pelin alkupuolella sillä molemmat sankarit seikkailevat juonta yhdessä, mutta siinä missä Kirk hoitaa ongelmia fyysisemmin eikä suorastaan fiksusti (vrt. “clever”), Spock tekee kuten kunnon nörtti ainakin eli kaivaa ensin trikorderin esille ja alkaa hakkeroida. Hakkerointi tapahtuu pelissä erilaisten aikarajallisten pikkupelien muodossa, joista osa muuttuu kaksinpelissä lähes mahdottomiksi.

Sinänsä päähenkilöt ovat uskollisia Abramsin elokuvalle. Kirk vaikutti juuri niin typerältä kuin elokuvassakin: myöhäisteiniltä jolla on paha asennevamma. En voi kuin ihmetellä miten Kirk on koskaan voinut kavuta kapteenin asemaan. Aivan pelin alussa Kirkin ja Spockin seuraan liittyy myös vulkanuslainen nainen T’Mar, jonka jälkeen Kirk ei yksinkertaisesti pysty olemaan seksuaalisesti härnäämättä naispoloa joka tilanteessa. Onko avaruusasema räjähtämässä? Älkää häiritkö, nyt isketään naista. En nyt muista oliko seksuaalinen ahdistelija todellakin Kirkin ainoa luonteenpiirre ja määrävä tekijä elokuvassakin, mutta ainakin alkuperäisessä sarjassa naistenmies Kirk pystyi kyllä keskittymään työhönsä vaikka ohjaamossa olisikin naisia. Ei tässä pelissä.

Pelin juoni yhdessä lauseessa.

Pelin juoni yhdessä lauseessa.

Pelin juoni on aikamoista huuhaata. Vulkanuslaiset ovat keksineet jonkin uuden energialähteen ja sen haluaa tietysti puoli galaksia. Tämä antaa tekosyyn pelille, jossa Kirk ja Spock juoksentelevat ympäriinsä pelastamassa miehistöä nähtävästi aina sillä lopputuloksella, että vain he kaksi sekä aiemmin mainittu vulkanusnainen jäävät henkiin. Vaikka pelin parissa on työskennellyt kokonaista kaksi elokuvakäsikirjoittajaa ja God of Warin palkittu pelikäsikirjoittaja Marianne Krawczyk, pelissä ei ole juonta juuri lainkaan. Pelin aikana Kirk ja Spock tapaavat aika-ajoin jonkun henkilön, joka sanoo jotain, ja sitten taas mennään. Minkäänlaisia roolipelillisiä elementtejä tässä pelissä ei ole vaan Star Trekin voisi ehkä ennemmin laskea covershooteriksi, jossa on mukana hieman seikkailullisia elementtejä. Ja covershooteriksi Star Trek on huono.

Pelin suurin puute on se, että se on yksinkertaisesti huono valitsemissaan peligenreissä. Covershooter-kentissä viholliset eivät erotu taustastaan ja asevalinnoilla ei tuntuisi olevan juuri eroa verrattuna toisiinsa. Pelin mennessä tykkitorniammuntaan meillä oli kaksi pelaajaa, jotka yrittivät epätoivoisesti keksiä mitä olisi pitänyt ampua. Välillä kontrollit laittoivat suojakilpiä päälle, välillä ampuivat lasereita emmekä tähän päivään mennessä tiedä, mitä meidän olisi pitänyt ampua kyseisissä kohdissa, sillä kohteet eivät erottuneet avaruudessa leijailevien kivenmurikoiden seasta. Huomautettakoon, että tässä kohdassa kaksi pelaajaa jättivät pelin kesken, koska jäimme jumiin. Peli ei kertonut mitä meidän olisi pitänyt tehdä ja yritettyämme usemman kerran ampumalla kullakin kerralla vähän eri juttuja tunnuimme vain kuolevamme yhä nopeammin ja nopeammin.

Ylipäänsä Star Trekin suurin virhe on se, että se ei auta pelaajaa yhtään. Ruudulla näkyy kyllä ohjeet mitä nappuloita pelaajan tulisi painella, mutta pikkuruiset tekstit katoavat ruudulta niin vikkelään, ettei niitä ehdi tihrustaa läpi. Hakkerointi-minipeleissä sen sijaan ohjeita ei ole vaan pelaajien tulee vain jotenkin keksiä aikarajassa mitä heiltä odotetaan.

Tulossa vai menossa?

Tulossa vai menossa? Samalta se näytti ennen hissiin astumistakin.

