Lähde: Queen Games

Lähde: Queen Games

Lautapeli, 3-6 pelaajaa, 8+ vuotiaille
Suunnittelija: David V.H. Peters
Julkaisija: Queen Games

 

Paris Connection on lautapeli, joka on voittanut vuoden 2012 vuoden aikuisten pelin tittelin Suomen Leluyhdistys Ry:ltä. Pelaajat rakentavat rautateitä Ranskan alueelle. Kun eri kaupungit yhdistyvät rautateillä, rautatieyhtiöiden arvo kasvaa. Tavoitteena on “sijoittaa” arvokkaimpiin rautatieyhtiöihin ja pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt eli parhaiten sijoittanut pelaaja. Rautatieyhtiöitä, osakkeita sekä itse rautateitä symboloivat pienet puuveturit, joita on kuutta eri väriä.

 

Peli alkaa sillä, että jokainen pelaaja ottaa sokkona oman serminsä taakse piiloon osakkeita symboloivat veturit. Aloituspaikkana toimii Pariisi ja sen ympärille asetetaan yksi kutakin väriä oleva veturi. Muut veturit asetellaan värien mukaan omille alustoilleen. Pelaajalla on vuoronsa aika kaksi vaihtoehtoa, joista on pakko valita toinen. Hän voi joko rakentaa junaratoja tai vaihtaa osakkeita.

Pelin alkuasetelma Kuva: Elisa Wiik

Pelin alkuasetelma
Kuva: Elisa Wiik

Radan rakentaminen tapahtuu niin, että pelaaja ottaa yhdestä viiteen haluamansa väristä veturia. Sen jälkeen hän asettaa ne pelilaudalle jo aiemmin pelatun samanvärisen veturin viereen. Radan rakentamisen tarkoituksena on saada junareitti kulkemaan kaupunkien läpi, jotka lisäävät pelatun värisen junayhtiön osakkeiden arvoa. Tavoitteena on siis nostaa omistamiensa osakkeiden arvoa.

Osakkeiden vaihto tapahtuu niin, että pelaaja ottaa yhden serminsä takana olevista osakkeistaan ja palauttaa sen takaisin omalle alustalleen. Sen jälkeen hän voi ottaa yhden tai kaksi osaketta eri yhtiön alustalta. Peli loppuu, jos jonkun yhtiön rata rakennetaan Marseilleen tai vetureita on enää jäljellä vain yhden yhtiön alustalla.

Peliä voi pelata kolmesta kuuteen ihmistä ja testipelailut tehtiin kuudella pelaajalla. Itse varsinaisessa pelissä ei kestänyt kovin kauaa kun säännöt oli oppinut. Yhden erän pelaamiseen ei mene edes tuntia. Pelin osat ovat laadukkaasti tehtyjä, veturit ovat hauskoja ja sermeissä oleva taide kaunista. Oli hassua ja harvinaista, että pelin mukana tuli myös veturien sekoittamiseen tarkoitettu söpö kankainen pussukka.

Vaikka varsinaiset säännöt ovat simppelit ja mahtuvat yhdelle arkille, vaatii peli kuitenkin taktikointia. On vaikeaa välillä tietää, kannattaako rakentaa vaiko vaihtaa osakkeita. Kuudella pelaajalla yhtiöiden valtasuhteet vaihtuivat aika nopeastikin ja kun kaikki pelaajat ottivat järjestään viisi veturia kerralla, nekin hupenivat kovaa vauhtia. Jännää oli se, että junaradat eivät olleet pelaajakohtaisia vaan värikohtaisia. Samaa rataa saattoi siis pelin aikana rakentaa useampi pelaaja.

Pelin lopputilanne Kuva: Elisa Wiik

Pelin lopputilanne
Kuva: Elisa Wiik

Omasta mielestäni tämä oli ihan kiva välipalapeli ennen raskaampiin ruokalajeihin siirtymistä. Itse en kuitenkaan jaksaisi samalla porukalla pelata peliä montaa kertaa putkeen, sillä mekaniikka on loppujen lopuksi aika itseään toistavaa. Minuun ei niin hirveästi osakkeiden osto ja rakentelu teemoina iske, mieluummin pelaan lautapelejä joissa teema koskettaa jotenkin genrekulttuuria. Jos tosin junapeleistä puhutaan, niin Menolippu on kyllä tosi kiva.

Testauksessa mukana ollut toinen nörttityttö ei tästä paljon välittänyt ja olisi antanut arvioksi kaksi tai kolme nörttityttöä. Itse kallistun kolmen puoleen, koska kyllä tämä oli silleen ihan kiva 🙂 Koska olen kuitenkin sitä mieltä, että muillekin mielipiteille pitää antaa tilaa, löytyy lopusta vielä avomieheni Mikko Seppäsen eriävä mielipide arviosta.

Tiivistelmä

+ Kevyet säännöt
+ Nopea kesto
+ Laadukkaasti tehdyt osat
– Teema ei järin jännittävä
– Päätyy nopeasti toistamaan itseään
– Vuorossa ei ole paljon tekemistä

Arvosana:

Ihan söpö naapurin tyttö.

Ihan söpö naapurin tyttö.

 

Eriävä mielipide, Mikko Seppänen

Itse pidin pelistä aikalailla, ehkä eniten koko testiporukasta. Sen yleisilme on todella kiva ja 1800-luvun romantiikka -henkinen. Itse pidin pelin taktisesta puolesta, tasapainottelusta sen suhteen milloin kannattaa rakentaa ja milloin taas vain vaihtaa osakkeita parempiin. Luulen että tässäkin tasapaino muuttuu helposti peliseurasta ja -määrästä riippuen.

Lähde: Queen Games

Lähde: Queen Games

Myös vuorojen suhteellinen nopeus oli minusta plussaa, välillä tosin peli tietenkin hidastui kuin joku jäi hieman pidemmäksi aikaa pohtimaan omalla vuorollaan. Kuitenkin pelissä missään vaiheessa itselle ei ainakaan tullut sellainen olo että olisi tylsää. Peli myös tuntui oikeasti etenevän koska muiden pelaajien vuoroilla tapahtui koko ajan jotain.

Pelin nopeus ja kohtuullinen pituus tekevät siitä kyllä hyvän välipala-pelin pidempiin pelisessioihin tai sitten nopeaan arki-iltapelailuun. Ja itse hyvinkin voisin muutamankin pelin putkeen pelata. Peli on myös nopea oppia ja vaatii vain suhteellisen kevyttä taktikointia, joten uskoisin että se sopii hyvin myös vähemmän kokeneilla lautapelaajille. Minä antaisin tälle kyllä neljä nörttityttöä, kun niiden junien laittaminen sinne heksoille on vaan tosi kivaa.

Arvosana:

Todellinen nörttityttö

Todellinen nörttityttö