Halvalla tehdyssä pelissä kaikki maasto on identtistä. Kun astut hissiin, et ulos astuessasi tiedä liikuitko minnekään, sillä olet identtisessä huoneessa, jossa sattumalta on ruumiskin ihan samassa kohdassa. Astuessasi pyöreään huoneeseen, jossa on neljä ovea, et vain voi tietää minne olet menossa ja mistä tulossa ilman trikorderin osoitinta. Kannattaa muuten laittaa se kohdemerkki päälle asetuksista koko pelin ajaksi niin tiedät minne olet menossa. Inhottavinta on se, että pelissä saa kokemuspisteitä tutkimalla trikorderilla joitain tiettyjä esineitä, jotka kuitenkaan eivät erotu mitenkään muusta ympäristöstä ja jotka ovat hyvin harvinaisia, sillä seurauksella, että pelaaja nuohoaa koko maaston hitaasti rumassa trikorder-moodissa ihan varmuuden vuoksi.

Lisäksi pelihahmot ovat susirumia. Kaikkien ihmishahmojen ihosta on yritetty tehdä oikeannäköistä, mutta lopputuloksena on kummallinen karhea raastinrautaiho. Pelihahmojen hampaat ovat siniset kummallisessa valaistuksessa ja iho punertaa kuin aurinkoihottumasta kärsivänä. Arvostan yritystä tehdä mahdollisimman realistisen näköisiä pelihahmoja oikean elämän esimerkkien mukaan, mutta jos taidot eivät riitä niin katselisin ennemmin hieman tyyliteltyjä ja siloiteltuja hahmoja. Ne sopisivat Star Trek -maailmaankin paremmin kuin nämä.

Star Trek Chekov läheltä

Chekov keskusteluetäisyydeltä.

Ja mitä tulee Star Trekiin niin ihan eniten minua pännii se miten pelin tekijät ovat haaskanneet elämänsä tilaisuuden. Pelistä osa tapahtuu Enterprisella ja arvatkaapa vaan onko sitä hyödynnetty yhtään mitenkään? No ei ole. Ohjaamon lisäksi Enterprise koostuu nähtävästi vain käytävistä ja siirrinhuoneesta, joihin saa kulkea vain ja jos peli sen sallii. Ainakin minun ensimmäinen reaktioni oli pelin alkaessa, että hei, olen Enterprisella ja haluan päästä tutkimaan paikkoja! Ei käy. Joko ovet eivät aukea tai ihmiset seisovat tientukkeena. No, ehkä ohjaamon henkilökunnalle voi edes puhua? No voi, mutta he sanovat vain yhden lauseen, jonka voi ihan yhtä hyvin jättää “keskustelematta”. Lisäksi suurin osa pelistä tapahtuu kaikkialla muualla paitsi Enterprisella, yleispätevissä avaruuspaikoissa, jotka eivät herätä ainakaan minussa sellaista tämä on Star Trekiä -tunnetta. Pelissä tavataan myös alkuperäisen Kirkin vanhan painikaverin, diskopallosilmäisen Gornin sukulaisia, jotka ovat muuttuneet kummallisiksi Godzilla-hirviöiksi. Vihollisten aluksetkin huutavat muotokielellään enemmän uutta Star Warsia kuin Star Trekiä.

Star Trek Gorn

Gorn. Ei enää diskopallosilmiä.

Vaikka en ole Abramsin Star Trekin fani olisin silti ollut valmis antamaan pelille mahdollisuuden, mutta kyse ei nyt ole siitä. Jos leikitään, että tässä ei ole kyse Star Trekistä lainkaan vaan ihan vain jostain scifi-pelistä niin siitä huolimatta en voi suositella peliä kenellekään. Peli ei vain tunnu hyvältä. Hahmojen liikkumista ja kamerakulmia olisi pitänyt hioa vielä paljon. Yksinpelissä kameran kanssa vielä elää, mutta kaksinpelissä kun ruutu oli jaettuna vaakasuunnassa kahtia kamera välillä yksinkertaisesti kadotti pelihahmot. Silloin kun pelihahmo oli näkyvissä, kamera oli asetettu ihan liian lähelle pelihahmoa siten, että tämä oli jotenkin tiellä koko ajan eikä peliympäristöstä meinannut saada mitään tolkkua. Ja varsinkin jos ohjeikkuna vielä pamahti näytön ylänurkkaan niin yläruudun pelaajalla oli todella kinkkiset paikat yrittää saada selvää yhtään mistään.

Tiivistelmä:

+ Kirk + Spock co-op!
+ Yritystä oli ja hetkittäin osui nappiin.

– Hukattu tilaisuus, brändistä ei todellakaan otettu kaikkea irti eikä siihen ole luotettu.
– Kehno pelikokemus, joka olisi hiomisella saattanut nousta ihan kelvolliseksi.
– Miksi peli ei auta yhtään? Mitä tässä ollaan tekemässä? Mitä siinä ohjeruudussa luki?
– Jaetun ruudun co-opissa kamera hukkaa pelaajan vähänväliä kohdissa, joissa sillä on väliä. Ja tämä siis siitä huolimatta, että pelaaja saa itse säätää kameran kulmaa.

Tämän jälkeen pelin arvosana tuskin tulee kenellekään yllätyksenä:

hirvee pissis

Hirvee pissis